Urheiluvedonlyönti

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Veikkauksen urheiluvedonlyöntipelejä.

Urheiluvedonlyönti on yleisnimitys veikkauspeleille, joiden tulos määräytyy urheilutapahtuman, tavallisesti sen lopputuloksen, perusteella. Pelejä on monia erilaisia, joista selitykset alempana. Suomessa vedonlyönnin ja totopelien monopoli on Veikkaus Oy:llä. Pelejä voi kuitenkin internetin välityksellä ja nettikasinoilla pelata myös muihin vedonlyöntitoimistoihin ja vedonlyöntipörsseihin. Kyseinen toiminta on Suomessa täysin laillista. Suomessa tunnettuja internetin välityksellä toimivia vedonlyöntitoimistoja ovat muun muassa NordicBet[1], Betsson ja Unibet. Kyseiset firmat ovat kampanjoineet Suomen rahapelimonopolia vastaan.[2]

Vuoden 2009 kesäkuussa kaikkien pelien ikäraja nousi 15 vuodesta 18 vuoteen.[3] Myös Internetissä pelaamisen ikäraja on 18 vuotta kaikilla vedonlyöntitoimistoilla.

Pelaaminen Internetissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veikkaus on tarjonnut jo kauan kaikkia urheiluvedonlyöntimuotojaan nettisivuillaan www.veikkaus.fi. Pelipalvelu on kuitenkin auki vain klo 06-24 välisen ajan - joka päivä. Muilla Internetissä toimivilla vedonlyöntitoimistoilla pelit ovat poikkeuksetta auki kellon ympäri. Suomessa tunnettuja Internetissä vedonlyöntiä tarjoavia yrityksiä ovat muun muassa NordicBet, Unibet, Betsafe ja Betsson. Veikkaus on kuitenkin suurin pelintarjoaja Suomessa, mutta tämä johtuu lähinnä Veikkauksen tuhansista asiamiespisteistä.

Internetissä pelaaminen tapahtuu samalla tavalla kuin asiamiespisteissä, mutta jokaisen tulee ensin luoda itselleen erillinen pelitili, jonne voi tallettaa rahaa nettipankin välityksellä. Veikkaus ei tarjoa lainsäädännöllisistä syistä mitään talletusbonuksia tai muita tarjouksia pelitilin luomiseen liittyen, toisin kuin yllä mainitut muut Internetissä toimivat pelintarjoajat, jotka tarjoavat esimerkiksi talletusbonuksia, jossa ensimmäinen talletus tuplataan tai jopa kolminkertaistetaan. Tämän, sekä muiden lainsäädännöllisten esteiden, kuten muita pelintarjoajia pienemmän palautusprosentin vuoksi Veikkauksen on vaikea kilpailla Internetissä toimivien pelintarjoajien kanssa urheiluvedonlyönnin palveluiden käytöstä.

Erilaisia vedonlyöntipelejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1x2 – Pitkäveto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veikkauksen Pitkävetokuponkeja.

1x2 on pelatuin vedonlyöntimuoto. Pelissä on tarkoitus veikata oikein voittaja. Pitkävedossa vedon välittäjä (Suomessa Veikkaus) valitsee pelattavat kohteet ja määrittää niille kiinteät kertoimet. Jokainen valittu kohde voi päättyä kotivoittoon (1), tasapeliin (x) tai vierasvoittoon (2). Joskus käytössä ovat vain merkit 1 ja 2, silloin kun ottelu ei voi päättyä tasapeliin.

Veikkauksella osa kohteista on pelattavissa yksittäiskohteina, suurin osa kohteista tuplakohteina (pelaajan on veikattava vähintään kahta ottelua) ja muutamat kohteet triplakohteina (pelaajan on veikattava vähintään kolmea kohdetta).

Veikkauksella pelaaja saa pelata korkeintaan kymmenen kohteen yhdistelmiä. Lähes jokaisessa internetin vedonlyöntitoimistoissa pelaajilla on mahdollisuus pelata jokaista kohdetta yksittäiskohteina. Samoin järjestelmien koko saa usein olla suurempi.

Mahdollinen voitto lasketaan kertomalla asetettu panos kokonaiskertoimella. Kokonaiskerroin taas saadaan kertomalla kaikkien pelattujen kohteiden kertoimet keskenään.

Veikkauksella Pitkävedon palautusprosentti on 88.[4] Veikkaus aloitti Pitkävedon Suomessa marraskuussa 1993.[5] Ensimmäinen ratkennut pitkävetokohde oli 9. marraskuuta tasapeliin (x) päättynyt jääkiekon I-divisioonan ottelu Karhu-KissatSaiPa kertoimella 4,70.[6]

Tulosveto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulosvedossa veikataan ottelun täsmällistä lopputulosta eli maalimäärää.[7] Veikkauksella pelissä on yleensä muuttuva kerroin (joskus harvoin tarjolla on kiinteitä kertoimia), jolloin pelaaja ei pelatessaan tiedä vetonsa lopullista kerrointa. Internetin vedonlyöntitoimistoissa tulosveto on pääsääntöisesti kiinteillä kertoimilla.

Moniveto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelimuoto, jossa tulosvetoa pelataan useammalle kuin yhdelle kohteelle. Monivedossa kerroin voi kasvaa nopeasti erittäin suureksi. Jalkapallossa kohteita on yleensä kolme ja jääkiekossa yleensä kaksi. Tämä pelimuoto on olemassa vain Veikkauksella, joskin samanlaista peliä voi pelata Internetin vedonlyöntitoimistoissa pelaamalla tulosvetoa yhdistelmävetoina.

Vakioveikkaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Vakioveikkaus

Veikkauksella lauantaina "päävakioveikkauksessa" on 13 kohdetta, jotka talvikaudella ovat yleensä Englannin Valioliigaa ja Englannin Mestaruussarjaa. Kesällä kohteet ovat Suomen Veikkausliigaa, Ykköstä ja Kakkosta. Talvella on myös Jääkiekkovakio, jossa on yleensä 12 kohdetta pelin ollessa Jääkiekon SM-liigaa, jääkiekon Elitserieniä ja Mestistä. Kesäkautena on lisävakiona ollut Formulavakio. Osalla Internetin vedonlyöntitoimistoista on Super ToTo, jossa on 14 kohdetta eri Euroopan jalkapallosarjoista. Vakioveikkauksessa pelataan jokaista ottelua 1x2-pitkävetomenetelmällä joko yksittäisrivillä taikka yleisemmin järjestelmällä tai haravalla.

Totals[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelissä määritellään jokin maali- tai pisteraja (jalkapallossa yleensä 2,5 ja jääkiekossa 5,5). Pelaajan pitää veikata oikein, tehdäänkö pelissä yli vai alle kyseisen pistemäärän. Veikkauksella on ollut tämä pelimuoto helmikuusta 2005 lähtien. Kansainväliset peliyhtiöt käyttävät pelimuodosta usein nimeä Over/under.

Handicap – Tasoitusveto (eurooppalainen)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Handicapin eli tasoitusvedon ideana on sen nimen mukaisesti tasoittaa ottelun lähtökohtia. Suurten suosikkien veikkaaminen 1X2-muodossa ei kiinnosta pelaajia, koska vedonvälittäjän kerroin olisi usein luokkaa 1,10. Tasoitusten avulla saadaan aikaan tilanne, jossa suosikille sekä altavastaajalle voidaan antaa järkevämpi kerroin. Jalkapallossa ja jääkiekossa tyypillinen tasoitus on +1 maalia. Eurooppalainen tapa (jota mm. Veikkaus käyttää) ilmaista tasoitus sisältää kolme vaihtoehtoa. Tällaisessa tasoitusmuodossa -1 vaihtoehto osuu, jos suosikki voittaa ottelun yli maalin erolla.

Esimerkki Veikkauksen Pitkävetolistalta ottelusta Roma-Atalanta. Kohteena tasoitusveto, joka on vierastasoitus +1. Tasoitusvedon kertoimet:

Roma -1: kerroin 2,85 | X: kerroin 3,4 | Atalanta +1: kerroin 2,10

  • Roma -1 osuu, jos Roma voittaa ottelun yli yhden maalin erolla.
  • X osuu, jos Roma voittaa ottelun tasan yhden maalin erolla
  • Atalanta +1 osuu, jos Roma ei voita ottelua

Tästä tasoitusvedosta käytetään englanninkielistä nimitystä 3-way handicap sekä Handicap with draw. Roma -1 vetoa ei siis pidä sekoittaa aasialaiseen tasoitusvetoon, jossa vaihtoehtoja on kaksi (katso seuraava kappale). Eurooppalaisessa tasoituksessa +1 on käytännössä sama kuin +0,5 maalin tasoitus, eli maalin tappiolla veto menee väärin. Vastaavasti -1 tasoitus on todellisuudessa -1,5, koska tarvitset kahden maalin voiton sen voittamiseksi.

Handicap – Tasoitusveto (aasialainen)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aasialainen tasoitusveto eroaa eurooppalaisesta tasoituksesta merkittävästi. Käytännössä kyse on myös amerikkalaisesta tavasta ilmoittaa tasoitukset lajeissa kuten NBA tai MLB. Aasialaisissa tasoituksissa on aina vain kaksi vaihtoehtoa.

Esimerkki Pinnaclen ottelulistalta kohteesta Roma-Atalanta. Kyseessä on aasialainen tasoitusveto linjalla tasan 1 maali.

Roma -1: kerroin 2,21 | Atalanta +1: kerroin 1,74

Vertaa kertoimia yllä olevaan esimerkkiin eurooppalaisesta tasoituksesta. Roman kerroin on huomattavasti pienempi, mutta aasialaisessa tasoituksessa on merkittävä ero: jos Roma voittaa ottelun vain yhdellä maalilla, pelaaja saa panoksensa takaisin! Eurooppalaisessa versiossa Roma -1 veto menisi silloin väärin. Jos pelaat Atalanta +1 ja joukkue häviää yhdellä maalilla, saat rahasi takaisin. Eurooppalainen tasoitusveto menisi tässä tapauksessa väärin.

Jalkapallossa on käytössä myös neljännesmaalit, eli plus-merkkiset tasoitukset ovat järjestyksessä +0, +0,25, +0,50, +0,75, +1,00, +1,25 jne.

Draw-no-bet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Draw-no-bet on myös tasoitusveto, joka on usein suomennettu muotoon: Tasapeli ei vetoa. Käytännössä kyse on samasta asiasta kuin edellä mainittu aasialainen +0 tasoitusveto. Draw-no-bet vetomuodossa saat panoksesi takaisin jos ottelu päättyy tasan. Tämä lopputulos tunnetaan paremmin nimellä push. Tätä tasoitusta kutsutaan myös nimellä moneyline. Jos kyse on jalkapallosta, veto päätetään aina 90 minuutin pelin jälkeen. Mahdollinen jatkoaika ei siis ole mukana. Esimerkiksi koripallossa jatkoaika on lähes poikkeuksetta mukana. Jääkiekossa tilanne vaihtelee vedonvälittäjien kesken. Vedonlyöjän kannattaa olla tarkkana.

Superkaksari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelimuodossa veikataan kahta ensimmäiseksi sijoittunutta vedonlyönnin kohteena olevassa urheilulajissa.

Supertripla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelimuodossa veikataan kilpailun voittajan lisäksi toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneita. Formulakaudella supertripla on ollut usein ohjelmassa.

Vedonlyönnin teoriaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kerroin ja todennäköisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kerroin on todennäköisyyden käänteisluku, joka voidaan laskea 1/todennäköisyys. Vastaavasti kertoimesta voidaan laskea todennäköisyys käänteisellä kaavalla. Vedonlyöntitoimistojen kertoimia tarkasteltaessa on otettava huomioon myös heidän voittomarginaalinsa. Jos otat kaverin kanssa frisbeegolfissa panoksella kierroksen, voi tätä kutsua vedonlyönniksi

Esimerkki: Veikkaus antoi 16.11.2004 Blues–TPS-peliin kertoimet 2,20–3,85–2,35, josta voidaan laskea Veikkauksen tekemät todennäköisyysarviot. Kotivoiton todennäköisyys on siis 1/2,2 = 0,4545. Sitten huomioidaan Veikkauksen voittomarginaali (Pitkävedossa palautusprosentti on 88 %) eli 0,4545 · 0,88 = 0,4 = 40 %. Tasapelin todennäköisyys on täten 23 % ja vierasvoiton 37 %. Reaalikertoimet (palautus 100 %) näille todennäköisyyksille olisivat 2,50–4,35–2,75.

Pelaajan etu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yllä olevan luettuaan saattaisi ajatella, että pelaajan on pitkällä aikavälillä mahdotonta pelata voitollisesti. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä pelaajalla on vedonvälittäjään nähden muutamia etuja puolellaan. Kun vedonvälittäjä joutuu asettamaan kertoimet aikaisessa vaiheessa, mahdollisesti jopa päiviä ennen tapahtumaa, voi pelaaja tarkkailla tilannetta aivan tapahtuman alkuhetkille saakka saaden siten tietoonsa kaikki mahdolliset lisätiedot, kuten viime hetken loukkaantumiset, pelaavan kokoonpanon jne. Samoin pelaaja voi keskittyä vain joihinkin sarjoihin hankkien siten ylivertaisen tietomäärän vedonvälittäjään nähden, jolloin hän voi tehdä tarkempia analyysejä peleistä. Edelleen vedonvälittäjä ottaa kertoimissaan aina huomioon suuren yleisön käyttäytymisen, jolloin varsinkin suurien ennakkosuosikkien kohdalla heidän kertoimensa laskevat alemmaksi kuin oikea todennäköisyys olisi, ja siten altavastaajan kerroin nousee ylikertoimeksi.

Voittava pelaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajan mittaan voittava pelaaminen edellyttää sitä, että pelaaja sijoittaa rahansa ylikertoimisiin kohteisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että vedonvälittäjä on tehnyt virhearvion. Kun pelaaja on itse määrittänyt kohteen todennäköisyydet kullekin merkille ja vedonvälittäjä tarjoaa jollekin kohteelle suurempaa kerrointa kuin todennäköisyys edellyttää, pelataan tätä merkkiä. Kohteen pelattavuus voidaan tarkistaa myös laskemalla kohteen odotusarvo, joka lasketaan kaavalla todennäköisyys · kerroin. Jos tulos on yli 1, kyseessä on ylikerroin.

Esimerkki: Jos yllä mainitussa Blues–TPS-pelissä pelaajan laskema todennäköisyys kotivoitolle olisi 50 %, olisi Veikkauksen antama kerroin 2,20 pelattava kerroin sillä 1/2,2 = 0,46 = 46 % (olettaen tietenkin, että pelaaja on tehnyt tarkemman todennäköisyyslaskelman kohteesta kuin vedonvälittäjä).

Esimerkki odotusarvon laskennasta: Pelaajan laskema todennäköisyys on siis 50 % ja tarjottu kerroin on 2,20. Odotusarvo lasketaan kaavalla 0,5 · 2,20 = 1,10.

Todennäköisyyksien määrittäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisimmin pelaajien käyttämiä todennäköisyyksien laskemismenetelmiä ovat voimalukuihin perustuva järjestelmä sekä maaliodotusarvoihin perustuva menetelmä. Summittaisia ohjeita menetelmistä saa Internetin vedonlyöntiin keskittyneiltä sivuilta sekä alan kirjallisuudesta. Pelaajat eivät kuitenkaan paljasta tarkkoja menetelmiään voittoisan toiminnan loppumisen pelossa.

Panostaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eniten käytettyjä panostusmenetelmiä lienevät tasapanostus ja Kellyn kaavalla panostuksen laskeminen.

Tasapanostus tarkoittaa sitä, että jokaiseen pelattuun kohteeseen sijoitetaan sama määrä rahaa. Harrastajapelurit saattavat käyttää aina panoksena vedonlyöntitoimiston minimipanosta.

Kellyn kaava:

,

missä on kohteen todennäköisyysarvo, kerroin ja pelikassan koko. Kellyn kaava maksimoi teoriassa pelikassan kasvunopeuden, mutta käytännössä Kellyn kaavalla panostaminen on riskialtista, sillä todennäköisyyksien ollessa epätarkkoja Kellyn kaava saattaa antaa liian suuren panossuosituksen vedolle, jolloin ylikertoimisesta vedostakin voi tulla tappiollinen. Usein Kellyn kaavan panokseen käytetään jakajaa (kuten 4 tai 8) pienentämään pelikassan heilahteluja ja suojaamaan ylipanostukselta.

Kassanhallinta

Yleisesti pidetään suositeltavana, että panostus on maltillista sekä harrastepelaajien että ammattilaisten osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa usein ammattilaisille, että maksimipanos on 2% pelikassasta ja harrastepelaajille 5%. Tällöin lyödään 2% pelikassasta vaikka kellyn kaava antaisi suosituksen, joka voi olla jopa 10% pelikassasta. Maltillinen panostaminen on järkevää kassanhallintaa ja vähentää riskiä menettää koko pelikassa lyhyessä ajassa.

Vihjeiden käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osa pelaajista luottaa tunnettujen ja urheiluvedonlyöntiä ammatikseen harrastavien vihjeisiin. Tunnetuin suomalainen vihjaaja on Jorma Vuoksenmaa. Lisäksi vedonlyöjät antavat vinkkejä toisilleen internetin foorumeilla sekä ilmaisia vedonlyöntivihjeitä tarjoavilla sivustoilla. Usein kyseessä on nimenomaan eri vedonvälittäjien kertoimien vertailua ja ns. ylikertoimen etsimistä.

Muiden vedonlyöjien vinkkien seuraaminen voitollisesti on todella vaikeaa puuhaa. Vaikka vihjaajan tai vihjepalvelun tulos olisi teoriassa positiivinen, vedonlyöjän on usein mahdotonta lyödä vinkit sisään vihjatuilla kertoimilla. Kattava artikkeli tästä aiheesta: Pelivihjeiden peesaaminen - kuinka se onnistuu voitollisesti.

Vedonlyöntibonukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useat vedonlyöntiyhtiöt tarjoavat pelaajille vedonlyöntibonuksia osana promootiokampanjoitaan. Tällöin pelaaja saa omalle talletukselleen vastineen, joka ilmoitetaan prosentuaalisessa muodossa. Yleisimmin vastineet ovat väliltä 50%-200%. Esimerkiksi, jos bonus on 100%, tarkoittaa tämä, että pelaajan talletus tuplataan. Näin ollen 50€ talletuksella saa itselleen 100€ pelirahaa vedonlyöntitalon antaessa päälle oman vastineensa. Bonusosa pitää usein kierrättää pelivälittäjästä riippuen 1-8 kertaa ennen mahdollista kotiutusta.

Tulosmanipulointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan poliisiviraston Europolin vuonna 2013 julkaistun tulosten mukaan jalkapallossa tulosten manipulaatioon viittaavaa toimintaa on löytynyt liki 400 ottelusta. Joukossa on EM- ja MM-karsintaotteluita sekä kaksi ottelua Mestarien liigasta. Tutkimuksissa paljastui 425 lahjottua pelaajaa, tuomaria ja muuta toimijaa.[8] Lisäksi jo tätä aiemmin koettiin Suomen vedonlyöntiskandaali, kun singaporelainen vedonlyöjä Wilson Raj Perumal järjesteli otteluita.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]