Mielenterveyden häiriö

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Psyykkinen häiriö)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Mielenterveyden häiriöillä tarkoitetaan yleensä mielenterveyden poikkeamista tavanomaisesta. Mielenterveyden häiriöt voivat esiintyä lievinä tai vaikea-asteisina. Vakavimmat mielenterveyshäiriöt saattavat vammauttaa ihmisen lähes kokonaan ja sulkea hänet työelämän, yhteiskunnan toimintojen ja sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle. Joihinkin mielenterveyden häiriöihin saattaa liittyä esimerkiksi psykoosien aikana esiintyvää sairaudentunnottomuutta.

Mielenterveyden häiriöitä käytetään toisinaan viittaamaan myös kaikkiin psykiatrisiin häiriöihin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kanadassa käytetty Yhdysvaltain psykiatrisen yhdistyksen diagnoosiluokitus DSM on nimeltään mielenterveyshäiriöiden luokitus, vaikka se sisältää myös elimelliset unihäiriöt, motoriset häiriöt, seksuaalitoimintojen häiriöt, transsukupuolisuuden sekä lukihäiriön, ADHD:n, autismikirjon häiriön ja älyllisen kehitysvammaisuuden kaltaiset aivojen kehitykselliset häiriöt.

Mielenterveyden häiriöitä on kuusi kertaa enemmän ihmisillä, jotka kuuluvat matalimpaan sosioekonomiseen luokkaan verrattuna ylimpään sosioekonomiseen luokkaan[1].

Yleisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mielenterveyden häiriöt ovat kasvava kansanterveydellinen huoli[2]. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisempiä kuin syöpä, diabetes tai sydän- ja verisuonitaudit. Yli 26 prosenttia täysi-ikäisistä yhdysvaltalaisista täyttää mielenterveyden häiriön kriteerit. Vakava mielenterveyden häiriö on seitsemällä prosentilla yhdysvaltalaisista.[3] Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisin mielenterveyden häiriö: 18 prosenttia aikuisväestöstä kärsii ahdistuneisuushäiriöstä. Noin puolet heistä jotka diagnosoidaan ahdistuksesta kärsiviksi diagnosoidaan myös masennuksesta kärsiviksi. Masennuksesta kärsii 6,7 prosenttia yhdysvaltalaisista ja se on johtava työkyvyttömyyden syy 15-44,3-vuotiaiden keskuudessa.[4] Alkoholismi ja mielenterveysongelmat liittyvät usein toisiinsa eli alkoholismin taustalta paljastuu mielenterveysongelma.[5] Alkoholismi kuitenkin luokitellaan jo itsessään mielenterveyden häiriöksi.lähde?

Edward Schieffelin tutkimusten mukaan Kaluli-alkuperäisasukasheimon keskuudessa masennusta esiintyy yhdellä kahdestatuhannesta.[6][7]

Syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minkään yksittäisen tekijän ei katsota aiheuttavan mielenterveyden häiriöitä, vaan kyse on useiden tekijöiden summasta. Usein jokin stressitekijä lopulta laukaisee mielenterveydellisen häiriön, jonka puhkeamiselle muut tekijät ovat jo aiemmin luoneet pohjaa. On myös todisteita sille, että mielenterveyteen vaikuttaa yhteiskunnan tai lähiympäristön nopeat muutokset, joihin yhteisöllä tai yksittäisellä ihmisellä ei ole ollut riittävästi aikaa sopeutua.

Historiassa kuppa eli syfilis aiheutti pitkälle edetessään merkittävästi mielenterveyden häiriöitä, sillä kuppaan ei ollut parantavaa lääkettä ennen antibioottien keksimistä.

Psyykkiset oireet liittyvät usein biologisiin aivojen toiminnan muutoksiin. Moniin psyykkisiin sairauksiin liittyy muistin ongelmia.

1900-luvun alussa psykiatrisia sairauksia pidettiin fysiologisina rap­peu­tu­mis­ilmiöinä, joihin joillakuilla ihmisillä on tavallista voimakkaampi pe­rin­nöllinen tai­pu­mus. Ulkoiset seikat korkeintaan laukaisevat fysiologisen tapahtumasarjan, joka on var­si­nai­nen sairaus. Emil Kraepelin edusti tätä ajattelutapaa, jossa psykiatriset sairaudet olivat perinnöllisiä ja biologisia toimintahäiriöitä.

Perinnöllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mielenterveysongelmista kärsivien vanhempien lapsilla on 2–3-kertainen riski sairastua, jos he eivät itse saa tukea. Tuen saaminen vähentää sairastumisriskiä lähes 50 prosenttia.[8]

Itsemurhat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mielenterveyden häiriöiden on todettu liittyvän usein itsemurhaan. Tutkimusten perusteella on huomattu että jopa 93 prosenttia itsemurhan suorittaneista kärsi jonkin asteisesta mielenterveyden häiriöstä. Yleisin oli mielialahäiriöihin lukeutuva masennus, joka todettiin jonkinasteisena 66 prosentilla itsemurhan tehneistä. Vain kahdella prosentilla tutkituista ei todettu minkäänlaisia mielenterveydellisiä ongelmia. Kyseisessä tutkimuksessa viiden prosentin mielentilaa ei kyetty määrittämään. Muita huomattavia itsemurhariskin kasvattajia ovat skitsofrenia ja alkoholismi.[9] Myös ahdistuneisuushäiriöt aiheuttavat itsemurha-alttiutta.[10] Itselleen vaaraksi olevat potilaat saatetaan lain mukaan määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon, jos henkilö on mielisairas ja muut keinot eivät sovellu käytettäväksi.[11]

Vankilaväestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvalloissa psykiatrisen laitoshoidon korvaaminen avohoidolla on johtanut vankilaväestön kasvamiseen. Monet mielenterveyshäiriöistä kärsivät ovat siis vankilassa aikaisemman psykiatrisen laitoshoidon sijaan. Yhdysvalloissa mielenterveyshäiriöistä kärsivät usein vangitaan hoitamisen sijaan. Yhdysvaltalaisissa vankiloissa on runsaasti psykoosista kärsiviä.[12]

Asunnottomuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

On arvioitu että noin kolmannes täysi-ikäisistä asunnottomista kärsii jonkinasteisesta mielenterveysongelmasta ja/tai liikuntaesteestä. Aiemmin sitten nämä ihmiset asuivat mielisairaaloissa. National Alliance for the Mentally Ill -instituution (NAMI) mukaan pelkästään Kaliforniassa Yhdysvalloissa oli 50 000 mielenterveysongelmista kärsivää koditonta, johtuen vuosien 1957 ja 1988 välisestä pakkohoidon vähentämisestä, kun lähihoidon määrää ei samalla lisätty.[13]

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mielenterveyden häiriöiden hoidosta vastaavat psykiatrit ja psykologit. Häiriöitä hoidetaan terapioilla ja lääkkeillä. On suositeltavaa, että mielenterveysongelmia potevan ihmisen kannattaisi välttää kaikkia päihteitä.

Järjestöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mielenterveyden keskusliitto valvoo ja ajaa mielenterveyspotilaiden, -kuntoutujien ja läheisten etuja, esimerkiksi toimii asiantuntijana, parantaa palveluja ja tarjoaa vertaistukea. Se kokoaa jäsenyhdistyksiä eri puolilta Suomea.[14] Keskusliitto tarjoaa esimerkiksi kursseja, joihin kuuluu ryhmä- ja yksilötapaamisia, viikonlopputapaaminen koko perheelle ja ryhmätapaaminen mielenterveysongelmista kärsivien läheisille, sekä lapsiperheiden palvelutarpeen selvittäminen.[8]

Suomen mielenterveysseura tarjoaa tukea, apua ja tietoa sekä sivuillaan, julkaisemassaan lehdessä, että järjestämällä päivystävää kriisipuhelinta.[15]

Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami kokoaa yhteen omaisille tarkoitettuja jäsenyhdistyksiä.[16] Toimintaan kuuluu myös sairastuneiden lapsille tarkoitettua tukea, vaikkapa tukihenkilö, jonka tehtävä on ehkäistä lapsen puhumattomuutta, yksinäisyyttä ja toivottomuutta.[17]

Luokitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin paljon keskustelua herättävät muun muassa persoonallisuushäiriöt, koska raja persoonaallisuuden piirteiden ja diagnostiset kriteerit täyttävän häiriöksi luokiteltavan sairauden välillä on joskus häilyvä.

Mielenterveyden häiriöitä (ICD-10 F-luokitus) ovat esimerkiksi:

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. A.A. Baumeister. Mental Retardation and Mental Health: Classification, Diagnosis, Treatment. s. 76.
  2. https://www.mentalhealth.org.uk/statistics/mental-health-statistics-uk-and-worldwide
  3. National Institute of Mental Health, 2011
  4. http://www.adaa.org/about-adaa/press-room/facts-statistics
  5. http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/paihdeasiantuntija--alkoholismiin-yhdistyy-useimmiten-mielenterveysongelma-/1894940
  6. Ilardi, Stepehen. The Depression Cure: The 6-Step Program to Beat Depression without Drugs
  7. http://tlc.ku.edu
  8. a b Periytyviä mielenterveysongelmia voidaan ehkäistä – Kuopiossa uudenlaista kuntoutusta lapsiperheille Yle Uutiset. Viitattu 24.3.2016.
  9. Jouko Lönnqvist: Itsemurha on epätoivoisen ratkaisu (Julkaistu alun perin Mielenterveys-lehdessä) Viitattu 15.11.2006.
  10. Ahdistuneisuushäiriöt usein yhteydessä itsemurha-alttiuteen (Uutispalvelu Duodecim) 18.11.2005. hyvis.fi. Viitattu 23.3.2007.
  11. Mielenterveyslaki 1.1.1991. Finlex. Viitattu 12.3.2007.
  12. https://www.washingtonpost.com/news/wonk/wp/2015/04/30/a-shocking-number-of-mentally-ill-americans-end-up-in-prisons-instead-of-psychiatric-hospitals/
  13. http://content.healthaffairs.org/cgi/content/full/hlthaff.w5.212/DC1
  14. Mitä teemme? | Mielenterveyden keskusliitto mtkl.fi. Viitattu 24.3.2016.
  15. Suomen Mielenterveysseura www.mielenterveysseura.fi. Viitattu 24.3.2016.
  16. Jäsenyhdistykset tarjoavat tukea, keskusliitto valvoo etuja Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami. Viitattu 24.3.2016. fi-FI
  17. Vanhemman mielenterveysongelma kipeä asia lapselle – "Odotin koko ajan että joku kysyisi" Yle Uutiset. Viitattu 24.3.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]