Julkisen sanan neuvosto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Julkisen sanan neuvosto (lyhenne JSN[1]) on Suomessa toimiva joukkoviestinnän julkaisijoiden ja toimittajien vapaaehtoisuuteen perustuva itsesääntelyelin, joka on perustettu vuonna 1968. Neuvosto ilmoittaa tehtäväkseen "tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta". Neuvoston taloudenhoitoa ja aatteellista tukea varten on perustettu Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistys ry. Neuvosto saa myös valtionapua.

Suomalaiset joukkoviestinnän harjoittajat ja journalistit, käytännössä suuret kustantajat ja heidän palveluksessaan olevat toimittajat, ovat sitoutuneet siihen, että neuvosto valvoo heidän toimintaansa alan eettisten periaatteiden ja neuvoston perussopimuksen mukaisesti, jotka on kirjattu journalistin ohjeisiin. Tarkoituksena on ollut välttää sananvapauteen kohdistuvan julkishallinnollisen valvonnan lisääntyminen ja kunnianloukkausjutuista mahdollisesti oikeusistuinten avulla tuomitsemat suuret vahingonkorvaukset.

Neuvosto ei ole tuomioistuin eikä se käytä julkista valtaa. JSN ei ota käsiteltäväkseen asioita, joiden oikeudellinen prosessi on kesken. Julkisen sanan neuvoston lausuntoja on käytetty kunnianloukkauksia koskevissa riitajutuissa vapaan todistelun keinona. Näin ollen Julkisen sanan neuvoston päätöksiä voidaan käyttää nykysäännösten mukaan myöhemmin oikeusjutun perusteluna.

Samantapaisia itsesäätelyelimiä toimii monissa muissakin maissa ja muillakin toimialoilla, esimerkiksi Mainonnan eettinen neuvosto.

Neuvoston mukaan paperilehdissä olevat virheet on oikaistava myös lehden verkkoversioissa.[2]

Puheenjohtaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puheenjohtajat[3]
1969 Heikki Waris
1970–1971 Veli Merikoski
1971–1972 Kettil Bruun
1972–1975 K. J. Lång
1975–1978 Kai Korte
1978–1990 Henrik Grönqvist
1990–1996 Raimo Pekkanen
1996–1999 Kari Lehtola
1999–2003 Olli Mäenpää
2003–2005 Jacob Söderman
2005–2007 Kalevi Kivistö
2008–2009 Pekka Hyvärinen
2010–2015 Risto Uimonen
2016– Elina Grundström

JSN:n puheenjohtajuus on vuoden 2015 loppuun Risto Uimosen kauden päättymiseen sivutoiminen mutta muuttuu sen jälkeen päätoimiseksi. Kauden pituus on neljä vuotta, ja tehtävää voi hoitaa kaksi kautta. Aiemmin kausi on ollut kolmivuotinen.[4]

Jotkut JSN:n puheenjohtajat ovat eronneet myrskyisästi. Jacob Söderman erosi vuonna 2005 kesken kauden, kun ei saanut vastakaikua esitykselleen puheenjohtajan aseman vahvistamisesta. Södermanin jälkeen puheenjohtajaksi valittiin Kalevi Kivistö vuonna 2005. Hän erosi syyskuussa 2007.[5] Ylen A-Studiossa 12. syyskuuta 2007 käsiteltiin Kivistön yhteyksiä entisiin sosialistimaihin 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin hän oli SKDL:n puheenjohtaja ja ohjelman mukaan rähmällään entiseen Itä-Saksaan päin. Kivistön mukaan ohjelmalla haluttiin maksaa kalavelkoja langettavasta päätöksestä, jonka JSN antoi Ylen A-Piste-ohjelmalle.[5] Puheenjohtajina Kivistön eron jälkeen toimivat varapuheenjohtajat, toimittaja Matti Rönkä ja Jari Lindholm.

Tammikuussa 2008 neuvoston puheenjohtajaksi valittiin toimittaja Pekka Hyvärinen.[6] Joulukuussa 2009 JSN antoi vapauttavan päätöksen Ylen TV2:n Silminnäkijä-ohjelman väitteistä Nuorisosäätiön puheenjohtajana toimineen pääministerin Vanhasen saamista ilmaisista rakennustarvikkeista. Niin sanotun lautakasagaten jälkeen puheenjohtaja Hyvärinen erosi. Myös neuvoston jäsen Pekka Iivanainen ilmoitti eroavansa.[7] JSN:n puheenjohtajaksi valittiin vajaat kaksi viikkoa myöhemmin sanomalehti Kalevan entinen päätoimittaja Risto Uimonen. Vuonna 2011 1. varapuheenjohtajana toimi Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Inkeri Pasanen ja 2. varapuheenjohtajana Suomen Kuvalehden toimittaja Tuomo Lappalainen.

Vuoden 2016 alusta puheenjohtaja on Elina Grundström, joka on työskennellyt freelance-toimittajana ja tietokirjailijana. [8]

Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Informaatio- ja teknologiaoikeuden professori Jukka Kemppisen mukaan JSN:n toimena on "varjella sanoma- ja aikakauslehtiä oikeudenkäynneiltä", ja "jottei tätä huomattaisi, JSN sanoo liikuskelevansa sananvapauden asialla".[9]

JSN:n toiminnasta ei voi tehdä kantelua esimerkiksi oikeuskanslerille,[10] koska JSN ei ole viranomainen.[11] Suomen Kuvalehti julkaisi lokakuussa 2016 viiden sivun jutun, jossa käsiteltiin JSN:n ongelmia. Artikkelissa kritisoitiin muun muassa puheenjohtajan valtaa karsia kanteluita ennen käsittelyjä. Puheenjohtaja voi esimerkiksi karsia kantelun silloin, kun siinä esitetty virhe on hänen mielestään "epäolennainen tai vähäinen". Näin ollen neuvosto ei koskaan ottanut käsittelyyn esimerkiksi sanomalehden virheellistä väitettä, että makkara olisi Maailman terveysjärjestön mukaan syöpäriskiltään yhtä vaarallinen kuin tupakka, todetaan jutussa sarkastisesti.[12]

JSN:n karsintaprosessia on kritisoinut myös tiedetoimittaja Jani Kaaro. Esimerkiksi Pohjolan Sanomat väitti pääkirjoituksessaan 16.6.2013, että Espanjassa yli puolet nuorista on työttöminä. Väite oli virheellinen, sillä tuolloin vain joka viides espanjalaisnuori oli vailla työtä. JSN:n puheenjohtajan mielestä Pohjolan Sanomien väite ei ollut olennainen asiavirhe.[13]

Perussopimuksen allekirjoittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]