Hungarologia
Hungarologia on kielitieteen alaan kuuluva yliopiston oppiaine, joka paneutuu unkarin kieleen, mutta joka voi ulottua myös kielitieteen ulkopuolelle. Unkarin kielen lisäksi hungarologia perehtyy Unkariin maana, ja näiden painopisteiden rinnalla voi olla myös monia muita humanististen tieteiden aloille kuuluvia näkökulmia.[1] Esimerkiksi Wienin yliopistossa hungarologian maisteriopinnot antavat perusvalmiudet Unkarin kirjallisuuden ja kulttuurin tieteelliseen tutkimukseen.[2]
Hungarologia Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa hungarologiaa voi opiskella vain Jyväskylän yliopistossa Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella, jossa sillä on pitkät perinteet.[3] Aikaisemmin siitä on voinut suorittaa maisteriopintoja, mutta nykyisin hungarologiassa voi suorittaa vain jatko-opintoja.[4][5] Lisäksi Jyväskylän yliopiston Humanistis-yhteiskuntatieteellisellä tiedekunnalla on oma hungarologian julkaisusarjansa Spectrum Hungarologicum.[6]
Hungarologian historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Monissa Suomen yliopistoissa suomen kielen opintokokonaisuuteen kuului pitkään pakollinen unkarin kielen alkeiskurssi, jolla opiskelijat perehtyivät kielen rakenteseen ja Unkarin historiaan ja saivat perustiedot maantuntemuksesta.[4]
Helsingin ja Turun yliopistoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsingissä unkarin kielen säännöllinen opetus käynnistyi jo 1800-luvun lopulla. Unkarin kielen lehtorin virka perustettiin vuonna 1925 ja Unkarin valtion virallinen edustusto vuonna 1928. Vuonna 1983 Helsingin yliopistoon perustettiin unkarin kielen vierailevan professorin virka. Unkarin kielen oppiaineen toiminta alkoi vuonna 1985 sivuaineena, ja vuonna 1990 Unkarista tuli yliopistossa myös pääaine. Unkarin kielen opetus on Helsingin yliopistossa aina edustanut myös suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen osa-aluetta, ja sen opetus on kielitiedekeskeistä. Turussa voidaan katsoa unkaria opetetun aina 1920-luvulta asti. Turun yliopistossa unkarin kielen ja kulttuurin opetus kuuluu suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineeseen. Laitoksella on vuodesta 1966 ollut unkarin kielen lehtori. Lehtorin toimenkuvaan kuuluu kieliopetuksen lisäksi myös unkarilaisen kirjallisuuden ja kulttuurihistorian opettaminen.[4]
Jyväskylän yliopistossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Debrecenin ja Jyväskylän kaupunkien kuten myös Debrecenin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston väliset suhteet ulottuvat pitkälle 1900-luvulle, mutta kansainvälisessä mittakaavassa niiden yhteistyö kehittyi merkittäväksi vasta Aino Sallisen rehtorikaudella.[4]
Maan kolmannessa unkarin kielen opetuspisteessä Jyväskylässä opetuksen taustat poikkeavat Helsingistä ja Turusta huomattavasti. Jyväskylässä oli jo ennen toista maailmansotaa ja sen jälkeen useita unkarilaisia kielitieteilijöitä, kuten György Lakó, István Papp ja Béla Kálmán. He pitivät siellä säännöllisesti kesäyliopiston kursseja. Yliopiston edeltäjässä kasvatusopillisessa korkeakoulussa pidettiin unkarin kielen kursseja vuoteen 1966 asti, ja vuodesta 1968 yliopistoksi muutetussa korkeakoulussa unkarin kielen opetus on ollut säännöllistä. Lehtorin virka perustettiin Jyväskylään vuonna 1975, ja vuosituhannen vaihteeseen saakka lehtorit työskentelivät nimenomaan suomen kielen laitoksessa. Jyväskylässä ei ole suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiainetta. Suuri käännekohta unkarin kielen opetuksen edistämisessä oli vuosi 1989, jolloin Budapestin yliopiston entinen vieraileva professori Tuomo Lahdelma onnistui Hampurin yliopiston professorin Holger Fischerin avustuksella perustamaan hungarologian oppiaineen. Kiinnostus unkarin kieltä kohtaan kasvoi myös muualla yliopistolla. Matti Vainion johtama musiikkitieteen laitos, jonne perustettiin 1980-luvulla unkarilaisen musiikin Kodály-tutkimuskeskus. Lisäksi myös Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden ja etnologian laitoksilla on ollut runsaasti yhteyksiä Unkariin.[4]
Vuonna 1989 kuusi laitosta – suomen kielen, kirjallisuuden, historian, taidehistorian, etnologian ja musiikkitieteen laitokset – loivat yhteistyönsä tuloksena hungarologian oppiaineen, jonka tavoitteena on Unkariin ja unkarin kieleen liittyvän tutkimus- ja opetustyön kehittäminen. Oppiaine ei syntynyt yksin suomen kielen laitoksen piiristä, vaan kyseessä oli alusta alkaen usean laitoksen yhteinen, laaja-alainen kulttuurioppiaine, jossa kielenopetuksen ja kielitieteen rinnalla myös monet muut humanistiset tieteet olivat tärkeässä asemassa. Aloite perustamisesta tuli tiedekunnalta itseltään. Hungarologiasta tehtiin vuonna 1990 sivuaine ja vuonna 1994 pääaine. Tässä ei olisi onnistuttu, ellei vuonna 1992 yliopiston rehtoriksi valittu Aino Sallinen olisi tukenut hanketta.[4]
Jyväskylän hungarologit järjestivät useita hungarologian eri osa-alueiden konferensseja, joihin kutsuttiin unkarilaisia, suomalaisia ja keskieurooppalaisia alan merkittäviä tutkijoita, ja konferenssien aineisto julkaistiin aina usealla eri kielellä. Tässä mielessä tärkeässä asemassa oli ensimmäisen kerran vuonna 1993 julkaistu Hungarologische Beiträge -niminen kausijulkaisu, jonka 18 numerossa ilmestyi lukuisia vieraskielisiä artikkeleita. Kansainvälisyyden huippu saavutettiin vuonna 2001 järjestetyssä hungarologian maailmankongressissa, jossa paikalla olivat myös presidentti Ferenc Mádl ja opetusministeri József Pálinkás. Vierailijoita oli 32 maasta. Jyväskylän yliopisto kansainvälistyi samanaikaisesti hungarologian oppiaineen kansainvälistymisen myötä.[4]
Monitieteinen oppiaine madalsi eri tieteenalojen rajoja: historianopiskelijan ei tarvinnut opiskella kielihistoriaa eikä kirjallisuustieteilijän perehtyä fennougristiikkaan, vaan he pystyivät opiskelemaan hungarologiaa. Professori Tuomo Lahdelma on unkarilaisen kirjallisuuden tunnetuimpia ja tunnustetuimpia ulkomaisia tulkitsijoita ja tutkijoita. Hänen monikymmenvuotisen työnsä tuloksena Jyväskylästä tuli yksi tärkeimmistä unkarilaisen kirjallisuuden tutkimuksen ja kääntämisen toimipisteistä. Lahdelman kääntäjäntaidot tunnustetaan laajalti, ja hänen suomennoksinaan on ilmestynyt useita unkarilaisia runoteoksia ja romaaneita.[4]
Niin ikään historiantutkimuksessa Jyväskylän ja Debrecenin välinen yhteistyö on ollu merkittävää. Anssi Halmesvirta on ollut vierailevana professorina Debrecenin yliopistossa. Useista Unkaria käsittelevistä kirjoista ja lukuisista muista julkaisuista hänen merkittävin teoksensa on hänen toimittamansa Finnország története (Suomen historia). Se on valmistunut Debrecenin yliopiston suomalais-ugrilaisen laitoksen opettajien ja oppilaiden kääntämänä, ja kustantajana on Debrecenin yliopistopaino.[4]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Mustonen, Anu & Moisander, Kirsi & Valo, Maarit (toim.): Laatua ja liikettä – rehtori Aino Sallisen juhlakirja. Jyväskylän yliopisto, 2012. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Koulutusohjelmat ja tutkinnot finno-ugristik.univie.ac.at. Viitattu 4.11.2023.
- ↑ Haastattelussa Petteri Laihonen Suomen Shakkiliitto. 24.7.2020. Viitattu 4.11.2023.
- ↑ a b c d e f g h i Mustonen, Anu & Moisander, Kirsi & Valo, Maarit (toim.): Laatua ja liikettä – rehtori Aino Sallisen juhlakirja. Jyväskylän yliopisto, 2012. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Hungarologian opintosuunta Jyväskylän yliopiston opinto-opas. Viitattu 4.11.2023.
- ↑ Julkaiseminen JYU:n sarjoissa Open Science. Viitattu 4.11.2023.