Äidinmaidonkorvike
Äidinmaidonkorvike on elintarvike, joka on tarkoitettu imeväisen ravinnoksi ensimmäisten elinkuukausien aikana, silloin kun imetys ei ole mahdollista tai se ei riitä.[1] Sen tarkoitus on täyttää yksinään imeväisen ravitsemukselliset tarpeet siihen saakka, kun otetaan käyttöön soveltuva täydentävä ravinto.[2]
Äidinmaidonkorvike-sanan käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Äidinmaidonkorvike on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suosittelema nimike. Siitä käytetään myös nimityksiä äidinmaidonvastike ja tietyissä piireissä lyhenteitä vastike ja korvike. Äidinmaidonkorvike-sanaa käytetään myös silloin, kun puhutaan vieroitusvalmisteesta tai imeväisen erityisvalmisteesta.lähde?
Valmistusaineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa markkinoitujen äidinmaidonkorvikkeiden yleisiä ainesosia ovat muun muassa rasvaton maito, kerma tai kevytkerma, rypsi-, rapsi-, auringonkukka-, kookos- ja kalaöljy sekä lisätyt vitamiinit ja kivennäisaineet.[3][4]
Ravintosisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupallisten äidinmaidonkorvikkeiden rasvahappoprofiili poikkeaa rintamaidon vastaavasta siten, että siinä on usein huomattavasti vähemmän tyydyttyneitä ja enemmän monityydyttymättömiä rasvahappoja[3][4][5].
Äidinmaidonkorvike ja D-vitamiini[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tavallisista ruokakaupoista myynnissä olevissa äidinmaidonkorvikkeissa on yleensä noin 10 mikrogrammaa D-vitamiinia per litra. Sosiaali- ja terveysministeriön antaman D-vitamiinin käyttösuosituksen mukaan äidinmaidonkorviketta, lasten erityisvalmistetta ja vitaminoitua lastenvelliä maitona saaville lapsille annetaan 6 mikrogramman D-vitamiinilisä päivässä. Suomen Lastenlääkäriyhdistys on kuitenkin esittänyt, että suositus muutettaisiin 10 mikrogrammaan, joka on sama suositusannos kuin pelkästään tai osittain äidinmaitoa saavilla lapsilla, jotta D-vitamiinin annosteluohjeet olisivat yhtenäiset alle yksivuotiaiden kohdalla.lähde?
Markkinointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maailman terveysjärjestön korvikekoodi säätelee äidinmaidonkorvikkeen markkinointia. Suomi ei ole ottanut sitä sellaisenaan mukaan lainsäädäntöön, mutta esimerkiksi äidinmaidonkorvikkeiden valmistajat eivät saa jakaa tietoa muille kuin terveydenhoidon ammattilaisille ja äidinmaidonkorvikkeen markkinointi tai myyminen alennetulla hinnalla ovat kiellettyjä.lähde?
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Pulloruokinta ja äidinmaidonkorvikkeet (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus äidinmaidonkorvikkeesta ja vierotusvalmisteesta Finlex
- ↑ a b Äidinmaidonkorvike - Maito ja Terveys ry www.maitotieto.fi. Viitattu 13.1.2023.
- ↑ a b Tietoa maitorasvasta Semper. 30.11.2020. Viitattu 13.1.2023.
- ↑ Äidinmaito, rintamaito Fineli. Viitattu 4.1.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Äidinmaidonkorvike Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta - Fineli: Äidinmaidonkorvikkeen ravintosisältö (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kotus: Termisuositus (Arkistoitu – Internet Archive)
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: D-vitamiinivalmisteiden käyttösuositukset (Arkistoitu – Internet Archive)
- Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry: Lasten D-vitamiinilisä[vanhentunut linkki]
- Finlex: Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus äidinmaidonkorvikkeesta ja vierotusvalmisteesta