Suomen sosiaali- ja terveysministeriö

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sosiaali- ja terveysministeriö
Social- och hälsovårdsministeriet (STM)
STM logo.svg
Ministeri(t)
– Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila
– Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula
Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee
Budjetti 11,5 mrd. € (2011)
Työntekijöitä noin 430 henkilöä
Osoite Meritullinkatu 8, Helsinki. PL 33, 00023 Valtioneuvosto.
stm.fi

Suomen sosiaali- ja terveysministeriö (ruots. Social- och hälsovårdsministeriet) (STM[1]) on sosiaali- ja terveyspolitiikan suunnittelusta, ohjauksesta ja toimeenpanosta vastaava ministeriö. Osana valtioneuvostoa ministeriö toteuttaa hallitusohjelmaa, valmistelee oman toimialansa lainsäädännön ja keskeiset uudistukset, ohjaa niiden toteuttamista ja huolehtii valtioneuvoston esikuntatehtävistä.[2]

Sosiaali- ja terveysministeriössä työskentelee noin 390 henkilöä.[3]

Ministeriön vastuualueet ja tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ministeriön vastuualueisiin kuuluvat:[2]

  • terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
  • sosiaali- ja terveyspalvelut
  • sosiaalivakuutus (eläke-, sairaus-, ja työkyvyttömyysvakuutus)
  • yksityisvakuutus
  • työsuojelu
  • tasa-arvo

Sosiaali- ja terveysministeriön toiminnan tavoitteena on taata kaikille suomalaisille samanlaiset mahdollisuudet terveelliseen ja turvalliseen elämään.[2] Vuonna 2011 ministeriö julkaisi sosiaali- ja terveyspolitiikan strategian Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020, jossa määritellään tavoitteen saavuttamisen kannalta tärkeimmät linjaukset.[4]

Ministeriön hallinnonalalla toimivat laitokset ja virastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla työskentelee yli 3 400 henkilöä ja toimii useita itsenäisiä laitoksia ja virastoja, jotka toteuttavat ministeriön yhteiskunnallisia tavoitteita ja osallistuvat hallitusohjelman hankkeisiin. Osa laitoksista ja virastoista tuottaa tutkimustietoa lainsäädännön valmisteluun sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan linjausten ja päätöksenteon pohjaksi. Osa virastoista toimii lupa- ja valvontaviranomaisina.[5]

Ministeriön nelivuotisen tulossopimuksen piirissä ovat aluehallintovirastot (sosiaali- ja terveystoimen tehtävät ja työsuojelu), Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, Säteilyturvakeskus (STUK), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Työterveyslaitos (TTL), Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta, Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus. Lisäksi ministeriö valvoo Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaa, Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaa ja Liikennevahinkolautakuntaa.[5]

Muita ministeriön hallinnonalan toimijoita ovat Alko, Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos, Koulutusrahasto, Työsuojelurahasto, Työttömyysvakuutusrahasto ja Finanssivalvonta. Lisäksi hallinnonalalla toimii useita neuvottelu- ja lautakuntia.[5]

Aiemmin ministeriön yhteydessä toimivat myös tasa-arvovaltuutettu ja lapsiasiavaltuutettu, mutta ne siirtyivät vuoden 2015 alussa oikeusministeriön hallinnonalalle.[3]

Kansliapäälliköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo:S Kielitoimiston ohjepankki. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 28.7.2015.
  2. a b c Tehtävä ja tavoitteet Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 11.10.2016.
  3. a b Johto ja organisaatio Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 11.10.2016.
  4. Strategia: Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 2011. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 11.10.2016.
  5. a b c Hallinnonala Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 11.10.2016.
  6. Uhasta mahdollisuudeksi. Web Archive. PDF. Viitattu 24.5.2012
  7. Stm, viitattu 24.5.2012
  8. [1]. Demari 24.5.2012, viitattu 24.5.2012
  9. Stm tiedote 1/2007. viitattu 24.5.2012
  10. Päivi Sillanaukee valittiin STM:n kansliapäälliköksi HS.fi. 27.9.2012. Viitattu 28.7.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]