Urheiluravinne

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Urheiluravinne tarkoittaa ravintolisää jonka tarkoituksena on auttaa urheilusuorituksessa. Urheiluravinteilla tavoiteltuja vaikutuksia ovat esimerkiksi lihasmassan kasvu, parempi kestävyys, energiatankkaus treenin aikana, kehon nopeampi palautuminen rasituksesta tai vireystilan parantaminen suoritusta varten. Urheiluravinteita käytetään useiden eri lajien harrastajien keskuudessa.

Proteiinilisä saattaa olla suosituin urheiluravinne. Proteiinin nauttiminen juuri ennen ja jälkeen urheilusuorituksen saattaa tuottaa lieviä hyötyjä, mutta asiantuntijat pitävät tavallista maitoa hyvänä tähän tarkoitukseen.

Markkinat ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheiluravinteiden markkinat kasvoivat Britanniassa 14 % 200 miljoonaan puntaan vuonna 2010, mikä on noin kolmannes ravintolisämarkkinoista. Yhdysvalloissa 12-18-vuotiaista 5 % pojista ja 2 % tytöistä käytti proteiinivalmisteita parantaakseen voimaansa tai ulkonäköään. [1]

Kehonrakentajille ja muille urheilijoille mainostettuja lisäravintoaineita ovat myös proteiinilisät sekä hiilihydraattivalmisteet. Näistä yleisin on urheilusuorituksen jälkeen nautittava heramaltojuoma.lähde? Se sisältää heraproteiinia 35-45g sekä maltodekstriiniä 50g. Proteiinin ja hiilihydraatin suhde palautusjuomassa on siis noin 1:1 tai jopa 1:2. Tällaisen juoman hinnaksi tulee vähemmänlähde? kuin normaalisti kotiruoassa vastaava määrä proteiinia ja HH:a. Toinen hyvä hetkilähde? lisäravinteille on ennen yötä otettava proteiinijuoma, joka sisältää hitaasti imeytyvää proteiinia, kuten kaseiinia sekä pari rkl rypsi- tai oliiviöljyä. Runsaasti liikuntaa harrastavat hikoilevat enemmän ja menettävät paljon kivennäisaineita.

Näiden lisäksi myydään erilaisia lisäravinteiksi luokiteltavissa olevia tuotteita, joiden mainostetaan esimerkiksi lisäävän voimaa tai massaa. Väitteet todetaan usein perusteettomiksi. Tavallinen maito sisältää hyvin proteiinia ja hiilihydraattia.

Tuotteita otetaan yleensä juuri ennen tai jälkeen urheilusuorituksen. [1]

Teho[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haku PubMed-tietokannasta löysi ristiriitaisia tuloksia proteiinilisien tehosta lihasmassaan ja urheilulliseen suorituskykyyn. British Nutrition Foundation pitää virheenä luuloa, että ne lisäisivät lihasvoimaa. [1]

Suomalaiset asiantuntijat pitävät proteiinilisiä turhina, jopa haitallisina. Jopa aktiivisesti kuntoileva saa ravinnosta riittävästi proteiinia, ja ylimäärä muuttuu rasvaksi, siis piilottaa lihaksia. Tutkimusten mukaan edes kovaa harjoittelevilla kilpaurheilijoilla ei ole pulaa proteiinista. Aivan kilpaurheilija saattaa kuitenkin hyötyä hieman siitä, että saa proteiinin pian suorituksen jälkeen, mutta tavallinen maito kelpaa tähän aivan yhtä hyvin. Yksipuolisesti syövillä vanhuksilla voi olla pulaa proteiinista. [2]

Terveysongelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehonrakennusvalmisteissa on usein terveysongelmia.[3]

Esimerkiksi "luonnollinen" bestsellertuote Craze, jonka bodybuilding.com valitsi vuoden 2012 "vuoden valmisteeksi" ja jota myytiin tavallisissa marketeissakin, sisälsi ilmoituksen vastaisesti amfetamiinin kaltaisia yhdisteitä. Muissakin Matt Cahillin tuotteissa on ollut vaarallisia aineksia, jotka aiheuttavat esimerkiksi sokeutta tai maksavaurioita, ja asiantuntijoiden mukaan tämä on tyypillistä koko alalle. [4]

Osalle käyttäjistä kehonrakennusvalmisteet aiheuttavat niin pahaa kutinaa jopa kuukauksiksi, että he eivät voi nukkua öisin ja he menettävät työnsä. [5]

Yhdysvaltalaisselvityksessä todettiin osa proteiinijuomista arseenin, kadmiumin, lyijyn, elohopean tai muiden raskasmetallien saastuttamiksi.[1] Myös proteiinin liikasaanti on vaarallista. [1] Toisaalta terveet munuaiset kestävät viisinkertaisen proteiinimäärän suosituksiin nähden. [2]

Maksavauriot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvalloissa noin 20 % lääkepohjaisista maksavaurioista johtuu ravintolisistä. Osuus on kolminkertaistunut 10 vuodessa. Osa potilaista joutuu maksansiirtoon tai kuolee. Suurin osa tuotteista oli kehonrakennustuotteita. Näistä kolmanneksessa oli steroideja, vaikka niitä ei mainita ainesosaluettelossa. [6][5]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]