Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
THL tunnus.svg
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020-04-18.jpg
Tutkimuslaitoksen tiedot
Perustettu 2009
Sijainti Turku, Tampere, Kuopio, Oulu
Pääkonttori Mannerheimintie 166, Helsinki;[1] koordinaatit: 60.2012°N, 24.8980°E
Ministeriö Suomen sosiaali- ja terveysministeriö
Tutkimusala Sosiaali- ja terveysala
Työntekijöiden määrä 969 (31.12.2016)[2]
Johtaja Markku Tervahauta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (lyh. THL, ruots. Institutet för hälsa och välfärd, engl. Finnish Institute for Health and Welfare) on sosiaali- ja terveysministeriön alainen tutkimus- ja kehittämislaitos. THL aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2009 Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin yhdistyessä.[3]

Lainsäädännön mukaan THL:n toimialaan kuuluvat väestön terveys ja hyvinvointi.[4] THL:n tehtäviä ovat väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen. (THL tutkii hyvinvointia sen suppeassa sosiaalipoliittisessa merkityksessä.) THL on yksi Suomen tilastoviranomaisista.

Valtion asiantuntijalaitoksena THL tarjoaa tietoa valtionhallinnon ja kuntien päättäjille, alan järjestöille ja muille toimijoille, tiedeyhteisölle ja kansalaisille. Yksi sen tärkeimmistä tehtävistä on tukea kuntia sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. THL:n tuottaman tiedon avulla voidaan THL:n mukaan seurata ja parantaa palvelujen saatavuutta, laatua, tuottavuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

THL:n päätoimipiste sijaitsee Helsingissä. Lisäksi sillä on toimipaikat myös Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa.[1] Laitoksella on hieman alle tuhat työntekijää. THL:n vuosibudjetti on noin 150 miljoonaa euroa, josta valtion budjettirahoituksen osuus oli 75 prosenttia vuonna 2019.[5]

THL:n pääjohtajana toimii lääketieteen tohtori Markku Tervahauta ja ylijohtajana Marina Erhola (kesäkuussa 2019).[6][7]

Lakisääteiset tehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lakien tai asetusten tarkemmin määrittelemiä tehtäviä ovat muun muassa:

  • tutkia, seurata ja edistää suomalaisten hyvinvointia ja terveyttä sekä vähentää ongelmia
  • seurata, kehittää ja ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa
  • tukea asiantuntijatiedolla hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimintatapoja, käytäntöjä ja politiikkaa
  • harjoittaa alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa, edistää innovaatioita sekä tehdä aloitteita ja esityksiä sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen palvelujen kehittämiseksi sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi
  • toimia tilastoviranomaisena ja ylläpitää alan tiedostoja ja rekistereitä sekä huolehtia tehtäväalueen tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä
  • kehittää ja ylläpitää sosiaali- ja terveysalan keskeisiä termejä, määrityksiä ja luokituksia
  • toimia asiantuntijaviranomaisena sosiaalihuoltoon, kehitysvammaisten erityishuoltoon, kansanterveystyöhön, erikoissairaanhoitoon, mielenterveystyöhön, tartuntatauteihin, ympäristöterveyteen ja geenitekniikkaan sekä muihin laitoksen toimialaan liittyvissä asioissa
  • vastata valtion mielisairaaloita ja valtion sosiaalihuollon toimintayksiköitä koskevista asioista
  • huolehtia Suomen rokotehuollosta ja valvoa maassa käytettävien rokotteiden ja vastaavien valmisteiden laatua
  • osallistua toimialansa kansainväliseen toimintaan

Resurssit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2011 THL:n työntekijöille laskettiin 1 231 henkilötyövuotta.[8] Sitten THL:n toimintoja alettiin supistaa.[9] Vuosina 2013–2014 työsuhde päättyi noin 200 henkilöltä.[9] Vuonna 2016 irtisanotuksi joutui noin 220 työntekijää. Vuosiksi 2017–2018 THL:n rahoitus väheni lähes kymmenellä miljoonalla eurolla, mikä vei työpaikan esimerkiksi monilta asiantuntijalääkäreiltä ja tutkimusryhmien johtajilta.[9] Vuonna 2018 THL:n alaisuudessa tehtiin enää 971 henkilötyövuotta[10]. Tutkimukseen käytettyjen työvuosien määrä lähes puolitettiin vuosina 2015–2017[11].

Ilta-Sanomien toimittaja Marko Lempisen näkemyksen mukaan koronavirusepidemian aikaan maaliskuussa 2020 THL:n tekemä riskiarvio petti ja THL:ää tietolähteenään käyttäneen Marinin hallituksen säätämät rajoittamistoimenpiteet viivästyivät.[9] IS:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan irtisanomisten seurauksena THL:stä puuttuu tätä nykyä sellaista asiantuntemusta, josta olisi ollut apua koronaviruksen kaltaisten epidemiodien torjumisessa.[9]

Verkkopalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Thl.fi-verkkopalvelu on portti laitoksen tuottamaan keskeiseen tietoon. Laitoksen julkaisuja löytyy sen verkkosivuilta[12] ja myytävät julkaisut sen verkkokirjakaupasta.[13]
  • Lastensuojelun käsikirjassa on tietoa lastensuojelulaista ja sen soveltamisesta lastensuojeluprosessin mukaisesti.
  • Sotkanetissä on tilastotietoja suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Kaikki Sotkanetin tieto on saatavilla avoimena datana.
  • Innokylä on Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon innovaatioyhteisö.
  • Fineli sisältää tietoa Suomessa käytettävien elintarvikkeiden ravintoainekoostumuksesta. Finelin tiedot ovat saatavilla avoimena datana.
  • Teaviisari on työväline kunnille. Tulokset kuvaavat terveydenedistämisaktiivisuutta eli kunnan toimintaa asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
  • THL:n avoin data

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Yhteystiedot thl.fi. Viitattu 16.4.2020.
  2. Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1.-31.12.2016 2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 6.3.2017.
  3. Historia - THL thl.fi. Viitattu 7.2.2017.
  4. Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta Finlex. 31.12.2008. Viitattu 16.3.2014.
  5. THL tilinpäätös 1.1.–31.12.2019 thl.fi.
  6. Johtoryhmä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, thl.fi. Viitattu 8.6.2019.
  7. Orjala, Anne: Juhani Eskolasta THL:n pääjohtaja Yle Uutiset. 5.12.2013. Viitattu 5.12.2013.
  8. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/104398/Toimintakertomus%202012_verkko.pdf
  9. a b c d e Korona yllätti Suomen pahaan aikaan – asiantuntijoiden mukaan säästöt ja leikkaukset riisuivat THL:n aseista Ilta Sanomat. 31.3.2020. Viitattu 6.4.2020.
  10. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137680/THL_TILINP%C3%84%C3%84T%C3%96S_VERKKO.pdf
  11. https://www.aka.fi/globalassets/42julkaisut/aka_tieteen_tila_2018_web.pdf
  12. Julkaisut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 15.3.2014.
  13. THL:n verkkokirjakauppa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 15.3.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]