Pohjois-Karjala-projekti
Pohjois-Karjala-projekti oli vuosina 1972–1997 toteutettu kansanterveyden edistämishanke, jonka tavoitteena oli parantaa suomalaisten elintapoja. Kolme kartettavaa asiaa olivat tupakka, liika suola ja kovat rasvat. 1980-luvulla mukaan otettiin vielä vähärasvainen ja -sokerinen ruokavalio, kasvisten syönnin ja liikunnan lisääminen sekä pyrkimys vähentää stressiä ja ylipainoa[1].
Pohjois-Karjala-projekti käynnistettiin maaherra Esa Timosen aloitteesta. Sen oli määrä parantaa erityisesti itäsuomalaisen väestön terveyttä. Pohjois-Karjalan läänin asukkailla oli muuta maata korkeampi sydän- ja verisuonitautikuolleisuus ja sen myötä lyhyempi keskimääräinen elinikä.
Projekti tähtäsi itäisen Suomen kansanterveyden kohentamiseen muuttamalla ihmisten elämäntapoja. Menetelmänä oli interventio, jonka perusteella muun muassa sairaalapotilaiden ruokailutottumuksia muutettiin.
Projektin tunnetuin johtaja on ollut lääketieteen tohtori Pekka Puska. Hän tuli projektin johtajaksi vuonna 1977. Projektin koordinoiva keskus oli aluksi Kuopion korkeakoulussa ja vuodesta 1980 lähtien Kansanterveyslaitoksessa Helsingissä. Projektin toiminta jatkuu nykyään Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen alaisuudessa.
Vuonna 2009 Puska arvioi projektin pelastaneen neljännesmiljoona ihmistä.[2] Tuloksia on kuitenkin tulkittu myös toisin.[3] On esitetty, että yleinen elinolojen ja terveydenhuollon kohentaminen olisi voinut olla pääsyynä kuolleisuuden laskuun intervention sijasta, varsinkin kun otetaan huomioon vertailuryhmän ja interventioryhmän välinen kehitys. Projektin alussa sydän- ja verisuonitautikuolleisuus laski Pohjois-Karjalassa nopeammin kuin muualla maassa. Keskivaiheessa kuolleisuus laski enää hitaammin, ja lopussa ero muuhun maahan tasoittui.[3] Esille on nostettu myös se, että Pohjois-Karjala-projekti oli osa WHO:n Comprehensive Cardiovascular Community Control Programme (CCCCP) -tutkimusohjelmaa, mutta Unkarissa, Neuvostoliitossa, Sveitsissä, Norjassa, Italiassa, Jugoslaviassa sekä Itä- ja Länsi-Saksassa toteutetut rinnakkaishankkeet tuottivat ristiriitaisia tuloksia intervention tehosta.[3]
Pohjois-Karjala-projektin tavoite täyttyi[4], mutta on epäselvää, missä määrin ja mitkä useaan eri riskiin (esimerkiksi tupakointi, kohonnut verenpaine ja seerumin kolesteroli) kohdistetuista toimista olivat terveyden kohenemiseen vaikuttavia tekijöitä.[5]. Yleinen terveystietoisuus kaiken kaikkiaan lisääntyi. Myös kansanterveystyöhön ja moniin ennalta ehkäiseviin menetelmiin, kuten ravitsemussuosituksiin, alettiin kiinnittää valtakunnallisesti enemmän huomiota.
Yhdeksi syyksi on esitetty suodatinkahvin yleistyminen, sillä pannukahvin sisältämät terpeenit lisäävät terveydelle haitallista LDL-kolesterolia, mutta suodatinkahvissa ne jäävät suodattimeen. Lisäksi pannukahviin oli tapana lisätä suolaa.
Pohjois-Karjala-projektin terveysseurantaa jatkettiin muun muassa MONICA-projektilla.[6]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Terveyden avaimet yle.fi. Viitattu 4.10.2022.
- ↑ Siukonen, Timo: Pohjois-Karjala-projekti pelastanut neljännesmiljoonaa ihmistä Helsingin Sanomat. 19.1.2009. Viitattu 19.1.2009.
- ↑ a b c Ebrahim, Shah & Smith, George Davey: Letter to the Editor: Editors' Response—exporting failure. International Journal of Epidemiology, 2001, 30. vsk, nro 6. International Epidemiological Association. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.9.2009. (englanniksi)
- ↑ Suzanne Plunkett / Reuters: Bill Gates: Suomessa kaikki tuntuu toimivan vähän helpommin Helsingin Sanomat. 24.2.2012. Viitattu 24.2.2012.
- ↑ Good and Bad Cholesterol. South African Medical Journal, 5.4.1980, 57. vsk, nro 14, s. 518. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 6.9.2009. (englanniksi)
- ↑ Kuulasmaa, Kari: MONICA-projekti loi perustan sydän- ja verisuonitautien seurannalle 12.3.2008. Kansanterveyslaitos. Viitattu 6.9.2009.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pohjois-Karjala-projekti Duodecimin terveyskirjastossa
- YLE Elävä arkisto: Kun Suomi kävi rasvasotaa
- Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen verkkosivut
| ||||||||||
