Maksansiirto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Maksansiirto on elinsiirtotoimenpide, jossa sairas tai vaurioitunut maksa korvataan uudella.

Maailman ensimmäisen maksansiirron ihmisellä toteutti vuonna 1963 Yhdysvalloissa Thomas Starzl. Potilas eli siirron jälkeen 22 päivää. Suomessa toteutetaan vuosittain noin 50 maksansiirtoa[1].

Maksansiirrolle perusteita saattavat olla mm. kirroosi, sappitieatresia tai esimerkiksi myrkytyksen aiheuttama akuutti maksan vajaatoiminta. Toimenpide on mahdollinen myös, jos maksasyöpäpotilaalla on maksassa pienikokoinen kasvain eikä lainkaan etäpesäkkeitä.[2] Myös Budd–Chiarin oireyhtymästä kärsivillä maksansiirtojen aloittaminen oli merkittävä askel tilan hoitomahdollisuuksien edistämisessä[3], ja potilaiden selviytymisennuste on todettu ilman maksansiirtoa huonoksi.[4]

Maksansiirtoleikkaus kestää yleensä viidestä kahteentoista tuntiin. Maksansiirron jälkeen potilas tarvitsee hyljintää estävää immunosuppressiivista lääkehoitoa. Suomessa maksansiirtopotilaista on vuoden kuluttua elossa 80 % ja viidenkin vuoden kuluttua vielä 73 %.

Ensimmäinen yhdistetty maksan- ja munuaisensiirto tehtiin vuonna 1983.[5] Stormie Jonesille tehtiin kaikkien aikojen ensimmäinen yhdistetty maksan- ja sydämensiirto 14. helmikuuta 1984.[6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.