Anssi Halmesvirta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Anssi Antero Halmesvirta (s. 18. heinäkuuta 1956 Kiuruvesi)[1][2] on Jyväskylän yliopiston yleisen historian määräaikainen professori ja dosentti.[3] Jyväskylän yliopiston aatehistorian dosenttina hän on toiminut vuodesta 1996.[4]

Akateeminen ura ja tutkimukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anssi Halmesvirta on opiskellut Jyväskylän yliopistossa, josta hän valmistui filosofian maisteriksi 1983.[4] Jo tuolloin hän erikoistui aatehistorian tutkimukseen. Hänen pro gradu -tutkimuksensa aiheena oli historian selittämisestä 1950- ja 1960-luvuilla käyty kiistely.[5] Halmesvirta väitteli 1990 tohtoriksi Sussexin yliopistossa, Englannissa.[1] Hänen aatehistorian alaan kuuluva väitöskirjansa (The British Conception of the Finnish ’Race’, Nation and Culture 1760–1918) käsitteli englantilaisten käsityksiä suomalaisista ja Suomen kulttuurista vuosina 1760–1918.[4]

Valmistumisen jälkeen Halmesvirta on työskennellyt tutkijana ja opettajana Jyväskylän yliopistossa. Hän toimi siellä aluksi 1987–1989 luennoitsijana.[4] Syksyllä 1988 hän oli sen ohella vierailevana luennoitsijana Lontoon yliopistossa.[4] Hän toimi 1989–1990 yleisen historian apulaisprofessorina Joensuun yliopistossa.[4] Sen jälkeen työskenteli 1990–1994 Suomen Akatemian tutkijana.[4]

Akatemiaprojektin jälkeen Halmesvirta palasi Jyväskylän yliopistoon. Hän työskenteli siellä 1994–1995 vanhempana tutkijana.[4] Yleisen historian dosentiksi hänet nimitettiin 1996. Samana vuonna hän aloitti varttuneena tutkijana Suomen Akatemian tutkimusprojektissa, joka päättyi vuonna 1997.[4] Vuosina 1997–2012 hän oli Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen yliassistentti.[4]

Professorina

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisen historian määräaikaisena professorina Halmesvirta on työskennellyt ajoittain vuodesta 1998 lähtien.[4] Syksyllä 1999 hän oli lisäksi vierailevana professorina unkarilaisessa Debrecenin yliopistossa.[4] Eurooppalaisen integraation historian tutkimusta edistävän Jean Monnet -ohjelman professorina hän on toiminut vuodesta 2003.[4]

Halmesvirta on tutkimuksen ja opetuksen ohella osallistunut yliopiston hallintotyöhön laitoksellaan. Jo Joensuun yliopistossa hän oli tiedekuntaneuvoston jäsen.[4] Jyväskylän yliopistossa hän on toiminut 1999–2001 historian laitoksen varajohtajana.[4] Laitos muutti sittemmin nimensä historian ja etnologian laitokseksi. Halmesvirta oli tämän uudistetun laitoksen strategisen suunnittelutyöryhmän jäsenenä 2003–2005.[4]

Professori Halmesvirta on ohjannut 15 väitöskirjaa ja hän on laatinut useita julkaisuja yleisen historian, aatehistorian ja Unkarin poliittisen historian aloilta.lähde?

Tutkimustyö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anssi Halmesvirran tutkimuskohteita ovat aatehistoria, Englannin ja Unkarin poliittinen historia vuosina 1800–2000, ideologioiden historia, urheiluhistoria ja lääketieteen historia.[6]

Luottamustoimet ja kunnianosoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tieteellisen työnsä ohella professori Halmesvirta on toiminut useissa kansallisissa ja kansainvälissä luottamustehtävissä. Hän on toiminut muun muassa 1996–2006 EU:n Erasmus/Socrates-ohjelmien unkarin kielen opintojen koordinaattorina Jyväskylän yliopistossa.[4] Hän on ollut myös useiden historian alan instituutioiden ja toimielimien jäsenenä. Suomen urheiluhistoriallisen seuran hallituksen jäsen hän on ollut vuosina 1998–2001.[4] Hän on ollut Julkisen sanan neuvoston varajäsen vuodesta 2009.[7][4]

Ansioistaan tieteellisen tutkimuksen alalla Halmesvirta on vuonna 1995 saanut Osk. Huttusen säätiön mitalin.[1] Hän sai elokuussa 2016 János Lotzin ansiomitalin ja kunniakirjan tunnustuksena pitkästä urastaan Unkarin historian tutkimuksen alalla sekä vuosikymmenien mittaisesta työstään hungarologian tunnetuksi tekemisessä.[8] Palkinto on saanut nimensä unkarilaisen kielitieteilijä János Lotzin (1913–1973) mukaan. Halmesvirta vastaanotti tunnustuksen 22. elokuuta 2016 Kansainvälisen Unkarin Tutkimuksen Seuran vuosikokouksessa, joka pidettiin Pécsin yliopistossa.[8]

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Anssi Halmesvirta: Kiista historian selittämisestä: analyyttistä historianfilosofiaa vuosina 1950–1965. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, historian laitos, 1983. ISBN 951-679-017-8
  • Reijo Valta & Anssi Halmesvirta (toim.): Aatteiden kamppailu elintilasta: Viktoriaanisen ajan näkemyksiä ihmisestä ja yhteiskunnasta. Jyväskylä: Kampus Kustannus, 1999. ISBN 9789519113487
  • Friedrich Nietzsche & Anssi Halmesvirta: Historian hyödystä ja haitasta elämälle. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston kirjasto, 1999. ISBN 9789513904722
  • Kalevi Ahonen, Anssi Halmesvirta & Ilkka Nummela (toim.): Historia ja herrasmies. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2005. ISBN 9789513923372
  • Anssi Halmesvirta: Ideology and argument: Studies in British, Finnish and Hungarian thought. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 9789517468053
  • Anssi Halmesvirta & Heino Nyyssönen: Unkarin kansannousu 1956. WSOY, 2006.ISBN 9789510318140
  • Anssi Halmesvirta: Rakkaat heimoveljet: Suomi ja Unkari 1920–1945. Historietti, 2010. ISBN 9789529279074, on myös unkariksi Kedves Rokonok. Magyarország és Finnország 1920-1945. Napkút kiadó: Budapest, 2013.
  • Anssi Halmesvirta (toim.): Land unter dem Nordlicht: Eine Kulturgeschichte Finnlands. (saks. käännös: Rolf Klemmt). Saksa: Primus Verlag GmbH, 2013. ISBN 9783863123598
  • Anssi Halmesvirta, Aatehistorian harjoitus. Jyväskylän yliopistopaino, 2012.
  • Anssi Halmesvirta, Vaivojensa vaingit. Atena, 1998.
  • Anssi Halmesvirta, Co-operation across the Iron Curtain. Studies in General History 12. JYU Press, 2007.
  • Anssi Halmesvirta & Rolf Klemmt, Typisch Deutsch - fand Snelmann. JYU Press, 2012.
  • Anssi Halmesvirta (Hrsg.), Olavi Paavolainen, Zu Gast im Dritten Reich. Rhapsodie. Acabus: Hamburg, 2016.
  • Anssi Halmesvirta, (Szerk.), Finnország története. Debrecen Univ. Press, 2002.
  • Anssi Halmesvirta, (Ed.), Kádár's Hungary - Kekkonen's Finland. Hungarologische Beiträge 14. JYU Press, 2002.
  • Anssi Halmesvirta & Heino Nyyssönen (Eds.), Bridge Building and Political Cultures: Hungary and Finland 1956-1989. Hubgarologische Beiträge 18. JYU Press, 2006.
  • Anssi Halmesvirta, Vapauden kapea polku. István Bibón julkinen moralismi. Spectrum Hungarologicum vol. 9. JYU University Library Press, 2017.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Finnland Anssi Halmesvirta Finnlandcool.fi, 2014. (englanniksi) Viitattu 21.3.2016.
  2. ↑ Vuosikymmenet täyteen monella kirjepelaajalla. Kirjeshakki 1/2007, s. 8
  3. ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 134. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
  4. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Anssi Halmesvirran Curriculum Vitae ias.ceu.edu (PDF) (englanniksi) Viitattu 21.3.2016.
  5. ↑ Anssi Halmesvirta: Kiista historian selittämisestä: analyyttistä historianfilosofiaa vuosina 1950–1965. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, historian laitos, 1983. ISBN 951-679-017-8
  6. ↑ Anssi Halmesvirta, esittely Jyväskylän yliopisto. Viitattu 30.10.2013.
  7. ↑ Julkisen sanan neuvoston kokoonpano Viitattu 30.10.2013.
  8. ↑ a b Anssi Halmesvirralle János Lotzin ansiomitali ja kunniakirja Historian ja etnologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 2016. Viitattu 12.10.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Anssi_Halmesvirta&oldid=22397728”