Fani

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Näyttelijä Tobey Maguire tapaamassa fanejaan.

Fani (engl. fan) on henkilö, joka ihailee tai arvostaa jotain ilmiötä, henkilöä, joukkuetta, tyylilajia tai kulttuurin aluetta voimakkuudella, joka ylittää tavanomaisen arvostuksen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanaa fani käytettiin ilmeisesti ensimmäisen kerran yhdysvaltalaisessa lehdistössä 1800-luvulla kuvaamaan ammattilaisjalkapallojoukkueiden kannattajia.[1] Nimitys on lähtöisin englannin sanasta fanatic eli kiihkoilija. Suomessa fani-termiä on käytetty lehdistössä ainakin 1960-luvulta lähtien kuvaamaan musiikkiyhtyeiden ihailijoita.[2]

Faniuden psykologinen selitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fanius on aiemmin leimattu julkisuudessa ja tutkimuksessa oireena, joka kertoo yksilön psyykkisistä häiriöistä tai yhteiskunnan sosiaalisista ongelmista. Yleinen mielikuva faniudesta sisältää kaksi stereotyyppiä: pakkomielteisen yksilön sekä hysteerisen ryhmän. Fanireaktiot saatetaan kiivaudessaan nähdä hysteerisinä ja järjettöminä. Kun fanius nähdään oletetun sosiaalisen kyvyttömyden oireena, on "hulluja keräilijöitä" tai "villiintyneitä konserttiyleisöjä" helppo ymmärtää vaarallisina.[3] Uudempi selitys korostaa faniutta kuluttajan aktiivisena kokemistapana.[4]

Faniyhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Faniyhteisöt (engl. fandom) muodostuvat saman kohteen fanien kesken. Fandom voi syntyä esimerkiksi kirjailijan, kirjasarjan, musiikkiyhtyeen tai urheilujoukkueen ympärille. Faniyhteisöt ovat usein epävirallisia, mutta toimintaa on myös fan clubeissa tai yhdistyksissä, jotka voivat olla fanien itsensä perustamia tai virallisia, esimerkiksi musiikkiyhtyeen tuotantoyhtiön perustamia.

Faniyhteisöjen toiminnassa fanituotannolla on keskeinen merkitys: fanit luovat fanitaidetta ja kirjoittavat fanifiktiota, jotka perustuvat alkuperäistuotteen kierrättämiselle.

Esimerkkejä faniyhteisöistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jenkins, Henry: Textual Poachers. Television Fans and Participatory Culture. New York: Routledge, 1992.
  2. Välisalo, Tanja: "Uusikaa usein meidän muistojamme": Television sarjafilmit vuosilta 1957 - 1982 suomalaisten arjessa ja muistoissa (pdf) 2010. Jyväskylän ylipisto. Viitattu 7.3.2011. (suomeksi)
  3. Fiske, John: Fandom as Pathology: The Consequences of Characterization. Lewis, Lisa A. (toim.), Adoring Audience. Fan Culture and Popular Media, 1992, s. 9 - 10. Lontoo: Routledge. en
  4. Fiske, John: The Cultural Economy of Fandom. Lewis, Lisa A. (toim.), Adoring Audience. Fan Culture and Popular Media, 1992, s. 37 - 39. Lontoo: Routledge. en

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bacon-Smith, Camille: Enterprising Women: Television Fandom and the Creation of Popular Myth. New York: University of Pennsylvania Press, 1992.
  • Irma Hirsjärvi: Faniuden siirtymiä. Suomalaisen science fiction -fandomin verkostot. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2009.
  • Nikunen, Kaarina (toim.): Fanikirja: Tutkimuksia nykykulttuurin fani-ilmiöistä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2008. ISBN 978-951-39-3377-7.
  • Nikunen, Kaarina: Faniuden aika: Kolme tapausta televisio-ohjelmien faniudesta vuosituhannen taitteen Suomessa. Väitöskirja. Tampere: Tampere University Press, 2005. ISBN 951-44-6386-2. Teoksen verkkoversio (PDF).
  • Urpo Kovala ja Tuija Saresma (toim.): Kulttikirja. Tutkimuksia nykyajan kultti-ilmiöistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003.
  • Mari Pajala: Revi siitä ja bailaa! – Fanikatseen nautintoja ja vaaroja. Sihvonen, Jukka (toim.), Silmä: Näkökulmia visuaaliseen kulttuuriin., 1996. Turku: Kirjapaino Gillot.
  • Lisa A. Lewis (ed.): The Adoring Audience. Fan Culture and Popular media. London: Routledge, 1992.
  • Saarikoski, Helena: Nuoren naisellisuuden koreografioita: Spice Girls -fanit tyttöyden tekijöinä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009. ISBN 978-952-222-108-7.