Henrik Kunttu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Henrik Kunttu (s. 1959)[1] on suomalainen kemisti ja Jyväskylän yliopiston fysikaalisen kemian professori. Hän on ollut Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanina vuosina 20102017.[2] Toimikaudella 2017–2022 hän toimii Jyväskylän yliopiston vararehtorina, joka vastaa tutkimuksesta ja innovaatioihin liittyvistä asioista. Tutkijana Kunttu on tunnettu erityisesti matalan lämpötilan kemian ja fysiikan sekä nanofotoniikan asiantuntijana.[2]

Tieteellinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henrik Kunttu väitteli 1991 Helsingin yliopistosta tohtoriksi fysikaalisesta kemiasta.[2] Hänen väitöskirjansa palkittiin vuoden parhaana kemian väitöskirjana Gustaf Kompan palkinnolla.[2] Tieteellisen uransa alussa hän työskenteli tutkijana Helsingin yliopistossa ja Teknillisessä korkeakoulussa.[2] Lisäksi hän oli kahden vuoden ajan vierailevana tutkijana Kalifornian yliopistossa (University of California, UC).[2]

Siirryttyään Jyväskylän yliopistoon Kunttu aloitti tutkijana kemian laitoksella. Hänet on toiminut fysikaalisen kemian apulaisprofessorina vuodesta 1996 ja vuodesta 1998 lähtien vakinaisena professorina. Hänet nimitettiin kemian laitoksen apulaisjohtajaksi 1998 ja myöhemmin laitoksen johtajaksi.[2] Hän toimi kemian laitoksen johtajana vuoteen 2008.[2] Vuodesta 1992 Kunttu on ollut Helsingin yliopiston fysikaalisen kemian dosentti.[1]

Kemistinä Kunttu on tutkinut varsinkin matalan lämpötilan kemian alueella matriisi-isolaatioita.[3] Tutkimusala on hyvin lähellä fysiikkaa. Matriisi-isolaatio -menetelmässä jalokaasun ja tutkittavan yhdisteen seos jäähdytetään alustalla nopeasti 10 kelviniin (−263 celciusastetta). Syntyy ohut kalvo, matriisi. Jäädytetystä matriisista on mahdollista tutkia kaasumaisia atomeja, molekyylejä ja radikaaleja, koska ne eivät liiku. Jäädytyksen ansiosta molekyylien välillä ei myöskään ole vuorovaikutuksia. Menetelmän avulla voidaan tutkia molekyylien rakennetta, diffuusiota ja hiukkasten kemiallisia alkeisreaktioita.[3]

Osa professori Kuntun tutkimuksesta liittyy läheisesti nanotieteisiin. Hän on tutkinut muun muassa molekyylien ja rakenteen pinnalla olevien plasmonien vuorovaikutusta nanometallirakenteissa. Rakennetutkimuksissa hän on soveltanut SNOM-mikroskooppia (Scanning Near-field Microscopy, SNOM) ja spektroskopiaa. Lisäksi hänen tutkimusalaansa kuuluu laskennallinen kemia.

Nanotiedekeskuksen perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keväällä 2001 Jyväskylän yliopistossa alettiin suunnitella nanotieteellisen tutkimusyksikön perustamista kolmen laitoksen (kemia, fysiikka sekä bio- ja ympäristötieteiden laitos) yhteisprojektina. Nano Science -nimellä tunnetun hankkeen valmistelu aloitettiin toukokuussa 2001 matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tuolloisen dekaanin, Matti Mannisen, johdolla.[4] Alkuvaiheessa hanketta ideoi professori Jukka Pekola.[5] Pekola kuitenkin nimitettiin akatemiaprofessoriksi ja hän siirtyi Ranskaan juuri ennen hankkeen käynnistymistä.[6]

Nanotiedehankkeen varsinainen toteutus aloitettiin kesällä 2001. Henrik Kunttu toimi Nano Science -hankkeen johtajana 2001–2002.[7] Hän oli aktiivisesti mukana jo projektin alkuvaiheista lähtien. Nanotieteen tutkimustoiminta organisoitiin aikanaan Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskukseksi (Nanoscience Center, NSC). Tiedekeskuksella ei aluksi ollut vakinaisia toimitiloja. Professori Jukka Pekola ehdotti erillisen nanotalon rakentamista.[5] Nanotieteellinen tutkimus vaatii paljon erikoistiloja (muun muassa puhdastiloja). Siksi uuden erillisen rakennuksen rakentaminen katsottiin tarpeelliseksi.

Jo tammikuussa 2002 tulevan Nanokeskuksen eli Nanotiedekeskuksen rakennuksen rakennussuunnitelmat olivat valmiina ja hankesuunnitelma luovutettiin rehtori Aino Salliselle.[8] Tutkimusyksikön perustaminen eteni nopeasti. Jyväskylän yliopiston ensimmäisenä nanotieteen professorina vuonna 2002 aloitti Jorma Virtanen.[9] Jo samana vuonna alkoi Jyväskylässä räätälöity nanotieteen koulutus.[10] Nanokeskuksen rakennustyöt alkoivat huhtikuussa 2003 ja rakennus oli valmiina elokuussa 2004.[11]

Nano Science -projektin jälkeen Kunttu jatkoi kemian laitoksen johtajana vuoteen 2008. Vuonna 2009 hänet valittiin Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaaniksi vuosiksi 2010–2013. Hänet valittiin 2013 uudelleen toiselle toimikaudelle 2014–2017.[12]

Vararehtoriksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuussa 2017 Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen valitsi Kuntun Jyväskylän yliopiston tutkimus- ja innovaatioasioista vastaavaksi vararehtoriksi toimikaudeksi 1.11.2017–31.7.2022.[13] Kuntun jäljellä olevan toimikauden ajan matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaanin tehtäviä hoiti väliaikaisena dekaanina marraskuusta 2017 vuoden 2017 loppuun siihen asti varadekaanina ollut professori Jussi Kukkonen.

Rehtori Hämäläinen luonnehtii Kunttua kokeneeksi akateemiseksi johtajaksi.[13] Professori Kunttu on aktiivisesti osallistunut luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseen sekä alan yleiseen rakenteelliseen kehittämiseen Suomessa.[13] Hänellä on myös pitkä kokemus monissa tiederahoitusta arvioivissa asiantuntijatehtävissä sekä Suomessa että ulkomailla.[13]

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Professori Kunttu sai 2006 Jyväskylän Yliopistosäätiön myöntämän Hyvä esimies -palkinnon.[14] Lisäksi hän on saanut 2012 ansioistaan Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan ritarimerkin.[15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pienestä syntyi suurta – Nano came to Jyväskylä. Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen historia – talkoohenkeä ja yhdessä tekemisen voimaa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2014. ISBN 978-951-39-5910-4 Teoksen verkkoversio

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b HELSINGIN YLIOPISTON OPETTAJA- JA VIRKAMIESLUETTELO 1918 - 2000 - Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto. Viitattu 16.4.2018.
  2. a b c d e f g h Yliopistolle dekaanit. Yle Uutiset Keski-Suomi 18.11.2009 Viitattu 4.11.2015.
  3. a b Pienestä syntyi suurta... (2014), s. 23.
  4. Pienestä syntyi suurta... (2014), s. 15
  5. a b Pienestä syntyi suurta... (2014), s. 17
  6. Pienestä syntyi suurta... (2014), s. 21
  7. Pienestä syntyi suurta... (2014), s. 50
  8. Pienestä syntyi suurta... (2014), s. 24
  9. Pienestä syntyi suurta... (2014), s. 38
  10. Pienestä syntyi suurta... (2014), s. 37
  11. Pienestä syntyi suurta... (2014), s. 30
  12. Dekaanit Jyväskylän yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Viitattu 4.11.2015
  13. a b c d Marja-Leena Laakso ja Henrik Kunttu Jyväskylän yliopiston vararehtoreiksi Jyväskylän yliopisto. 27.9.2017. Viitattu 29.11.2017.
  14. Hyvä esimies-palkinto Jyväskylän yliopisto, 2015. Viitattu 4.11.2015.
  15. Tasavallan presidentin myöntämät korkeimmat kunniamerkit Helsingin Sanomat. 4.12.2012 Viitattu 4.11.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]