Urheilupsykologia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Urheilupsykologia on psykologiatieteen erityisala, jonka tavoitteena on parantaa urheilijan tai joukkueen suorituskykyä ja/tai lisätä liikkujan hyvinvointia. Urheilijan kohdalla tarkoituksena on saavuttaa parempi menestys. Urheilupsykologian avulla urheilusuorituksesta pyritään löytämään avainalueita, joihin harjoitus on tehokkainta kohdistaa. Myös suoritusta haittaavia tekijöitä niin harjoitus- kuin kilpailutoiminnastakin pyritään löytämään. Ilmiötasolla urheilupsykologiassa ollaan kiinnostuneita siitä, mitä urheilijassa tai liikunnan harrastajassa tapahtuu, kun hän kilpailee tai harrastaa liikuntaa. Urheilupsykologiassa pyritään myös vastaamaan kysymyksiin siitä, miksi ihminen liikkuu tai ei liiku, tai miksi hän liikkuu liiallisesti.[1]

Urheilupsykologia on nuori tieteenala. Se hyödyntää psykologiaa, liikuntatiedettä, kasvatustiedettä, yhteiskuntatiedettä sekä kokemustietoa, jota on saatu urheilijoiden ja liikunnan harrastajien kanssa toimimisesta.[1]

Urheilupsykologista ja liikuntapsykologista tietämystä voidaan hyödyntää yksilö- ja ryhmävalmennuksessa, liikuntataitojen oppimisessa, urasuunnittelussa, koululiikunnassa, harjoitusohjelmien suunnittelussa sekä urheilutomintaan liittyvissä johtamisen ja organisaatioiden kehittämisen kysymyksissä. Urheilijoiden ja liikunnanharrastajien lisäksi urheilupsykologista tietoa käyttävät myös monet organisaatiot ja ammattiryhmät.[1]

Urheilupsykologin tehtävä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilupsykologit työskentelevät huippu-urheilijoiden ja liikunnan harrastajien kanssa eri lajien parissa. Asiakkaat ovat tavallisesti yksilö- ja joukkueurheilijoita, valmentajia tai lajiliittojen edustajia. Usein tavoitteena on auttaa urheilijoita suoriutumaan mahdollisimman hyvin kilpailutilanteessa, valmistautumaan psyykkisesti kilpailuihin, sekä auttaa heitä valmentautumaan kilpailuihin täysipainoisesti.

Urheilupsykologi voi esimerkiksi opettaa tuomarille kuinka selviytyä hänen tehtävänsä tuomasta stressistä ja paineesta, neuvoa valmentajaa joukkueen yhteishengen kohottamisessa tai auttaa urheilijaa käsittelemään loukkaantumisen tuomia paineita ja tunteita. Urheilupsykologit saavat tietoa urheilijan henkilökohtaisista asioista, kommentoivat tapahtumia julkisuudessa ja tekevät päätöksiä, jotka vaikuttavat urheilijan harjoitteluun ja koko elämään.

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa urheilupsykologina voi toimia ainoastaan laillistettu psykologi, jolla on riittävät tiedot ja taidot toimia urheilun parissa. Suomessa urheilupsykologista toimintaa järjestää ja koordinoi Suomen Urheilupsykologinen yhdistys (SUPY ry). SUPY on toiminut vuodesta 1978 ja se järjestää kotimaisia ja kansainvälisiä seminaareja, välittää liikuntapsykologista tietoa ja tekee aloitteita liikuntapsykologiseen tutkimustoimintaan. Yhdistyksen tehtäviin kuuluu myös asiantuntijarekisterin ylläpitäminen.

Urheilupsykologeja sitoo psykologiliiton eettiset suositukset. Urheilupsykologian kentällä toimii myös eri koulutuksen saaneita psyykkisiä valmentajia tai psyykkareita. Heitä varten Suomen Urheilupsykologinen yhdistys on laatinut ammattieettiset suositukset ohjeeksi ja apuvälineeksi kaikille urheilupsykologian asiantuntijan roolissa tai psyykkisen valmennuksen parissa joko ammatikseen tai harrastuksenomaisesti toimiville.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Matikka, Leena & Roos-Salmi, Martina: Urheilupsykologian perusteet. Liikuntatieteellinen seura, 2012. ISBN 978-951-8982-89-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Matikka & Roos-Salmi 2012, s. 23–25.