Soveltavan kielentutkimuksen keskus
| Soveltavan kielentutkimuksen keskus | |
|---|---|
| Henkilökunta | 30 |
| Sijainti | Jyväskylä, Suomi |
| Osoite | Mattilanniemi 2 |
| Kampus | Agora |
| Sivusto | [1] |
Soveltavan kielentutkimuksen keskus (SOLKI) on yksi Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan kuudesta laitoksesta. Laitosta johtaa professori Ari Huhta.[1] SOLKIn johtajana on aikaisemmin toiminut professori Tarja Nikula-Jäntti.[2]
Tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen tavoitteena on kehittää kielikoulutusta laaja-alaisesti. Tutkimuksen painoaloja ovat kielitaidon arviointi, kielitaidon kehittyminen erilaisissa konteksteissa ja toimintayhteisöissä sekä kielikoulutuspolitiikka. Tutkimus ennakoi ja ottaa huomioon yhteiskunnalliset tarpeet ja kysymykset. Tutkimusta yhdistää käsitys kielestä sosiaalisena ja vuorovaikutuksellisena, identiteettejä ja kulttuuria rakentavana ilmiönä.
Tutkimushankkeille on tyypillistä monitieteinen, soveltava tutkimusote, joka yhdistää esim. kielentutkimuksen, sosiologian, koulutustutkimuksen ja kasvatustieteen näkökulmia. Kiinnostuksen kohteena ovat muuttuvan yhteiskunnan vaikutukset kielikoulutukseen.
Jatko-opiskelu SOLKI:ssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa on mahdollista suorittaa filosofian tohtorin ja lisensiaatin tutkinto pääaineena soveltava kielitiede. Soveltava kielentutkimus on monitieteistä luonteeltaan ja jatko-opinnot sopivat niin kieliä ja kielitieteitä opiskelleille kuin kielestä kiinnostuneille kasvatus- tai yhteiskunnallisten alojen opiskelijoille.
Kari Sajavaara -palkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Soveltavan kielentutkimuksen keskus ja Kielikoulutuspolitiikan verkosto jakavat vuosittain professori Kari Sajavaaran rahaston palkintoa tunnustuksena ansiokkaasta tutkimuksesta ja yhteiskunnallisesti vaikuttavasta työstä soveltavan kielentutkimuksen alalla. Tunnustuspalkinto jaetaan vuosittain tammikuussa Kari Sajavaaran muistoluentotilaisuuden yhteydessä Jyväskylässä.[3]
Palkinnon saajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 2015: Mari Honko väitöskirjasta sekä Siv Björklund ja Karita Mård-Miettinen kielikylpyopetuksen kehittämisestä[4]
- 2017: Maria Ahlholm, Tapani Möttönen, Eveliina Korpela, Ninni Lankinen ja Saara Huilla, Toisto-metodin kehittämisestä maahanmuuttajien Suomen kieli sanoo tervetuloa -hankkeessa, sekä Ilmari Ivaska väitöskirjasta.[5]
- 2019: Maiju Strömmer ja Hannele Dufva
- 2020: Anna von Zansen ja Aleksis Salusjärvi[6]
- 2022: Minna Intke-Hernandez ja Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen elvytyshanke[7]
- 2023: Sari Ahola ja Sveriges Radio Finska[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Solkilaiset Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Viitattu 22.1.2020. [vanhentunut linkki]
- ↑ Nikula, Tarja Jyväskylän yliopisto. Viitattu 24.2.2011.
- ↑ Kari Sajavaara -tunnustuspalkinnot Maiju Strömmerille ja professori Hannele Dufvalle Jyväskylän yliopisto. 21.01.2019. Arkistoitu 10.3.2023. Viitattu 10.3.2023.
- ↑ Kari Sajavaaran rahasto palkitsi soveltavan kielentutkimuksen väitöskirjan ja kielikylpyopetuksen kehittäjät AFinLA ry. 16.1.2015. Arkistoitu 10.3.2023. Viitattu 10.3.2023.
- ↑ Kari Sajavaara -rahaston tunnustuspalkinto 2017 Helsingin yliopisto. 20.1.2017. Viitattu 10.3.2023.
- ↑ Kari Sajavaara -tunnustuspalkinnot Anna von Zansenille ja Aleksis Salusjärvelle Kieliverkosto. 17.1.2020. Viitattu 10.3.2023.
- ↑ Kari Sajavaara -palkinto Helsingin yliopisto. 21.1.2022. Viitattu 10.3.2023.
- ↑ Kari Sajavaara -tunnustuspalkinnot FT Sari Aholalle ja Sveriges Radio Finskalle Jyväskylän yliopisto. 31.01.2023. Arkistoitu 10.3.2023. Viitattu 10.3.2023.