Pääaine
Pääaine on yliopistotutkintoon kuuluva opintokokonaisuus, jonka alalta opinnäytetyö, esimerkiksi pro gradu[1] tai diplomityö, sekä kypsyysnäyte tehdään. Pääaineen varsinaiset opinnot (opinnot ilman opinnäytetyötä) ovat laajemmat[1] kuin sivuaineen, mutta näin ei aina ole. Yleensä opiskelija opiskelee ensimmäisen vuotensa lähinnä pääaineensa (perus)opintoja ja kieliopintoja ja aloittaa sivuaineiden opinnot vasta toisena vuotenaan.
Alemmassa korkeakoulututkinnossa pääaineesta edellytetään suoritettavaksi perusopinnot ja aineopinnot sekä kandidaatin tutkinto. Ylemmässä korkeakoulututkinnossa suoritetaan syventävät opinnot sekä laaditaan pro gradu -tutkielma.[1]
Helsingin yliopistossa puhutaan nykyään pääaineiden sijaan koulutusohjelmista ja niiden opintosuunnista sekä sivuaineiden sijaan toisen tieteenalan opinnoista.
Pääaine ja sosiaaliset suhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääaine yhdistää opiskelijoita siten, että samaa pääainetta opiskeleville on oma ainejärjestönsä, johon sivuaineopiskelijatkin saattavat joskus kuulua.
Yhdysvalloissa tiettyjen alojen huomattava osa avioituu opiskelijatoverinsa kanssa. Teologian opiskelijoista jopa 21 prosenttia menee naimisiin opiskelukaverinsa kanssa. Opiskelijakollegoidensa kanssa todennäköisesti naimisiin päätyvät myös esimerkiksi tietojenkäsittelyn, musiikin, johtamisen ja farmasian opiskelijat. Henkilöstöjohtamisen, sosiaalityön ja kielten opiskelijat eivät todennäköisesti avioidu opiskelijatoverinsa kanssa.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c pääaine | OKSA – Opetus- ja koulutussanasto, 2. laitos | Yhteentoimivuusalusta sanastot.suomi.fi. Viitattu 6.11.2023.
- ↑ Verna Vuoripuro HS: Opiskelujen pääaine ohjaa parinvalintaa – millainen opintoala, sellainen kumppani Helsingin Sanomat. 13.7.2015. Viitattu 6.11.2023.