Åbo Akademi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Åbo Akademi
Åbo Akademi. logo.svg
Åbo Akademi main building.jpg
lat. Academia Aboensis
Perustettu 1918
Tyyppi Julkinen
Rehtori Mikael Lindfelt[1]
Kansleri Carl G. Gahmberg[2]
Henkilökunta 1100
Opiskelijoita 5500
Jatko-opiskelijoita 897
Sijainti Turku ja Vaasa, Suomi
Osoite Tuomiokirkkotori 3, 20500 Turku
Yhteistyö Coimbra-ryhmä
Sivusto www.abo.fi

Åbo Akademi on pääosin Turussa toimiva ruotsinkielinen yliopisto. Se perustettiin lahjoitusvarojen turvin 1918[3] ja oli toinen Suomeen perustettu yliopisto, Suomen neljäs korkeakoulu Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun ja Kauppakorkeakoulun jälkeen ja myös ensimmäinen kokonaan ruotsinkielinen yliopisto.[4] Åbo Akademissa on neljä tiedekuntaa, joilla on osittain toimintaa Vaasassa. Kasvatustiedettä opetetaan pääosin Vaasan yksikössä kuten myös osittain valtio- ja sosiaalitieteitä.

Åbo Akademiin kuuluu myös useita erillislaitoksia sekä tutkimusyksikköjä. Yliopiston strategiset tutkimusprofiilit ovat vähemmistötutkimus, molekulaarinen prosessi- ja materiaalitekniikka, lääkekehitys ja diagnostiikka sekä meri ja merenkulku.

Opiskelijoita Åbo Akademissa on noin 5 500 ja henkilökuntaa noin 1 100[5]. Yliopisto oli yksityinen vuoteen 1981 asti[3], jolloin se viimeisenä Suomen yliopistoista valtiollistettiin. Åbo Akademin säätiö omistaa ja ylläpitää edelleen suuren osan yliopiston käyttämistä kiinteistöistä.

Yliopistolain 79 § mukaan opiskelijaksi pääsy akatemiaan edellyttää riittävää ruotsin kielen taitoa opintojen harjoittamiseksi ruotsiksi[6]. Kielitaidon voi todistaa monella eri tavalla[7].

Yliopiston kanslerina toimii vuodesta 2020 Carl Gustav Gahmberg.[2]

Tiedekunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Åbo Akademin rakennus Theologicum, joka on teologisen koulutuslinjan päärakennus.
Åbo Akademi Vaasassa.

Vuonna 2015 Åbo Akademi lakkautti aikaisemmat yksikkönsä ja perusti neljä uutta tiedekuntaa.[8]

  • Humanististen tieteiden, psykologian ja teologian tiedekunta
  • Kasvatustieteiden ja hyvinvointialojen tiedekunta
  • Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta
  • Luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta

Kirjasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Åbo Akademin kirjaston pääkirjasto sijaitsee yliopiston yhteydessä. Lisäksi sillä on pääkirjaston (Kirjatorni) lisäksi kolme kampuskirjastoa Turussa ja Vaasassa. Kirjastolla on ollut vapaakappaleoikeus vuodesta 1919.[9]

Rehtorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entiset yksiköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiedekunta-alueet 2010–2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 yliopistossa otettiin käyttöön uusi tiedekuntarakenne, joka toi yliopistoon kolme tiedekunta-aluetta, johon erilliset laitokset (joissakin tapauksissa tiedekunnat) kuuluivat. Yksiköt lakkautettiin vuonna 2015 siirryttäessä nykyiseen tiedekuntajakoon.

Humanistinen, kasvatustieteellinen ja teologinen tiedekunta-alue
  • Humanistinen tiedekunta
  • Kasvatustieteellinen tiedekunta (toimii pääosin Vaasassa)
  • Teologinen tiedekunta
  • Psykologian ja logopedian laitos
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta-alue
  • Kauppakorkeakoulu
  • Sosiaalitieteiden laitos (toimii osittain Vaasassa)
  • Valtiotieteiden laitos (toimii osittain Vaasassa)
  • Oikeustieteiden laitos
Luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta-alue
  • Biotieteiden laitos
  • Tietotekniikan laitos
  • Kemiantekniikan laitos
  • Luonnontieteiden laitos

Tiedekunnat 1918–2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiedekuntia on yhdistetty ja muutettu niiden nimiä[11]

  • humanistinen tiedekunta (1918–2010)
  • matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta (1918–2010)
  • valtiotieteellinen tiedekunta (1918–1980)
  • kemiallis-teknillinen tiedekunta (1920–2006)
  • teologinen tiedekunta (1924–2010)
  • kauppakorkeakoulu (1927–1980)
  • kasvatustieteellinen tiedekunta (1974–2010)
  • taloudellis-valtiotieteellinen tiedekunta (1980–2010)
  • yhteiskunta- ja hoitotieteellinen tiedekunta (1992–2010)
  • teknillinen tiedekunta (2006–2010)

Yhteistyö muiden korkeakoulujen kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lehtola, Johanna: Åbo Akademin uusi rehtori on Mikael Lindfelt Yle Uutiset. 2.2.2022. Viitattu 2.2.2022.
  2. a b Carl G. Gahmberg valittiin Åbo Akademin uudeksi kansleriksi
  3. a b Ahola, Veikko; Kuhlman, Irmeli & Luotio, Jorma: Tietojätti 2000, s. 984. Gummerus, 1999. ISBN 951-20-5809-X.
  4. Karilas, Yrjö: Pikku Jättiläinen, s. 531-536. Porvoo: WSOY, 1942.
  5. Om Åbo Akademi Åbo Akademi. Viitattu 12.2.2019. (ruotsiksi)
  6. Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Yliopistolaki 558/2009 www.finlex.fi. Viitattu 25.12.2022.
  7. Språkkrav i svenska Åbo Akademi. Viitattu 25.12.2022. (ruotsiksi)
  8. Lolax, Dan: ÅA:s fakulteter fick namn – och tidtabell Åbo Underrättelser. Arkistoitu 8.2.2015. Viitattu 8.2.2015. (ruotsiksi)
  9. Om biblioteket Åbo Akademi. Viitattu 8.2.2015. (ruotsiksi)
  10. Vähämäki, Hannu: Åbo Akademin johtoon ensimmäistä kertaa naisrehtori Yle Uutiset. 12.2.2019. Viitattu 12.2.2019.
  11. Roimola, Ben: Åbo Akademi – fakta 2010: Historisk översikt abo.fi. 4.6.2010. Åbo Akademi. Arkistoitu 25.11.2008. Viitattu 22.4.2011. (ruotsiksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Villstrand, Nils Erik: Åbo Akademi i sin början 1918–1945. Åbo: Åbo Akademis förlag, 2019. ISBN 978-951-765-925-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Åbo Akademi.