Jyväskylän yliopisto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jyväskylän yliopisto
Kasvatusopillinen korkeakoulu
Jyväskylän yliopiston logo.png
Jyväskylä - Agora.jpg
lat. Universitas Jyväskyläensis
Perustettu 1934
Tyyppi Julkinen
Rehtori Keijo Hämäläinen
Henkilökunta 2 583 (2014)[1]
Opiskelijoita 12 262 (2014)[1]
Jatko-opiskelijoita 1 684 (31.12.2014)[2]
Sijainti Jyväskylä, Suomi (62°14′11″N, 025°43′55″E)
Kampus Seminaarinmäen, Mattilanniemen sekä Ylistönrinteen kampukset
Sivusto www.jyu.fi

Jyväskylän yliopisto on Jyväskylässä sijaitseva suomalainen yliopisto, jossa on noin 15 000 opiskelijaa ja henkilökuntaa noin 2 500.

Vuonna 2016 Jyväskylän yliopistosta valmistui 1211 kandidaattia, 1516 maisteria ja 158 tohtoria.[1] Kevään 2017 opiskelijavalinnassa yliopiston 2 800 aloituspaikkaa haki noin 14 500[3]. Kaikki perustutkinto-opiskelijat eli kandidaatin ja maisterin tutkintoon tähtäävät opiskelijat kuuluvat Jyväskylän yliopiston ylioppilaskuntaan.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliopiston aluetta ilmakuvassa 1950-luvulla.

Uno Cygnaeus perusti Jyväskylään vuonna 1863 ensimmäisen suomenkielisen opettajankoulutusseminaarin, joka vuonna 1934 muuttui Kasvatusopilliseksi korkeakouluksi ja edelleen vuonna 1966 Jyväskylän yliopistoksi.[4] Viimeiset kansakoulunopettajat valmistuivat Jyväskylän seminaarista vuonna 1937.

Jyväskylän yliopistolla on kolme kampusta: Seminaarinmäki, Mattilanniemi ja Ylistönrinne. Seminaarimäen vanhimpia rakennuksia ovat Konstantin Kiseleffin suunnittelemat punatiiliset ”opin kasarmit”, jotka on rakennettu 1880-luvulla opettajaseminmaarin käyttöön. Seminaarinmäellä on myös lukuisia Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia, jotka ovat valmistuneet 1950–1970-luvuilla. Uudempia yliopiston rakennuksia on suunnitellut muun muassa arkkitehti Arto Sipinen.[5]

Yliopistossa on kuusi Suomen Akatemian nimeämää huippututkimusyksikköä[6] ja neljä akatemiaprofessuuria[7].

Yliopiston painoalat ovat:

  • Luonnon perusilmiöt ja matemaattinen ajattelu
  • Oppiminen, opetus ja kehitystä tukevat kasvu- ja oppimisympäristöt
  • Kielet, kulttuuri ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa
  • Liikunta, terveys ja hyvinvointi
  • Informaatioteknologia ja ihminen tietoyhteiskunnassa.[8]

Yliopiston rehtorina toimii fyysikko Keijo Hämäläinen. Jyväskylän yliopiston rehtorit aikajärjestyksessä[9]:

Rehtori Keijo Hämäläisen toimikausi alkaa 1.8.2017. Uusi rehtori on Helsingin yliopiston vararehtorina toiminut, professori ja fyysikko Keijo Hämäläinen.[10]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän yliopiston hallituksessa on seitsemän jäsentä: kolme yliopiston ulkopuolista jäsentä, kaksi professorien edustajaa, yksi opetus- ja tutkimushenkilöstön edustaja, yksi muun henkilöstön edustaja ja yksi opiskelijoiden edustaja. Kaudella 2014–2017 hallituksen puheenjohtaja on Anne-Christine Ritschkoff, VTT:n tieteellinen johtaja. Muut hallituksen jäsenet ovat:[11]

  • Antti Määttä, Osuuskauppa Keskimaan toimitusjohtaja
  • Krista Varantola, emerita professori
  • Timo Ahonen, psykologian professori
  • Rauno Julin, fysiikan professori
  • Auli Poutanen, ranskan kielen lehtori [12]
  • Jani Kykkänen, opiskelijajäsen.

Tiedekunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän yliopistossa on kuusi tiedekuntaa:

Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän yliopiston päärakennus Capitolium

Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa ovat edustettuina kieliä ja viestintää, taiteita ja musiikkia, kulttuuria ja historiaa sekä yhteiskuntaa ja filosofiaa tutkivat alat.

Tiedekunta on mukana Suomen Akatemian nimeämässä tutkimuksen huippuyksikössä: Yhteiskunnan historian huippuyksikkö (2012–2017), joka on yhteinen Helsingin yliopiston kanssa.[13] Lisäksi kielet, kulttuuri ja yhteiskunnalliset prosessit sekä kielen oppiminen ja kielenkäyttö ovat yliopiston itsensä nimeämiä kansainvälisesti merkittäviä tutkimusaloja. Muut tiedekunnan tutkimuksen vahvuudet kytkeytyvät yliopiston monitieteisiin osaamiskeskittymiin, joista neljässä tiedekunnan laitokset ovat mukana: Ihmistieteiden tutkimusmetodologia, Lapset, nuoret ja kasvamisen ympäristöt, Monikulttuurisuus ja vuorovaikutus -keskittymä sekä Ympäristö ja energia -osaamiskeskittymä. Humanistisesta tiedekunnasta noin puolet opiskelijoista valmistuu aineenopettajiksi.

Historian ja etnologian laitoksen oppiaineisiin kuuluvat Suomen historia, taloushistoria, yleinen historia ja etnologia. Laitos sijaitsee Historica-rakennuksessa Seminaarinmäen kampusalueella.

Kieli- ja viestintätieteiden laitoksen oppiaineisiin kuuluvat (pääaineena) englannin kieli, latina, romaaninen filologia (ranskan kieli), ruotsin kieli, saksan kieli ja kulttuuri, suomen kieli, venäjän kieli ja kulttuuri, suomen kieli ja kulttuuri (ulkomaalaisille) sekä suomalainen viittomakieli. Lisäksi laitoksella voi opiskella sivuainekokonaisuuksia: antiikin kulttuuri, Deutsche Kulturstudien, espanjan kieli, italian kieli, italian kieli ja kulttuuri, kuurojen yhteisö, kulttuuri ja viittomakielisyys, slovakin kieli ja kulttuuri, suomen kieli ulkomaalaisille sekä suomi toisena ja vieraana kielenä. Kielten laitoksen tilat ovat Seminaarinmäen kampusalueella Fennicumissa ja Mattilanniemen kampusalueella Agorassa. Viestinnän oppiaineita ovat journalistiikka (painopisteenä media) ja puheviestintä (painopisteenä ihmisten keskinäinen vuorovaikutus). Kulttuurienvälinen viestintä on pääaineena Intercultural Communication -maisteriohjelmasta valmistuvilla. Viestinnän tilat sijaitsevat Seminaarinmäen kampusalueella Liikunta-rakennuksessa.

Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen oppiaineina ovat musiikkitiede ja musiikkikasvatus (musiikin aineenopettajakoulutus) sekä kirjallisuus, museologia, taidehistoria ja taidekasvatus. Lisäksi laitoksella on musiikkiterapian maisteriohjelma ja Music, Mind and Technology -maisteriohjelma. Laitoksen tilat ovat Seminaarinmäen kampusalueella Musica- ja Educa-rakennuksissa.

Laitoksessa toimii kulttuuriympäristön tutkimuksen maisteriohjelma, jossa opiskelevien pääaineena voi olla museologia, nykykulttuurin tutkimus, taidehistoria tai taidekasvatus. Maisteriopinnot voi tehdä myös hungarologian oppiaineesta. Lisäksi laitoksella on mahdollista suorittaa pelitutkimuksen ja pelisuunnittelun opintokokonaisuus. Laitoksen osana toimii myös Nykykulttuurin tutkimuskeskus, jossa koulutetaan tohtoreita pääaineenaan nykykulttuurin tutkimus.

Soveltavan kielentutkimuksen keskus eli Solki on yliopistoon kuuluva tutkimuslaitos, jonka tavoitteena on tukea ja kehittää kielikoulutusta Suomessa. Tutkimuksen painoaloja ovat kielitaidon arviointi, kielitaidon kehittyminen erilaisissa konteksteissa ja toimintayhteisöissä sekä kielikoulutuspolitiikka. Solkissa voi suorittaa tohtorin ja lisensiaatin tutkinnon soveltavasta kielitieteestä. Keskus sijaitsee Mattilanniemen kampusalueella Agora-rakennuksessa.

Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella pääaineita ovat filosofia, sosiologia, valtio-oppi, yhteiskuntapolitiikka ja sosiaalityö. Laitoksen maisteriohjelmia ovat kulttuuripolitiikka, kansalaisyhteiskunnan asijantuntijuus ja englanninkielinen Development and International Cooperation. Opetustarjontaan kuuluvat myös elämänkatsomustiedon, sukupuolentutkimuksen, sosiaali- ja psykogerontologian, yhteiskuntatieteen ja monitieteisen living with globalization -opintojen opintokokonaisuudet.

Laitoksen tutkimusalueita ovat:

  • Moraalinen ja poliittinen toimijuus, erityisesti kansalaisuus ja kansalaisyhteiskunta, minuus ja subjektiivisuus sekä parlamentarismi ja poliittinen ajattelu
  • Yhteiskunnallisten muutosprosessien kestävyys, erityisesti työn ja talouden, ympäristön ja sekä kulttuurin ja kulutuksen näkökulmista
  • Hyvinvoinnin muuttuvat politiikat ja käytännöt, erityisesti sukupuoleen, ikään ja perheeseen liittyen sekä hyvinvoinnin professioiden näkökulmasta

Informaatioteknologian tiedekunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän yliopisto, Agora.

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa toimii kaksi opetusta tarjoavaa ainelaitosta, tietotekniikan laitos ja tietojenkäsittelytieteen laitos.

IT-tiedekunnassa on mahdollista opiskella pääaineena neljää eri oppiainetta: tietotekniikkaa, tietojenkäsittelytiedettä, tietojärjestelmätiedettä sekä kognitiotiedettä. Pääainevalinnoista riippuen opiskelijat valmistuvat filosofian (FM) tai kauppatieteiden maistereiksi (KTM). Opetuksen lisäksi informaatioteknologian tiedekunnan laitokset tekevät sekä kansallista että kansainvälistä tutkimusyhteistyötä.

Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunta on alallaan Suomen vanhin ja suurin. Tietojenkäsittelyoppia on opetettu vuodesta 1967 asti. Nykymuotoinen informaatioteknologian tiedekunta perustettiin vuonna 1998, jolloin siihen liitettiin yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta koko tietojenkäsittelytieteiden laitos sekä matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta matematiikan laitoksesta irrotettu tietotekniikka omana laitoksenaan. Tiedekunnan dekaani on professori Pekka Neittaanmäki varadekaaneinaan Timo Tiihonen ja Jari Veijalainen.

Tiedekunnassa on maisteriopiskelijoita yli 1500, jatko-opiskelijoita reilut 150 ja henkilökuntaa samoin 200. Kaikki tiedekunnan toimitilat sijaitsevat Agorassa Mattilanniemessä.

Tiedekunnassa voi opiskella pääaineena tietotekniikkaa, tietojärjestelmätiedettä, tietojenkäsittelytiedettä ja kognitiotiedettä. Tietotekniikkaa opetetaan ja tutkitaan tietotekniikkaa teknis-matemaattisesta näkökulmasta. Laitoksella opiskelevat valmistuvat filosofian maistereiksi. Opinnoissa valitaan maisteriohjelmaksi koulutusteknologia (opettajankoulutus), ohjelmistotekniikka, tietoliikenne, ohjelmointikielten periaatteet, pelit ja pelillisyys, laskennalliset tieteet, sovellettu matematiikka, sensoriverkot tai Web Intelligence and Service Engineering. Aloja yhdistävinä tekijöinä ovat matemaattinen perusosaaminen ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa.Tietojärjestelmätieteestä valmistuu kauppatieteiden kandidaatteja ja maistereita, ja tietojenkäsittelytieteestä sekä kognitiotieteestä filosofian maistereita. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opetus ja tutkimus kohdistuu tietojärjestelmien kehittämiseen ja käyttöön osana liiketoiminnan tai julkishallinnon organisaatioiden toimintaa. Tietojärjestelmiä ja tietojenkäsittelyä tarkastellaan neljästä pääasiallisesta näkökulmasta, jotka ovat teknologinen näkökulma, ihmiskeskeinen näkökulma, liiketoiminnallinen näkökulma ja informaatiokeskeinen näkökulma. Laitoksen opetus jakautuu tietojärjestelmätieteessä kahteen suuntautumisvaihtoehtoon, jotka ovat järjestelmäkehitys (JK) sekä tietoyhteiskunta, viestintä ja liiketoiminta (TVL).

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän yliopisto, Ruusupuisto.

Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntaan kuuluu kolme laitosta.

Kasvatustieteiden laitoksessa opetetaan erityispedagogiikkaa, varhaiskasvatusta ja kasvatustiedettä. Laitoksen perinteet ovat pitkät: Jyväskylään perustettiin ensimmäinen suomenkielinen opettajankoulutusseminaari vuonna 1863. Nykyistä yliopistoa edeltäneen Kasvatusopillisen korkeakoulun ensimmäinen väitöskirja tarkastettiin nimenomaan kasvatustieteissä keväällä 1949.

Opettajankoulutuslaitoksessa voi opiskella luokanopettajaksi, aineenopettajaksi ja opinto-ohjaajaksi. Laitos tarjoaa myös viittomakielistä opettajankoulutusta ainoana opettajankoulutuslaitoksena Suomessa.

Tiedekuntaan liittyvät tiiviisti valtion harjoittelukoulu Jyväskylän normaalikoulu, jossa harjoittelee vuosittain lähes 1000 opettajaksi koulutettavaa opiskelijaa, ja Koulutusjohtamisen instituutti (ent. Rehtori-instituutti), joka kehittää myös kansainvälisesti yliopistollista oppilaitosjohtamista. Koulutusjohtamisen instituutilla on kansainväliset Master's degree program in Educational Leadership- sekä Master of Educational Management and Leadership (MEd) -ohjelmat.

Psykologian laitoksessa opetetaan psykologiaa pääaineena, sivuaineena ja jatkokoulutuksena. Laitoksen tutkimus kohdistuu ihmisen elämänkaaren kehityspsykologiaan, psykoterapiaan ja hoitojärjestelmiin sekä oppimiseen, motivaatioon, muistiin ja niiden hermostollisen perustaan. Laitoksella toimii myös Psykoterapian opetus- ja tutkimusklinikka.

Liikuntatieteellinen tiedekunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän yliopiston Liikunta-rakennus

Liikuntatieteellinen tiedekunta on Suomen ainoa yliopistotasoinen liikunta-alan koulutusyksikkö. Tiedekunta sijaitsee vuonna 1971 valmistuneessa akateemikko Alvar Aallon suunnittelemassa liikuntatieteen laitosrakennuksessa Seminaarinmäen kampusalueen laidalla. Tiedekunnassa toimii kolme laitosta. Lisäksi tiedekunnassa toimii kaksi kansainvälistä maisteriohjelmaa: Master's Degree Programme in Sport and Exercise Promotion[14] ja Master's Degree Programme in Biology of Physical Activity[15].

Liikuntakasvatuksen laitokseen kuuluvat liikuntakasvatuksen yksikkö ja liikunnan yhteiskuntatieteiden yksikkö. Liikuntakasvatuksen yksikön päätehtävät ovat liikuntapedagoginen ja liikuntapsykologinen koulutus ja tutkimus. Koulutuksen ydinalue on liikunnanopettajien koulutus. Liikunnan yhteiskuntatieteiden koulutusohjelman itsenäisiä oppiaineita ovat liikuntasosiologia sekä liikuntasuunnittelu ja -hallinto. Liikunnan yhteiskuntatieteiden yksikön yhteydessä toimii myös erillinen palvelututkimusyksikkö Liikunnan kehittämiskeskus.

Terveystieteiden laitoksen oppiaineet ja tieteenalat ovat gerontologia ja kansanterveys, fysioterapia, liikuntalääketiede, terveyden edistäminen ja terveyskasvatus, toimintaterapia sekä terveystieteet ja teknologia. Terveyden edistämisen tutkimuskeskus – toimii sateenvarjoina monitieteiselle tutkimukselle. GEREC – Gerontologian tutkimuskeskus on Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen yhteinen tutkimuskeskus.

Liikuntabiologian laitos on tutkimukseen suuntautunut laitos, joka tarjoaa kursseja biomekaniikassa, liikuntafysiologiassa sekä valmennus- ja testausopissa. Laitoksen yhteydessä toimii myös Neuromuscular Research Center.

Vuoden 2012 elokuun alussa tiedekunnan nimi muutettiin liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnasta liikuntatieteelliseksi tiedekunnaksi. Jyväskylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa alkoi syksyllä 1963 liikuntakasvatuksen opintosuunta, joka itsenäistyi tiedekunnaksi korkeakoulun muututtua yliopistoksi.

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mattilanniemen ja Ylistönrinteen yhdistävä silta.

Tiedekunnassa on neljä laitosta, joissa kaikissa tehdään kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta ja annetaan siihen perustuvaa opetusta. Matematiikan ja tilastotieteen laitos toimii Mattilanniemessä, ja muut laitokset sijaitsevat Ylistönrinteellä. Laitosten tutkimus ja opetusalat ovat seuraavat:

Nanoscience Center (NSC), Jyväskylän kansainvälinen kesäkoulu (JSS) ja luonnontieteiden opettajankoulutus ovat tiedekunnan yhteisiä tutkimus- ja koulutusohjelmia.[20]

Suomen Akatemian nimeämiä tutkimuksen huippuyksiköitä tiedekunnassa on viisi:

  • Biologisten vuorovaikutusten huippututkimusyksikkö (2012–2017)
  • Analyysin ja dynamiikan matematiikan tutkimuksen huippuyksikkö (2014–2019) on yhteinen Helsingin yliopiston kanssa.
  • Matematiikan Inversio-ongelmien huippuyksikkö on yhteinen Helsingin yliopiston kanssa (2012–2017)
  • Matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöiden ja komponenttien huippuyksikkö (2012–2017) on JY:n, VTT:n ja Aalto-yliopiston yhteinen, ja Aallon koordinoima huippuyksikkö.
  • Ydin- ja kiihdytinfysiikan huippuyksikkö (2012–2017)

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa voi opiskella pääaineena taloustiedettä, laskentatoimea, markkinointia, johtamista, yrittäjyyttä sekä viestinnän johtamista. Sivuaineina tiedekunnassa opetetaan kauppaoikeutta, liiketoimintaosaamisen perusteet -opintokokonaisuutta ja vastaavaa englanninkielistä kokonaisuutta Basic Business Studies.

Pääaineiden opetuksen ja tutkimuksen painopistealueet ovat seuraavat:

  • Taloustiede – spatiaalinen työmarkkina-analyysi, rahamarkkinoiden ja kansainvälisen talouden tutkimus, työn taloustiede, koulutuksen taloustiede ja aluetaloustiede
  • Laskentatoimi – ulkoinen laskentatoimi ja tilintarkastus, johdon laskentatoimi sekä yritysrahoitus
  • Markkinointi – kilpailu- ja yhteistyöstrategiat, internet- ja mobiililiiketoiminnan markkinointi, kuluttajakäyttäytyminen
  • Johtaminen – yritystoiminnan etiikka, henkilöstöjohtaminen ja sukupuolen näkökulma johtajuuteen
  • Yrittäjyys – perheyrittäjyys, alueellinen yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus

Tiedekunnassa toimii myös neljä kansainvälistä maisteriohjelmaa: Banking and International Finance, Digital Marketing and Corporate Communication, International Business and Entrepreneurship sekä Corporate Environmental Management[21] , joka on ensimmäisenä Pohjoismaissa vuonna 1995 aloittanut ympäristöjohtamisen maisterikoulutusohjelma.

Kauppakorkeakoulu oli aiemmin (1.9.2010 asti) nimeltään taloustieteiden tiedekunta.

Kauppakorkeakoulun Avance-johtamiskoulutus ja sen Executive MBA -koulutus on Association of MBAs -organisaation akkreditoima.

Erillislaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erillislaitoksina Jyväskylän yliopiston yhteydessä toimivat avoin yliopisto, Avoimen tiedon keskus (kirjasto ja yliopiston tiedemuseo), kielikeskus, Koulutuksen tutkimuslaitos sekä Kokkolan yliopistokeskus Chydenius .

Jyväskylän yliopisto koordinoi Kokkolassa toimivaa Kokkolan yliopistokeskus Chydeniusta, jonka toiminnassa ovat mukana myös Oulun ja Vaasan yliopistot.[22] Keskuksessa on noin 100 työntekijää ja runsaat 4 000 opiskelijaa.[22] Chydeniuksen tutkimuksen ja opetuksen aloja ovat kasvatustiede, tietotekniikka, yhteiskuntatieteet, kauppatieteet, lääketiede ja terveydenhuoltoala sekä luonnontieteet.[22] Syyskuussa 2007 sille valmistui uusi 5 000 kerrosneliömetrin kokoinen rakennus.[23]

Erilaisia tuloksia laatu- ja tehokkuusselvityksissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän yliopisto sijoittui vuosina 2011–2013 ja 2015 Shanghain listan kansainvälisessä yliopistorankkauksessa 500 parhaan yliopiston joukkoon. Jyväskylän yliopisto kutsuttiin vuonna 2011 osallistumaan arvostetun Times Higher Education -lehden maailmanlaajuiseen yliopistovertailuun, jota on nykymuodossaan tehty vuodesta 2010. Jyväskylän sijoitus on vuosien 2016–2017 listalla välillä 351−400. [24]QS World University Rankings -vertailussa yliopisto sijoittui sijalle 357.

Tutkimuksen huippuyksiköt 2018–2025[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Akatemia valitsi tutkimuksen huippuyksiköt (12) vuosille 2018–2025[25]. Jyväskylän yliopisto koordinoi uutta Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikköä. Lisäksi Jyväskylän yliopisto on mukana Helsingin yliopiston koordinoimassa Inversiomallinnuksen ja kuvantamisen huippuyksikössä ja Tampereen yliopiston koordinoimassa Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikössä.[26]

Varainhankinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän yliopiston edellinen varainhankintakampanja päättyi vuonna 2011. Muun muassa Osuuskauppa Keskimaa ja Vapo molemmat lahjoittivat 500 000 euroa. Tavoitteena yliopistolla oli 10 miljoonaa.[27] Varainhankintakampanjan kokonaistuotto nousi yli 16 miljoonan euron. Summasta suorina lahjoituksina saatiin noin 5,5 miljoonaa ja valtion 2,5-kertaisesta vastinrahasta kertyi 10,6 miljoonaa. Uusi varainhankintakampanja on käynnissä vuosina 2014-2017.[28]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Tiedote tutkintomääristä Jyväskylän yliopisto. Viitattu 5.7.2017.
  2. Opiskelijamäärät 2014 Jyväskylän yliopisto. Viitattu 9.3.2016.
  3. Jyväskylän yliopisto edelleen neljänneksi suosituin yliopisto Jyväskylän yliopisto. Viitattu 5.7.2017.
  4. Merkkivuosia yliopiston historiasta Jyväskylän yliopisto. Viitattu 8.2.2017.
  5. Jyväskylän yliopiston esittely Jyväskylän yliopisto. Viitattu 8.2.2017.
  6. Huippututkimusyksiköt Jyväskylän yliopistossa Jyväskylän yliopisto. Viitattu 25.2.2015.
  7. Akatemiaprofessorit Jyväskylän yliopisto. Viitattu 28.12.2016.
  8. Profiili ja painoalat Jyväskylän yliopisto. Viitattu 8.2.2017.
  9. Jyväskylän yliopisto: Jyväskylän yliopiston rehtorit (html) (Lista Jyväskylän yliopiston rehtoreista) Jyväskylän yliopisto. Viitattu 13.10.2009. fi
  10. Keijo Hämäläinen Jyväskylän yliopiston rehtoriksi — Jyväskylän yliopisto www.jyu.fi. Viitattu 7.5.2017.
  11. Hallituksen jäsenet 1.1.2014–31.12.2017 Jyväskylän yliopisto. Viitattu 8.2.2017.
  12. Kirsti Sintonen: Yliopistoyhteisöllä enemmistö 11 yliopistossa. Acatiimi, , nro 6/2009, s. 12–15. Helsinki: Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto ja Yliopistolehtorien liitto. Artikkelin verkkoversio Viitattu 7.9.2009.
  13. Tutkimus Jyväskylän yliopiston humanistinen tiedekunta. Viitattu 25.2.2015.
  14. Master's Degree Programme in Sport and Exercise Promotion Jyväskylän yliopisto.
  15. Master's Degree Programme in Biology of Physical Activity Jyväskylän yliopisto.
  16. Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto. Viitattu 19.7.2014.
  17. Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto. Viitattu 19.7.2014.
  18. Kemian laitos Jyväskylän yliopisto. Viitattu 19.7.2014.
  19. Matematiikan ja tilastotieteen laitos Jyväskylän yliopisto. Viitattu 19.7.2014.
  20. Muut yksiköt ja yhteiset ohjelmat Jyväskylän yliopisto. Viitattu 6.3.2017.
  21. Master's Degree Programme in Corporate Environmental Management
  22. a b c Kokkolan yliopistokeskus Chydenius avaa tutkimukselle tietä. Tiedonjyvä, 2007, nro 6, s. 18.
  23. Kokkolan yliopistokeskuksen uudisrakennus käyttön. Tiedonjyvä, 2007, nro 6, s. 4.
  24. Tutkimuksen huipulla
  25. Suomen Akatemia valitsi 12 uutta tutk - Suomen Akatemia www.aka.fi. Viitattu 14.6.2017.
  26. Suomen Akatemia valitsi 12 uutta tutkimuksen huippuyksikköä - yksi oma Jyväskylään, kahdessa mukana — Jyväskylän yliopisto www.jyu.fi. Viitattu 14.6.2017.
  27. Energiayhtiö Vapo lahjoitti puoli miljoonaa Jyväskylän yliopistolle (Arkistoitu sivu) Helsingin Sanomat. 16.6.2009. Viitattu 25.2.2015.
  28. Jyväskylän yliopiston varainhankintakampanja

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiedekuntien verkkosivut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erillislaitosten verkkosivut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]