Koronaviruspandemia Suomessa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Koronaviruspandemia Suomessa
Vahvistettujen tartuntojen määrä sairaanhoitopiireissä 100 000 asukasta kohti
Vahvistettujen tartuntojen määrä sairaanhoitopiireissä 100 000 asukasta kohti
Yleistä
Virus SARS-CoV-2
Tauti COVID-19
Lähtöpaikka Wuhan, Hubei, Kiina
Ensimmäinen tapaus
Aika 28.1.2020
Paikka Inari
Tapaukset
Vahvistetut 151 207[1]
Kuolleet 1 120[1]
Rokotetut 4 139 877[1]

Tiedot päivitetty viimeksi 18.10.2021.

Koronaviruspandemia Suomessa vuosina 2020–2021 on osa maailmanlaajuista koronaviruksiin kuuluvan SARS-CoV-2:n levittäytymistä. Virus aiheuttaa taudin nimeltä COVID-19.

18. lokakuuta 2021 mennessä Suomessa oli 151 207 vahvistettua tartuntaa.[1]

Virusmuunnostartuntoja oli todettu ainakin 5 946. Näistä yleisin oli Britannian tyyppi B.1.1.7. Muut tilastoidut olivat 1 020 Etelä-Afrikan tyyppiä B.1.351 ja kaksi Brasilian tyyppiä P.1 (7.5.2021).

Sairastuneista 68 oli sairaalahoidossa, joista 29 tehohoidossa. Ainakin 1 051 henkilöä on kuollut tartuntaan liittyen. Tapausten ilmaantuvuus oli 1. toukokuuta 57,7/100 000 as./14 vrk, laskussa.[2]

Positiivisten tapausten osuus 30. huhtikuuta 2021 testatuista oli 1,43 prosenttia.[3]

Väestöstä oli 13. syyskuuta 2021 mennessä rokotettu koronavirusta vastaan 1. annoksella noin 72.9 prosenttia ja 2. annoksella 56.4 prosenttia .[4]

Teho-osastolle oli koronan takia 28. huhtikuuta 2021 mennessä joutunut Suomessa yhteensä 767 henkilöä.[5]

Koronaviruspandemian ensimmäisessä aallossa keväällä 2020 sairastui noin 7 300 ja kuoli 330 henkilöä. Tehohoitoon joutui yli 220 ja sairaalaan noin 800.[6] Suomi suljettiin valmiuslailla maaliskuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin. Suojatoimet onnistuivat ja tehohoitopaikat riittivät.[7] Rajoitukset heikensivät merkittävästi Suomen taloutta. Suomi siirtyi loppukeväällä hybridistrategiaan: testaa, jäljitä, eristä ja hoida. Suomi pyrkii välttämään yhteiskunnan täyttä sulkemista, jos tautitilanne sen sallii.[8]

Toinen aalto iski loppusyksyllä. Tautitapausten ja sairaalassa olijoiden määrät kasvoivat hitaasti elokuusta suunnilleen marraskuun kolmannelle viikolle.[9][10][11]

Riski taudin nopeaan leviämiseen oli suuri.[12][13][14] Tauti levisikin marraskuun lopussa nopeasti varsinkin Uudenmaan alueella.[15][16][17] Terveydenhuoltojärjestelmä uhkasi ylikuormittua.[18] HUS:n alueelle määrättiin kiristyviä sulkutoimia, ja keskusteltiin taas mahdollisesta valmiuslaista.[19][20][21]

Ensimmäiset koronarokotteet koronavirusta vastaan annettiin Suomessa 27. joulukuuta 2020.[22] Nopeasti leviävää muuntunutta koronavirusta esiintyi tammikuussa Suomessakin.[23] Tammikuun 2021 alussa useissa Euroopan maissa esiintyi paniikkia siitä, että koronarokotukset etenevät hitaasti.[24][25] Helmikuun puolivälissä nousi kolmas koronavirusaalto Suomessa.[26] Hallitus julisti 1. maaliskuuta poikkeusolot, muttei valmiuslakia. 8. maaliskuuta Suomessa alkoi kolme viikkoa kestävä sulkutila kiihtymis- ja leviämisvaiheen alueilla.[27] Sulkutilaa jatkettiin vielä kolmella viikolla. Rajoituksia alettiin asteittain ja alueittain lieventää huhtikuun loppupuolella tautitilanteen niin salliessa.[28]

Tauti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: COVID-19

COVID-19:n yleisimmät oireet ovat kuume, yskä, nuha, väsymys ja hengitysvaikeudet.[29] Tauti voi aiheuttaa osalle sairastuneista keuhkokuumeen, joka voi johtaa vaaralliseen äkilliseen hengitysvajausoireyhtymään.[30] Tartunta voi myös johtaa monielinvaurioon, verenmyrkytykseen tai veritulpan takia kuolemaan.[31] HUS:in alueella marraskuun lopussa yhden viikon noin 1 700 sairastuneesta odotettiin sairaalahoitoon joutuvan 107 ja tehohoitoon 22.[32]

Tilanteen eteneminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koronavirusta oli eniten tammikuun 2021 lopussa Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Pohjois-Savon, Vaasan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirien alueilla.[33] Epidemia etenee eri tahdissa eri puolella maata.

Vahvistetut COVID-19 -tapaukset Suomessa n · k · m
Päivitetty viimeksi 29.6.2021
Kunta tai sairaanhoitopiiri[a] Havaittuja tapauksia [b] Ilmaantuvuus [c]
95 387 1 718,09
Uudenmaan vaakuna HUS 55 207 3 240,5
Vantaan vaakuna Vantaa 10 528 4 434,02
Helsingin vaakuna Helsinki 27 331 4 140,03
Espoon vaakuna Espoo 9 205 3 137,01
Keravan vaakuna Kerava 1 001 2 693,54
Kauniaisten vaakuna Kauniainen 242 2 380,25
Järvenpään vaakuna Järvenpää 978 2 197,31
Karkkilan vaakuna Karkkila 183 2 099,11
Sipoon vaakuna Sipoo 418 1 923,52
Tuusulan vaakuna Tuusula 737 1 899,04
Pornaisten vaakuna Pornainen 96 1 891,63
Askolan vaakuna Askola 88 1 800,70
Nurmijärven vaakuna Nurmijärvi 760 1 739,57
Kirkkonummen vaakuna Kirkkonummi 642 1 601,24
Vihdin vaakuna Vihti 460 1 577,02
Lapinjärven vaakuna Lapinjärvi 38 1 447,62
Siuntio vaakuna Siuntio 85 1 383,69
Hyvinkään vaakuna Hyvinkää 641 1 375,60
Porvoon vaakuna Porvoo 681 1 342,22
Mäntsälän vaakuna Mäntsälä 269 1 292,52
Inkoon vaakuna Inkoo 57 1 067,62
Lohjan vaakuna Lohja 424 922,78
Loviisan vaakuna Loviisa 134 906,81
Raaseporin vaakuna Raasepori 175 634,79
Hangon vaakuna Hanko 34 421,94
Varsinais-Suomen vaakuna Varsinais-Suomen shp 10 145 2 092,1
Turun vaakuna Turku 5 970 3 062,34
Oripään vaakuna Oripää 33 2 479,34
Paimion vaakuna Paimio 235 2 150,83
Raision vaakuna Raisio 524 2 141,57
Laitilan vaakuna Laitila 171 2 016,75
Salon vaakuna Salo 900 1 743,41
Auran vaakuna Aura 66 1 664,98
Kaarinan vaakuna Kaarina 570 1 644,21
Sauvon vaakuna Sauvo 46 1 561,44
Uudenkaupungin vaakuna Uusikaupunki 238 1 545,86
Maskun vaakuna Masku 143 1 498,01
Ruskon vaakuna Rusko 89 1 400,91
Kustavin vaakuna Kustavi 13 1 358,41
Koski Tl:n vaakuna Koski Tl 30 1 308,33
Liedon vaakuna Lieto 255 1 264,76
Naantalin vaakuna Naantali 221 1 138,00
Kemiönsaaren vaakuna Kemiönsaari 71 1 075,11
Marttilan vaakuna Marttila 21 1 050,00
Mynämäen vaakuna Mynämäki 73 953,75
Pöytyän vaakuna Pöytyä 76 923,00
Taivassalon vaakuna Taivassalo 15 905,80
Loimaan vaakuna Loimaa 141 893,42
Pyhärannan vaakuna Pyhäranta 17 854,27
Paraisten vaakuna Parainen 120 794,33
Punkalaitumen vaakuna Punkalaidun 20 717,36
Nousiaisten vaakuna Nousiainen 33 702,58
Vehmaan vaakuna Vehmaa 16 698,69
Someron vaakuna Somero 38 439,46
Päijät-Hämeen vaakuna PHHYKY 3 171 1 512,3
Pukkilan vaakuna Pukkila 54 2 955,67
Lahden vaakuna Lahti 2 393 1 991,96
Orimattilan vaakuna Orimattila 195 1 227,50
Hollolan vaakuna Hollola 239 1 027,12
Myrskylän vaakuna Myrskylä 18 963,08
Kärkölän vaakuna Kärkölä 31 715,44
Heinolan vaakuna Heinola 129 696,32
Asikkalan vaakuna Asikkala 50 619,81
Iitin vaakuna Iitti 34 513,36
Padasjoen vaakuna Padasjoki 10 349,90
Hartolan vaakuna Hartola 8 300,53
Sysmän vaakuna Sysmä 10 276,01
Pohjanmaan vaakuna Vaasan shp 2 465 1 453,8
Vaasan vaakuna Vaasa 1 408 2 081,67
Närpiön vaakuna Närpiö 185 1 931,51
Korsnäsin vaakuna Korsnäs 38 1 837,52
Vöyrin vaakuna Vöyri 88 1 376,94
Mustasaaren vaakuna Mustasaari 218 1 120,30
Maalahden vaakuna Maalahti 61 1 117,63
Uudenkaarlepyyn vaakuna Uusikaarlepyy 81 1 082,02
Pietarsaaren vaakuna Pietarsaari 177 927,77
Luodon vaakuna Luoto 48 867,05
Laihian vaakuna Laihia 52 649,84
Pedersören kunnan vaakuna Pedersören kunta 65 581,55
Kristiinankaupungin vaakuna Kristiinankaupunki 37 577,40
Kaskisten vaakuna Kaskinen 7 547,30
Ahvenanmaan vaakuna ÅHS 389 1 289,7
Brändön vaakuna Brändö 17 3 786,19
Hammarlandin vaakuna Hammarland 32 2 001,25
Maarianhaminan vaakuna Maarianhamina 220 1 876,65
Getan vaakuna Geta 6 1 167,32
Lemlandin vaakuna Lemland 22 1 041,67
Jomalan vaakuna Jomala 55 1 020,41
Eckerön vaakuna Eckerö 9 937,50
Finströmin vaakuna Finström 16 614,44
Muu Ahvenanmaa 12
Kanta-Hämeen vaakuna Kanta-Hämeen shp 1 966 1 149,6
Hämeenlinnan vaakuna Hämeenlinna 906 1 331,12
Janakkalan vaakuna Janakkala 206 1 265,67
Riihimäen vaakuna Riihimäki 362 1 256,51
Hattulan vaakuna Hattula 96 1 020,84
Lopen vaakuna Loppi 79 1 004,45
Hausjärven vaakuna Hausjärvi 75 915,64
Forssan vaakuna Forssa 142 844,33
Tammelan vaakuna Tammela 47 779,44
Ypäjän vaakuna Ypäjä 14 602,41
Jokioisten vaakuna Jokioinen 29 573,24
Humppilan vaakuna Humppila 10 459,35
Lapin vaakuna Länsi-Pohjan shp 640 1 072,2
Ylitornion vaakuna Ylitornio 75 1 928,52
Tornion vaakuna Tornio 367 1 708,73
Tervolan vaakuna Tervola 23 786,32
Kemin vaakuna Kemi 130 635,45
Keminmaa vaakuna Keminmaa 36 450,34
Simon vaakuna Simo 9 305,29
Keski-Suomen vaakuna Keski-Suomen shp 2 594 1 025,4
Jyväskylän vaakuna Jyväskylä 1 973 1 373,83
Uuraisten vaakuna Uurainen 41 1 125,14
Laukaan vaakuna Laukaa 183 971,75
Petäjäveden vaakuna Petäjävesi 33 875,33
Kyyjärven vaakuna Kyyjärvi 10 773,40
Muuramen vaakuna Muurame 77 750,93
Hankasalmen vaakuna Hankasalmi 35 732,37
Kivijärven vaakuna Kivijärvi 7 634,06
Äänekosken vaakuna Äänekoski 114 613,27
Joutsan vaakuna Joutsa 18 418,31
Saarijärven vaakuna Saarijärvi 34 368,76
Konneveden vaakuna Konnevesi 7 269,96
Viitasaaren vaakuna Viitasaari 16 262,12
Pihtiputaan vaakuna Pihtipudas 10 254,07
Toivakan vaakuna Toivakka 6 249,90
Karstulan vaakuna Karstula 8 207,09
Keuruun vaakuna Keuruu 17 178,95
Muu Keski-Suomi 5
Etelä-Savon vaakuna Essote 983 1 006,9
Pieksämäen vaakuna Pieksämäki 214 1 230,10
Mikkelin vaakuna Mikkeli 623 1 182,86
Hirvensalmen vaakuna Hirvensalmi 18 837,21
Kangasniemen vaakuna Kangasniemi 36 677,07
Juvan vaakuna Juva 36 606,88
Puumalan vaakuna Puumala 12 563,12
Joroisten vaakuna Joroinen 22 468,98
Mäntyharjun vaakuna Mäntyharju 19 334,21
Pertunmaan vaakuna Pertunmaa 3 181,49
Pirkanmaan vaakuna Pirkanmaan shp 5 431 1 003,6
Tampereen vaakuna Tampere 3 362 1 389,85
Pirkkalan vaakuna Pirkkala 214 1 079,61
Parkanon vaakuna Parkano 66 1 037,57
Lempäälän vaakuna Lempäälä 242 1 016,00
Valkeakosken vaakuna Valkeakoski 176 844,41
Ylöjärven vaakuna Ylöjärvi 274 821,15
Virtain vaakuna Virrat 50 766,75
Kangasalan vaakuna Kangasala 242 750,97
Nokian vaakuna Nokia 253 732,80
Jämsän vaakuna Jämsä 124 622,99
Pälkäneen vaakuna Pälkäne 38 592,92
Vesilahden vaakuna Vesilahti 25 572,87
Oriveden vaakuna Orivesi 49 542,34
Mänttä-Vilppulan vaakuna Mänttä-Vilppula 51 525,56
Hämeenkyrön vaakuna Hämeenkyrö 46 444,36
Ikaalisten vaakuna Ikaalinen 29 422,37
Sastamalan vaakuna Sastamala 94 390,71
Akaan vaakuna Akaa 64 390,15
Juupajoen vaakuna Juupajoki 6 334,26
Ruoveden vaakuna Ruovesi 14 331,83
Urjalan vaakuna Urjala 8 171,93
Muu Pirkanmaa 4
Kymenlaakson vaakuna Kymsote 1 624 994,5
Kotkan vaakuna Kotka 584 1 125,50
Haminan vaakuna Hamina 193 967,37
Kouvolan vaakuna Kouvola 766 941,75
Pyhtään vaakuna Pyhtää 48 933,49
Virolahden vaakuna Virolahti 28 900,90
Miehikkälän vaakuna Miehikkälä 5 266,10
Etelä-Karjalan vaakuna Eksote 1 186 933,6
Lappeenrannan vaakuna Lappeenranta 847 1 164,50
Imatran vaakuna Imatra 218 835,51
Taipalsaaren vaakuna Taipalsaari 37 800,52
Lemin vaakuna Lemi 16 539,08
Ruokolahden vaakuna Ruokolahti 20 405,35
Parikkalan vaakuna Parikkala 16 343,72
Savitaipaleen vaakuna Savitaipale 11 330,23
Luumäen vaakuna Luumäki 14 307,96
Rautjärven vaakuna Rautjärvi 7 221,94
Etelä-Savon vaakuna Sosteri 322 806,7
Savonlinnan vaakuna Savonlinna 284 868,63
Enonkosken vaakuna Enonkoski 8 582,24
Rantasalmen vaakuna Rantasalmi 19 564,64
Sulkavan vaakuna Sulkava 11 443,01
Satakunnan vaakuna Satasairaala 1 726 800,7
Karvian vaakuna Karvia 83 3 577,59
Rauman vaakuna Rauma 780 1 996,11
Honkajoen vaakuna Honkajoki[d] 25 1 564,46
Euran vaakuna Eura 128 1 113,14
Eurajoen vaakuna Eurajoki 70 740,82
Säkylän vaakuna Säkylä 36 541,19
Jämijärven vaakuna Jämijärvi 9 526,93
Huittisten vaakuna Huittinen 49 493,01
Porin vaakuna Pori 406 484,85
Kokemäen vaakuna Kokemäki 31 441,66
Nakkilan vaakuna Nakkila 20 380,66
Kankaanpään vaakuna Kankaanpää 33 295,38
Harjavallan vaakuna Harjavalta 18 261,78
Ulvilan vaakuna Ulvila 31 243,37
Muu Satakunta 7
Pohjois-Pohjanmaan vaakuna Pohjois-Pohjanmaan shp 3 223 783,2
Oulun vaakuna Oulu 2 305 1 110,58
Pyhännän vaakuna Pyhäntä 17 1 066,50
Pyhäjoen vaakuna Pyhäjoki 29 949,26
Ylivieskan vaakuna Ylivieska 95 620,31
Kempeleen vaakuna Kempele 115 611,64
Tyrnävän vaakuna Tyrnävä 38 575,15
Sievin vaakuna Sievi 27 558,43
Lumijoen vaakuna Lumijoki 11 540,28
Iin vaakuna Ii 53 537,53
Limingan vaakuna Liminka 55 536,74
Raahen vaakuna Raahe 118 484,06
Alavieskan vaakuna Alavieska 12 476,57
Siikalatvan vaakuna Siikalatva 24 461,01
Utajärven vaakuna Utajärvi 12 457,32
Taivalkosken vaakuna Taivalkoski 17 434,34
Nivalan vaakuna Nivala 45 428,29
Siikajoen vaakuna Siikajoki 20 396,98
Haapaveden vaakuna Haapavesi 24 359,44
Muhoksen vaakuna Muhos 32 359,11
Kuusamon vaakuna Kuusamo 54 354,82
Kalajoen vaakuna Kalajoki 44 354,04
Pudasjärven vaakuna Pudasjärvi 26 333,80
Oulaisten vaakuna Oulainen 19 265,77
Haapajärven vaakuna Haapajärvi 12 202,72
Pyhäjärven vaakuna Pyhäjärvi 9 178,64
Muu Pohjois-Pohjanmaa 10
Keski-Pohjanmaan vaakuna Soite 466 603,7
Kannuksen vaakuna Kannus 80 1 473,84
Lestijärven vaakuna Lestijärvi 8 1 108,03
Kruunupyyn vaakuna Kruunupyy 48 747,66
Kaustisen vaakuna Kaustinen 29 684,93
Vetelin vaakuna Veteli 18 586,51
Reisjärven vaakuna Reisjärvi 15 554,12
Kokkolan vaakuna Kokkola 263 549,82
Muu Keski-Pohjanmaa 5
Lapin vaakuna Lapin shp 642 547,8
Kolarin vaakuna Kolari 81 2 066,33
Kittilän vaakuna Kittilä 78 1 208,37
Pelkosenniemen vaakuna Pelkosenniemi 9 966,70
Pellon vaakuna Pello 30 906,34
Utsjoen vaakuna Utsjoki 11 899,43
Sodankylän vaakuna Sodankylä 69 834,24
Rovaniemen vaakuna Rovaniemi 308 483,80
Kemijärven vaakuna Kemijärvi 23 319,27
Enontekiön vaakuna Enontekiö 5 275,94
Muonion vaakuna Muonio 5 217,20
Inarin vaakuna Inari 13 189,48
Sallan vaakuna Salla 5 146,50
Muu Lappi 5
Pohjois-Savon vaakuna Pohjois-Savon shp 1 300 533,2
Rautalammin vaakuna Rautalampi 76 2 486,91
Kiuruveden vaakuna Kiuruvesi 55 699,83
Kuopion vaakuna Kuopio 821 682,21
Vieremän vaakuna Vieremä 21 596,42
Pielaveden vaakuna Pielavesi 22 508,55
Siilinjärven vaakuna Siilinjärvi 94 441,98
Suonenjoen vaakuna Suonenjoki 26 374,59
Iisalmen vaakuna Iisalmi 65 307,59
Varkauden vaakuna Varkaus 62 305,40
Sonkajärven vaakuna Sonkajärvi 9 234,13
Keiteleen vaakuna Keitele 5 231,70
Leppävirran vaakuna Leppävirta 20 212,86
Kaavin vaakuna Kaavi 5 177,94
Lapinlahden vaakuna Lapinlahti 12 128,27
Muu Pohjois-Savo 7
Kainuun vaakuna Kainuun sote 366 510,0
Sotkamon vaakuna Sotkamo 90 871,16
Hyrynsalmen vaakuna Hyrynsalmi 16 727,27
Kuhmon vaakuna Kuhmo 44 546,52
Kajaanin vaakuna Kajaani 184 502,51
Puolangan vaakuna Puolanka 8 320,77
Paltamon vaakuna Paltamo 8 246,99
Ristijärven vaakuna Ristijärvi 3 242,33
Suomussalmen vaakuna Suomussalmi 13 171,01
Pohjois-Karjalan vaakuna Siun sote 769 469,6
Kiteen vaakuna Kitee 75 754,22
Ilomantsin vaakuna Ilomantsi 32 673,54
Lieksan vaakuna Lieksa 67 625,06
Joensuun vaakuna Joensuu 454 589,02
Juuan vaakuna Juuka 15 330,98
Rääkkylän vaakuna Rääkkylä 6 289,86
Kontiolahden vaakuna Kontiolahti 43 289,11
Polvijärven vaakuna Polvijärvi 11 261,59
Outokummun vaakuna Outokumpu 15 228,48
Tohmajärven vaakuna Tohmajärvi 9 208,33
Heinäveden vaakuna Heinävesi 6 187,73
Nurmeksen vaakuna Nurmes 16 168,30
Liperin vaakuna Liperi 20 166,72
Etelä-Pohjanmaan vaakuna Etelä-Pohjanmaan shp 863 448,7
Alajärven vaakuna Alajärvi 108 1 144,19
Soinin vaakuna Soini 22 1 098,35
Vimpelin vaakuna Vimpeli 20 717,62
Seinäjoen vaakuna Seinäjoki 318 495,29
Kauhajoen vaakuna Kauhajoki 63 484,06
Lappajärven vaakuna Lappajärvi 14 478,31
Evijärven vaakuna Evijärvi 11 456,43
Kurikan vaakuna Kurikka 86 420,00
Ilmajoen vaakuna Ilmajoki 51 414,57
Alavuden vaakuna Alavus 42 370,04
Kauhavan vaakuna Kauhava 57 367,13
Lapuan vaakuna Lapua 35 245,87
Kuortaneen vaakuna Kuortane 8 226,18
Isonkyrön vaakuna Isokyrö 10 223,71
Ähtärin vaakuna Ähtäri 9 162,90
Teuvan vaakuna Teuva 8 160,16
Muu Etelä-Pohjanmaa 1
Lähde: THL: Koronakartta
Päivitetty 29.6.2021
Huomiot
  1. Sairastuneen kotikunnan mukaan.
  2. Vain kunnat, joissa on vahvistettu vähintään viisi tapausta.
  3. Tapauksia 100 000:a asukasta kohden.
  4. 31.12.2020 mennessä havaitut tapaukset. Tapaukset on tilastoitu Kankaanpäähän 1.1.2021 kuntaliitoksesta alkaen.

Kiinalaisella matkailijalla todettiin Lapissa käydessään vuoden 2020 tammikuun lopussa SARS-CoV-2-infektio. Matkailija parani ollessaan eristyksissä Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä.[34] Ensimmäinen SARS-CoV-2-infektio Suomen kansalaisella todettiin 26. helmikuuta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS). Tartunta oli saatu Italiasta.[35]

Tartunnat alkoivat levitä nopeasti maaliskuussa. Muun muassa Helsingissä Kulttuuritalolla 8. maalikuuta 2020 järjestetty Naisten päivän konsertti johti yli sataan tartuntaan. Maaliskuussa arvioitiin, että Suomen terveydenhuoltojärjestelmä tulee venymään äärirajoilleen. Tilanne eteni kuitenkin odotettua lievemmin tiukkojen rajoitusten takia.[36][37][38] Rajoituksia säädettiin sekä lakitasolla että asetuksina, jonka lisäksi annettiin vahvoja suosituksia. Ihmiset vähensivät alussa kontaktejaan 70 prosenttia.[39]

Suomessa oli voimassa valmiuslaki 17. maaliskuuta 2020 – 15. kesäkuuta 2020[40][41] Tämän seurauksena muun muassa julkisten kokoontumisten suurimpia sallittuja ihmismääriä rajoitettiin ja kouluissa siirryttiin etäopetukseen.[42]

Rajoitustoimet aiheuttivat monenlaista haittaa. Pandemian aiheuttamat talousvaikeudet kohdistuivat merkittävästi muun muassa ravintola- ja[43] matkailualoille.[44][45][46] Yritykset lomauttivat työntekijöitään ja ihmisiä jäi työttömiksi.[47]

Tilanne näytti vakautuvan huhtikuussa, jolloin Suomen tehohoitopaikkojen ennustettiin riittävän, eikä terveydenhuollon ylikuormittumisesta ollut merkkejä.[48]

Touko-kesäkuussa purettiin useita rajoitustoimia. Siirryttiin hybridistrategiaan, jossa ajatuksena on testaaminen, jäljittäminen, eristäminen ja hoitaminen.[49][50] Suomen hallitus ei tavoitellut laumasuojaa sairastamisen kautta.[51]

Uusia COVID-19-tautihuippuja tai tartuntaryppäitä ennustettiin syksyksi tai talveksi[52] ja niiden pelättiin olevan aiempaa tappavampia.[53][54] Suomen sairaanhoitopiirit pyrkivät varautumaan niihin.[55]

Elokuussa 2020 koronatapausten määrä lisääntyi, testaus ruuhkautui varsinkin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella ja tartuntojen jäljittäminen osoittautui vaikeaksi.[56] Epidemia kiihtyi syyskuun lopussa, jolloin tartuttavuusluku oli 1,2–1,25.[57]

Epidemian toinen aalto nousi syys-lokakuussa.[58] Tartuttavuusluku oli 15. lokakuuta 1,30–1,55, 90 prosentin luottamusvälillä.[59] Koronavirustapausten määrän kasvu taittui tilapäisesti lokakuun lopussa.[60] Pidemmällä trendillä se oli kasvussa[10][11] ja taudin nopea leviäminen uhkasi.[12][13]

20. marraskuuta Uudenmaan maakunta oli leviämisvaiheessa[61] ja HUS:in terveydenhuoltojärjestelmä uhkasi ylikuormittua.[18][62] Hallitus ja alueet määräsivät marras-joulukuussa tiukkoja rajoituksia ja suosituksia.[63][64] Joulun aikoihin oli HUS:n alueen koronatartuntojen määrä laskussa, mutta yhä suuri.[65] Maailmalla ilmaantui uusia, nopeammin leviäviä koronaviruksen muunnelmia, jotka uhkaisivat pahentaa Suomenkin tautitilannetta.[66][67] Rokotukset etenivät epidemian hillitsemisen kannalta liian hitaasti.[68]

Kolmas koronavirusaalto nousi helmikuussa 2021.[69][26] Hallitus vastasi sulkutoimilla, jotka koskivat pahimpia tautialueita.[70] Hallitus julisti 1. maaliskuuta poikkeusolot, muttei valmiuslakia.[71] Hallitus valmisteli 24. maaliskuuta maskipakkoa ja liikkumisrajoituksia pahimmille tautialueille.[72][73][74]

Kolmas aalto saavutti huippunsa maaliskuun puolivälin jälkeen. Pääsiäisen aikoihin oli havaittavissa selvää laskua tautitapauksissa, mutta tautia oli yhä paljon liikkeellä.[75][76] Rajoituksia alettiin lieventää vaiheittain ja alueittain tautitilanteen mukaan huhtikuun 3. viikolta alkaen.[77]

Syksyllä 2020 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella vieraskielisten eli muiden kuin suomen- ja ruotsinkielisten osuus koronatartunnan saaneista oli noin kolmannes, maaliskuun 2021 alussa jopa 40–50 prosenttia.[78] Syyskuussa 2021 HUSin alueella jopa puolet sairaaloiden koronapotilaista oli muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia.[79]

Hoivakodit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen hoivakodeissa kuoli iäkkäitä vanhuksia COVID-19-tautiin ja niissä oli pulaa suojavarusteista ja henkilökunnasta. Oireeton hoitaja tai potilas levittää helposti SARS-CoV-2:ta sellaisessa hoivakodissa, jossa on iäkkäitä ja pitkäaikaissairaita.[80]

Sairaalat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudenmaan alueella Laakson ja Suursuon sairaaloissa oli sekä potilailla että henkilökunnalla kymmeniä tartuntoja keväällä 18. toukokuuta 2020.[81][82]

Kuvaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen valmiudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammi-helmikuussa vuonna 2020 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos päivitti ohjeitaan SARS-CoV-2:n varalta. Laivoissa, junissa ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla kehotettiin kiinnittämään huomiota käsihygieniaan. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 25. helmikuuta työryhmän ohjaamaan SARS-CoV-2:n vastaisia toimia.[83][84]

Suomen ulkoministeriö suositteli epidemian alussa Kiinassa olevia välttämään eläinkontakteja, toreja joilla myydään eläviä tai kuolleita eläimiä elintarvikkeiksi sekä kypsentämätöntä tai huonosti kypsennettyä lihaa, pastöroimattomia maitotuotteita ja niistä valmistettuja tuotteita sekä pesemättömiä vihanneksia ja hedelmiä.[85]

Suojavarusteiden- ja tarvikkeiden puute[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen sosiaali- ja terveysministeriö huomasi vakavan virukselta suojaavien hengistyssuojaimia ja muita suojavarusteita koskevan pulan 7. helmikuuta 2020.[86]

Suomen hallitus arvioi vielä helmikuun lopulla, että suojavarusteita riittää terveydenhoitohenkilökunnalle.[87][88] 12. maaliskuuta 2020 sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen sanoi eduskunnassa että suojavarusteita on runsaasti, ja kaiken lisäksi ovat varmuusvarastot.[89] Vuonna 2012 tehtiin mahdollisen influenssapandemian varalta pandemiasuunnitelma,[90] mutta sitä ei kuitenkaan pantu täytäntöön koronaviruspandemiassa. Suojavarusteita oli joissakin sairaaloissa ja hoitolaitoksissa vähän ja toisissa sairaaloissa kohtalaisesti.[91] Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin (HUS) ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin oli hankittu kertakäyttöisiä sadetakkeja siltä varalta, ettei muita suojatakkeja olisi käytettävissä. HUS:n alueella niitä ei tarvittu. Eräs vastaaja kertoi Sairaanhoitajaliiton kysellessä esimiehen viestineen, että suojavarustepulan ilmetessä hengityssuojain syntyy nopeasti talouspaperista, niiteistä ja kuminauhoista.[92]

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) varastot avattiin 23. maaliskuuta 2020. HVK:n ensimmäinen yritys hankkia sairaalatasoisia suojamaskeja Kiinasta epäonnistui. Keskus oli ehtinyt maksaa epämääräisinä tunnetuille liikemiehille maskeista, jotka eivät olleet sairaalatasoisia.[93]

Pula suojavarusteista Suomen sairaaloissa kasvoi huhtikuun aikana.[94] Suojatakeista ja visiirimaskeista oli puutetta vielä toukokuussa.[95]

Toukokuussa käynnistyi Suomessa hengityssuojainten tuotanto ja käytettyjen puhdistus.[96][97]

Kesäkuussa muita suojavarusteita oli kylliksi, mutta FFP2- ja FFP3-suojaustason hengityssuojaimien riittävyys oli vain kohtalainen.[98][99]

Marraskuussa ei oltu vieläkään hyväksytty suomalaisten valmistajien tekemiä hengityssuojaimia käyttöön, koska testauslaboratoriot olivat ruuhkautuneet.[100]

Hengityskoneet ja henkilökunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hengityskoneista arvioitiin tulevan pulaa, jos SARS-CoV-2 leviäisi laajalle. Teknologiayhtiöiden Mariachin ja Innocal Medicalin mukaan hengityskoneiden ja muiden lääkinnällisten laitteiden valmistusta voitaisiin lisätä Suomessa, jos SARS-CoV-2:n leviäminen sitä edellyttää.[101]

Hoito- ja tehohoitopaikat ja henkilökunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuussa 2020 Suomessa oli 11 000 potilaspaikkaa, 300 täysivarusteista tehohoitopaikkaa ja 200 hengitysavusteista paikkaa. Määrät arvioitiin voitavan puolitoista- tai kaksinkertaistaa tarvittaessa. Paikkojen arvioitiin riittävän riippuen rajoitetoimien onnistumisesta.[102]

Toukokuussa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri varautui toiseen SARS-CoV-2-tartuntojen aaltoon kokeilemalla Meilahden parkkihalliin tehtävää tilapäissairaalaa.[103]

Maskit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Hengityssuojain

Hengityssuojainten ja maskien tehosta kiisteltiin Suomessa.[104] Hengityssuojain suojaa myös käyttäjäänsä, mutta maskilla pyritään lähinnä suojaamaan muita.[105]

Suomen hallituksen tiedepaneeli suositteli 2. kesäkuuta 2020 maskien käyttämistä muun muassa julkisessa liikenteessä.[106] 3. kesäkuuta hallitus suositteli maskien käyttöä julkisissa liikennevälineissä ja muissa paikoissa, joissa turvavälien pitäminen ei onnistu.[107] THL antoi maskisuosituksen 13. elokuuta.[108][109] Maskisuositukset tiukkenivat ja yleistyivät lokakuussa.[110]

Toimenpiteitä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

COVID-19:n vastaiset toimenpiteet Suomessa ovat olleet pääosin epidemiologisia ja taloudellisia. Epidemiologisia ovat olleet lähinnä erilaiset karanteenit, liikkumisrajoitukset, paikkojen sulkemiset, turvavälit, maskisuositukset, hygieniaohjeet ja muut vastaavat. Taloudellisia ovat olleet valtion antamat tukirahapaketit.

Rokotukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: SARS-CoV-2-rokote

Rokotteista oli pulaa tammikuun 2021 lopulla.[111]

Aluksi rokotuksilla pyrittiin suojaamaan terveydenhoidon ja hoiva-alan henkilökuntaa sekä riskiryhmiä.[112][22] Alle 70-vuotiaat oli tarkoitus rokottaa toukokuuhun 2021 mennessä.[113] Loput väestöstä oli määrä rokottaa loppuvuonna 2021.[114] Lokakuussa 2021 Pääkaupunkiseudun vieraskielinen väestö oli yliedustettuna koronapotilaiden sairaalahoidossa.[79] Osittain sen arveltiin johtuvan siitä, että heillä oli muita asukkaita alhaisempi rokotuskattavuus.[79] Esimerkiksi Espoossa toisen koronarkotteen oli syyskuun 2021 lopussa saanut vain 36 prosenttia vieraskielisistä, kun suomen- ja ruotsinkielisistä 67 prosenttia oli saanut kaksi annosta.[79] Ensimmäisen annoksen osalta vastaavat osuudet olivat vieraskielisillä 54 ja suomen- tai ruotsinkielisillä 83 prosenttia.[79] Suomessa maahanmuuttajien keskuudessa eli syksyllä 2021 vahva epäluulo koronarokotetta kohtaan.[115] Erityisesti Lähi-idästä Suomeen muuttaneiden kesken levisi tuolloin harhaluulo koronarokotteen yhteydestä lapsettomuuteen.[115] Todellisuudessa ei ole olemassa näyttöä, jonka mukaan koronarokote vaikuttaisi lisääntymiskykyyn.[115]

Talousvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessakin ostettiin WC-paperihyllyjä tyhjäksi SARS-CoV-2:n pelon takia.

COVID-19-pandemian alku näkyi muun muassa maaliskuussa Suomen kaupoissa esimerkiksi hengityssuojainten, käsihuuhteen ja WC-paperin hamstraamisena.[116] Ihmiset varastoivat myös ruokaa koteihinsa.[117][118]

Oululaisessa ravintolassa ei saanut syödä, mutta ruuan sai ottaa mukaan.

Pandemia ja sen torjuntatoimet Suomessa ja muissa maissa aiheuttivat Suomen talouden taantumisen.[119][120] Hallitus aloitti maalis-huhtikuussa joitain aloja koskevat tukitoimet.[121] Nämä eivät estäneet talouden heikkenemistä. Yritykset ja muut tahot lomauttivat[122] ja ihmisiä jäi työttömiksi, kun liiketoiminta ei sujunut normaalisti.[123] Etlan toukokuun lopulla tekemän arvion mukaan Suomen talous supistuisi pandemian takia vuonna 2020 kahdeksan prosenttia. Etla arvioi erityisesti majoitus- ja ravitsemistoiminnan kärsivän ja sen arvonlisäyksen supistuvan 2020 lähes 30 prosenttia.[124][125] Suomen hallitus teki toukokuussa ennennäkemättömän suuren lisätalousarvion, jossa 5,5 miljardia euroa kohdennetaan COVID-19-epidemian vastaisiin tukitoimiin Suomessa. Tämän seurauksena Suomen arvioitiin ottavan vuonna 2020 velkaa kokonaisuudessaan 18,8 miljardia euroa.[126][127]

Toisaalta Suomen talous supistui koronakeväänä tietoja raportoineista Euroopan unionin maista vähiten. Tähän on useita syitä.[128]

Suomi on suuryritysvaltainen ja vientipainotteinen talous. Lukumääräisesti pieni joukko isoja yrityksiä vastaa isosta osasta tuotantoa ja vientiä. Näillä isoilla yhtiöillä on pitkät tilauskannat, jotka ovat kannatelleet Suomen talousnumeroita. Suomalaisten yritysten ja kuluttajien digivalmiudet ovat kansainvälisten vertailujen perusteella hyvät. Se auttoi monia organisaatioita siirtymään tehokkaasti etätöihin. Lisäksi Suomen talous nojaa vähemmän palveluihin ja turismiin kuin monen muun Euroopan maan talous. Suomessa koronaviruksesta kärsivät eniten matkailu- ja ravintola-ala, jotka eivät ole Suomessa erityisen suuria.[128] Kotona tapahtuvan ruoanlaiton lisääntymisestä kertoi myös reseptikkaan liittyvien Google-hakujen merkittävä kasvu. [129]

Sosiaaliset, yhteiskunnalliset ja terveydelliset vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuolleet Suomessa vuosittain. THL:n raportoimien COVID-19-kuolemien osuus kaikista kuolleista on merkitty violetilla (    ). Toisin kuin useissa muissa maissa, Suomessa korona ei ole vaikuttanut merkittävästi kokonaiskuolleisuuteen [130].

COVID-19 aiheutti sairastumisia ja kuolemia, mutta sairastumisen ja kuoleman uhkaa lisäsi myös se, että sairaalat ja potilaat peruivat kiireettömiä hoitoja.[131][132] Ihmiset välttivät hoitoon menoa,[133] josta on arvioitu syntyvän syksyllä 2020 terveydenhuollon palveluiden ruuhkautumista.[134]

Pandemian takia säädetyt rajoitukset ja paikkojen sulkeminen loivat ongelmia. Kun ihmiset eivät voineet juoda alkoholia ravintoloissa, sen käyttö lisääntyi kodeissa ja aiheutti ongelmia.[135][136]

Ikäihmisten ja muiden riskiryhmiin kuuluvien ihmisten eristäytyminen ja eristäminen aiheutti näille ihmisryhmille ongelmia.[137] Palvelujen väheneminen heikensi myös asunnottomien asemaa.[138][139][140]

COVID-19-pandemia kasvatti Suomen pääministeri Sanna Marinin ja hänen puolueensa SDP:n suosiota.[141][142] Suosion kasvu hidastui toukokuussa.[143]

Strategia ja sen kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen nykyinen strategia on hybridistrategia tai "kultainen keskitie", jossa oletuksena on, että virusta on vaikea hävittää.[144] Strategiassa sairastuneita pyritään testaamaan, eristämään, jäljittämään ja hoitamaan. Näin pyritään sammuttamaan tartuntaryppäät.[145] Strategian tavoitteena on hidastaa viruksen etenemistä niin, että hoitopaikat riittävät. Viruksen ei-lääketieteellisillä vastatoimilla aiheutetaan mahdollisimman vähän haittaa yhteiskunnalle. Tarkoitus on välttää mahdollisimman pitkälle laajaa yhteiskunnan sulkemista.

Laumasuojaa ei Suomen hallituksen ja THL:n mukaan tavoitella sairastamalla.[146][147] Arvostelijoiden mielestä hybridistrategia, joka perustuu Suomen avaamiseen, on kuitenkin tosiasiassa laumasuojan rakentamista.[148][149] Laumasuojan ajatus on, että virus ei enää leviä yhteisössä, kun riittävä osa ihmisistä on läpikäynyt taudin ja saanut vastustuskykyä. COVID-19 on kuitenkin paljon kausi-influenssaa vakavampi.[150] Tällöin tauti sairastuttaa vakavasti ja tappaa paljon ihmisiä, ennen kuin laumasuoja on saavutettu. Erään arvion mukaan laumasuojan saavuttaminen vaatisi yksin Uudellamaalla 10 000–20 000 kuollutta.[151] Terveydenhuollon kapasiteetti saattaa myös ylittyä tuhoisasti.[152] Taudin tukahduttamisen kannattajien mielestä tehokkaammat rajoitukset olisivat parempi vaihtoehto kuin vähäiset rajoitukset. Näillä hillittäisiin taudin leviämistä rokotteen saamiseen asti.[153] Tukahduttamisen kannattajat kirjoittivat toukokuussa 2020 asiasta avoimen kirjeen hallitukselle.[154]

Elokuun 2020 alussa THL:n johtajat arvelivat mahdolliseksi pullonkaulaksi testauskapasiteettia.[155] Testaus ruuhkautuikin HUS:n alueella[156] ja vaikeutti tartuntojen jäljittämistä.[157]

Joidenkin kriitikoiden mielestä testauksen, jäljityksen ja maskien käyttöä tulisi lisätä ja suojella ikäihmisiä paremmin.[158]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Koronavirus lukuina Yle Uutiset. Viitattu 18.10.2021.
  2. Experience experience.arcgis.com. Viitattu 1.5.2021.
  3. Tilannekatsaus koronaviruksesta - Infektiotaudit ja rokotukset - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 3.5.2021.
  4. COVID-19-rokotusten edistyminen www.thl.fi. Viitattu 13.9.2021.
  5. https://www.psshp.fi/documents/7796350/8536307/Tehohoidon+tilannekuva+-+Koordinoivan+toimiston+raportti+2021_04_28.pdf/955b9286-1125-41b9-a482-451cce6b2eab Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, KYS Tilannekuvaraportti 2(10) Tehohoidon koordinoiva toimisto 28.4.2021
  6. Koronan piti täyttää teho-osastot, mutta ne jäivätkin tyhjilleen: "On isomman arvioinnin paikka", sanoo perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Yle Uutiset. Viitattu 24.9.2020.
  7. Asiantuntijat: Tehohoitopaikkojen määrä riittää turvaamaan koronapotilaiden hoidon Yle Uutiset. Viitattu 24.9.2020.
  8. Pääministeri Sanna Marin avasi hallituksen hybridistrategiaa, myös mallinnukset ja mittarit esillä perjantain tilannekatsausinfossa - Valtioneuvosto. Viitattu 24.9.2020.
  9. Pääministeri Marin: Koronatilanne pahenee nopeasti, laajat toimet valmistelussa epidemian hillitsemiseksi Yle Uutiset. Viitattu 6.10.2020.
  10. a b Siina Ekberg: Ylilääkäri Sanna Marinille: Ennen kuin Suomi on uusi Ruotsi verkkouutiset.fi. 11.5.2020. Viitattu 5.11.2020.
  11. a b "Tilanne ei ole rauhoittava vaan räjähdysherkkä", sanoo STM:n strategiajohtaja – katso STM:n koronatilannekatsaus suorana Yle Uutiset. Viitattu 5.11.2020.
  12. a b Suomen koronatilanne nyt – Pääministeri Marinilta varoitus: ”Riski taudin nopeaan leviämiseen on suuri” iltalehti.fi. Viitattu 16.11.2020.
  13. a b STM ja THL: Uusien koronatapausten määrä nousussa, epidemia voi vaikeutua nopeasti koko maassa – tartuntoja yhä enemmän iäkkäillä ja työpaikoilla Yle Uutiset. Viitattu 19.11.2020.
  14. Koronavirus | Professori pelkää Uudenmaan tarvitsevan tiukempia koronavirusrajoituksia, mutta muistuttaa, että maanantaisten lisärajoitusten vaikutukset tulevat viiveellä Helsingin Sanomat. 22.11.2020. Viitattu 22.11.2020.
  15. Sairaalahoitoa tarvitsevien määrä tulee nousemaan, tehtiin mitä tahansa, arvioi HUSin infektiosairauksien ylilääkäri Yle Uutiset. Viitattu 25.11.2020.
  16. Hyvä käänne hyytyi Helsingissä, mutta Vantaalla tartuntojen kasvu vieläkin suurempaa – Katso oman kuntasi tartuntojen kehitys HS:n uudistuneista grafiikoista Helsingin Sanomat. 20.11.2020. Viitattu 25.11.2020.
  17. Tartunnat | Grafiikka näyttää, miten tartuntoja saavat Uudellamaalla nyt yli nelikymppiset, sairaaloissa tilanne muuttui synkemmäksi Helsingin Sanomat. 24.11.2020. Viitattu 25.11.2020.
  18. a b "Nyt on tosi kyseessä” – Hus-alueen potilashoito voi ylikuormittua parissa viikossa, jos leviämistä ei pysäytetä iltalehti.fi. Viitattu 26.11.2020.
  19. Näin Helsingissä reagoidaan uusiin rajoituksiin: ”Olisivat ohjeet voineet tulla aiemminkin, koska mehän olemme kohta ihan kusessa” Helsingin Sanomat. 20.11.2020. Viitattu 25.11.2020.
  20. Marin kiittelee uusia rajoitustoimia Yle Uutisille, mutta ei sulje pois ulkonaliikkumiskieltoa, jos tilanne pahenee iltalehti.fi. Viitattu 25.11.2020.
  21. Rajoitukset | Poikkeusolojen valmiuslaki palasi taas poliitikkojen huulille – asiantuntija keksii kolme syytä, miksi sitä voitaisiin tarvita Helsingin Sanomat. 24.11.2020. Viitattu 25.11.2020.
  22. a b Pieni ele hoitajille, suuri ele yhteiskunnalle Ilta-Sanomat. 27.12.2020. Viitattu 27.12.2020.
  23. Vaatiiko muuntunut koronavirus uusia rajoituksia? Yle seuraa hallituksen koronaneuvotteluja kello 16.20 alkaen Yle Uutiset. Viitattu 13.1.2021.
  24. Rokotus | Paniikki hitaasta rokotustahdista kasvaa Euroopassa: EU:n komissio puolustaa arvosteltuja rokotesopimuksiaan Helsingin Sanomat. 6.1.2021. Viitattu 29.1.2021.
  25. Rokotustahti tuskastuttaa: "Pienen maan tulisi pystyä nopeisiin päätöksiin. Nyt vaan tollotetaan paikallaan." Raahen Seutu. Viitattu 29.1.2021.
  26. a b Koronavirus | ”Ilmaantuvuus on todellakin noussut ennätyslukemiin”, THL:n Mika Salminen sanoo Helsingin Sanomat. 25.2.2021. Viitattu 27.2.2021.
  27. Suomeen on todettu poikkeusolot verkkouutiset.fi. 3.1.2021. Viitattu 1.3.2021.
  28. Ravintolat | Ravintolarajoitukset muuttuvat: näissä maakunnissa saa alkoholijuomia kello 22:een asti Helsingin Sanomat. 22.4.2021. Viitattu 22.4.2021.
  29. Oireet ja hoito – koronavirus THL. Viitattu 2.6.2020.
  30. Suomen arviot: Korona vie tulevina viikkoina tuhansia suomalaisia sairaalaan Yle Uutiset. Viitattu 17.3.2020.
  31. Koronavirus | Veren liiallinen hyytyminen on yksi covid-19-taudin vaarallisimmista mekanismeista Helsingin Sanomat. 19.4.2020. Viitattu 5.6.2020.
  32. Husista siirretään koronan tehohoitopotilaita Turkuun ja Kuopioon – ”Peukalot ja ukkovarpaat pystyssä, että tartuntojen määrä alkaisi kääntyä laskuun” Ilta-Sanomat. 9.12.2020. Viitattu 9.12.2020.
  33. Tilannekatsaus koronaviruksesta: Infektiotaudit ja rokotukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 25.1.2021.
  34. Koronapotilas pääsi sairaalasta Rovaniemellä Yle Uutiset. Viitattu 21.5.2020.
  35. Teppo Ovaskainen: Suomessa uusi koronavirustartunta Uusi Suomi. Viitattu 5.6.2020.
  36. THL:n arvio koronasta: Jos epidemian hidastuminen jatkuu pitkään, tulee suuri riski isoon epidemiaan myöhemmin Yle Uutiset. Viitattu 27.4.2020.
  37. Tehohoidon ylilääkäri Ylelle: Tehohoitoa joudutaan rajaamaan raskaasti, jos synkimmät ennusteet toteutuvat Yle Uutiset. Viitattu 25.3.2020.
  38. Koronahoitajia ohjeistettu suojautumaan sadetakkiin ja talouspaperiin luettavaa, sairaanhoitopiirien mukaan takit ovat hätävara Yle Uutiset. Viitattu 20.4.2020.
  39. Koronavirus | Näin Helsingissä reagoidaan uusiin rajoituksiin: ”Olisivat ohjeet voineet tulla aiemminkin, koska mehän olemme kohta ihan kusessa” Helsingin Sanomat. 20.11.2020. Viitattu 20.11.2020.
  40. Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Yle Uutiset.
  41. Hallitus päätti luopua valmiuslain käytöstä, Suomi palaa normaalioloihin Yle Uutiset. Viitattu 15.6.2020.
  42. Suomessa poikkeusolot, valmiuslaki voimaan, koulut kiinni Turun Sanomat. Viitattu 14.5.2020.
  43. Lähtikö Suomi tartuntojen lisäämisen linjalle? Tutkija ihmettelee Hetemäen raporttia: yhtä strategiaa ei otettu huomioon Ilta Sanomat. 6.5.2020. Viitattu 6.5.2020.
  44. Suomalaisfirmat tylyinä: Koronan aiheuttama talouskriisi hoidettu surkeasti Yle Uutiset. Viitattu 6.5.2020.
  45. Kunnat ajautuneet syvään talouskriisin koronan takia: “Hallituksen toiveilla ei makseta palkkoja” sanoo pienen kunnan johtaja Yle Uutiset. Viitattu 6.5.2020.
  46. Matkailu | Majoitusala menetti kysynnästään 95 prosenttia Helsingin Sanomat. 7.5.2020. Viitattu 7.5.2020.
  47. Näin korona on lisännyt työttömyyttä ja lomautuksia Duunitori.fi. 2.4.2020. Viitattu 6.5.2020.
  48. Asiantuntijat: Tehohoitopaikkojen määrä riittää turvaamaan koronapotilaiden hoidon Yle Uutiset. Viitattu 4.6.2020.
  49. Hallitus päivitti Suomen koronavirusstrategiaa, rajoitustoimia mahdollista purkaa asteittain ja hallitusti Valtioneuvosto. Viitattu 6.5.2020.
  50. Teppo Ovaskainen: Hallitukselta periaatepäätös Suomen hybridistrategiasta: Tavoitteena epidemian tehokas hillintä Uusi Suomi. Viitattu 6.5.2020.
  51. Pääministeri Marin kertoi Suomen koronastrategiasta Ilta Sanomat. 15.5.2020. Viitattu 15.5.2020.
  52. Milloin koronan toinen aalto iskee Suomeen? Asiantuntija esittelee kolme eri skenaariota Ilta-Sanomat. 17.6.2020. Viitattu 30.7.2020.
  53. Johtavat lääkärit: Koronan uusi aalto iskee syksyllä Suomeen, jo nyt nähtävissä ravintoloiden aukeamisen seuraukset mtvuutiset.fi. 23.7.2020. Viitattu 30.7.2020.
  54. Analyysi: Koronaviruksen toinen aalto voi olla Suomessa ensimmäistäkin voimakkaampi iltalehti.fi. Viitattu 30.7.2020.
  55. Näin Suomi varautuu koronan toiseen aaltoon iltalehti.fi. Viitattu 31.5.2020.
  56. Testeissä ruuhkaa eikä tartuntojen jäljittäminen onnistu Yle Uutiset. Viitattu 18.8.2020.
  57. Suomessa todettu 149 uutta koronatartuntaa Ilta-Sanomat. 29.9.2020. Viitattu 29.9.2020.
  58. STM:n strategiajohtaja: Koronaepidemian toinen aalto on nyt käynnissä Suomessa Ilta-Sanomat. 8.10.2020. Viitattu 8.10.2020.
  59. Koronavirustartuntojen määrä on kasvanut merkittävästi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 17.10.2020.
  60. Koronavirus: ”Huipun katkeaminen on todellista” – Miksi Suomen tautitilanne näyttää nyt rauhalliselta verrattuna muihin Euroopan maihin? Helsingin Sanomat. 29.10.2020. Viitattu 29.10.2020.
  61. Teppo Ovaskainen: Milloin Suomi siirtyisi valtakunnallisiin rajoituksiin? Uusi Suomi. Viitattu 20.11.2020.
  62. Koronapotilaiden määrä sairaalassa kasvoi räjähdysmäisesti mtvuutiset.fi. 7.12.2020. Viitattu 8.12.2020.
  63. Nämä ovat STM:n ja Husin uudet suositukset ja rajoitukset Ilta-Sanomat. 26.11.2020. Viitattu 26.11.2020.
  64. Näillä toimilla korona yritetään nyt kukistaa iltalehti.fi. Viitattu 24.12.2020.
  65. Koronavirus: Rajoitukset näyttävät tehoavan, todettujen tartuntojen määrä kääntynyt Uudellamaalla laskuun Helsingin Sanomat. 21.12.2020. Viitattu 24.12.2020.
  66. Ilkka Jauhiainen: Villisti leviävä koronan mutaatio B117 on havaittu jo Hollannissa ja Tanskassa Uusi Suomi. Viitattu 24.12.2020.
  67. Koronavirus | Suomesta löytyi koronaviruksen muunnosta, joka pysäytti brittien arjen Helsingin Sanomat. 28.12.2020. Viitattu 28.12.2020.
  68. Katja Incoronato: Asiantuntijoiden huomio Suomen hitaasta rokotustahdista: ”Uhkaa alkaa uusi koronakevät” Uusi Suomi. Viitattu 29.1.2021.
  69. Korona levinnyt ennätyslukemiin Uudellamaalla – HUS vaatii tiukempia kokoontumisrajoituksia Yle Uutiset. Viitattu 26.2.2021.
  70. Näin koronarajoitukset kiristyvät Etelä-Suomessa: Urheilutiloissa enintään 10 ihmistä samaan aikaan, kauppakeskuksien oleskelutilat pois käytöstä Yle Uutiset. Viitattu 26.2.2021.
  71. Hallitus on todennut poikkeusolot, ravintolasulkua koskeva esitys eduskuntaan – Marin pyytää anteeksi viranomaisten tulkintaerojen aiheuttamaa epävarmuutta Yle Uutiset. Viitattu 1.3.2021.
  72. THL:n lausunto valtioneuvostolle: Tehohoidon kapasiteetti voi paikoin ylittyä, pelkona räjähtävä kasvu – liikkumisrajoituksia ei voi korvata Ilta-Sanomat. 24.3.2021. Viitattu 24.3.2021.
  73. Rajoitukset | Valtioneuvoston kanslia julkaisi esitysluonnoksen liikkumisrajoituksista: Näistä 12 syystä liikkuminen olisi edelleen sallittua Helsingin Sanomat. 24.3.2021. Viitattu 24.3.2021.
  74. Hallitus neuvottelee liikkumisrajoituksista ja maskipakosta – Marin: ”Kontakteja on edelleen liikaa ja ihmiset sairastuvat” www.iltalehti.fi. Viitattu 24.3.2021.
  75. Pääsiäisen koronaluvuista löytyi hyvää kerrottavaa – Husin Järvinen kertoo, mihin asti pitää vielä jaksaa Ilta-Sanomat. 5.4.2021. Viitattu 5.4.2021.
  76. Sairaalapotilaiden määrä väheni, koronatartunnat laskussa – Husin Lehtonen väläyttelee paluuta epidemian perustasolle: ”On mahdollista, että toukokuussa siihen päästäisiin” www.iltalehti.fi. Viitattu 5.4.2021.
  77. Ravintolat | Ravintolarajoitukset muuttuvat: näissä maakunnissa saa alkoholijuomia kello 22:een asti Helsingin Sanomat. 22.4.2021. Viitattu 22.4.2021.
  78. Korkeat vieraskielisten koronaluvut nousseet entistä suuremmiksi – "Meillä on ollut nuorempia maahanmuuttajataustaisia tehohoidossa" Yle Uutiset. Viitattu 30.3.2021.
  79. a b c d e Abdel Kadir Haddouti, 17, poikkesi koronapiikille kauppakeskuksessa Espoossa, mutta moni vieraskielinen on jäänyt rokotepisteillä tavoittamatta Yle Uutiset. Viitattu 2.10.2021.
  80. Korona leviää hoivakodeissa Ilta Sanomat. 18.4.2020. Viitattu 18.4.2020.
  81. Helsingin Suursuon sairaalassa 67 koronatartuntaa Ilta Sanomat. 18.5.2020. Viitattu 18.5.2020.
  82. Koronavirus aiheutti epidemian Laakson sairaalassa, yli 80 sairastui ennen järeitä suojatoimia a Yle Uutiset. Viitattu 18.5.2020.
  83. Sosiaali- ja terveysministeriö perustaa koronavirukseen varautuvan ryhmän, hallitus pitää tiedotustilaisuuden torstaina Helsingin Sanomat. 25.2.2020. Viitattu 1.6.2020.
  84. Italian tilanteen vakavuus yllätti Suomen viranomaiset Ilta Sanomat. 26.2.2020. Viitattu 1.6.2020.
  85. Ulkoministeriö kehottaa välttämään matkustusta koronavirusalueelle Kiinassa Yle Uutiset. Viitattu 8.2.2020.
  86. STM:ssä havahduttiin suojavarustepuutteisiin helmikuun alussa Ilta Sanomat. 20.4.2020. Viitattu 4.6.2020.
  87. Hallituksen mukaan koronaviruksen tartuntariski Suomessa edelleen pieni Yle Uutiset. Viitattu 6.6.2020.
  88. Antti Kirkkala: Miten koronaviruksen leviämiseen on varauduttu? verkkouutiset.fi. 19.2.2020. Viitattu 4.6.2020.
  89. Pöytäkirja PTK 22/2020 vp 16.22 16.22 Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vastauspuheenvuoro)s. 8
  90. Tällainen on Suomen suunnitelma pandemian varalta iltalehti.fi. Viitattu 1.6.2020.
  91. Eikö Huoltovarmuuskeskuksessa lueta naistenlehtiä? Selvitimme, mitä kaikkia virheitä varustehankinnoissa tehtiin ja kuinka ne korjattiin Yle Uutiset. 7.6.2020. Yle Uutiset. Viitattu 7.6.2020.
  92. Koronahoitajia ohjeistettu suojautumaan sadetakkiin ja talouspaperiin Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2020.
  93. Yle: Kaikki Sarmasteelta tilatut hengityssuojaimet ovat Huoltovarmuuskeskuksen mukaan käyttökelvottomia savonsanomat.fi. Savon Sanomat. Viitattu 1.6.2020.
  94. Suojautuminen | Sairaalat hoitavat koronaviruskriisiä puutteellisilla varusteilla Helsingin Sanomat. 22.4.2020. Viitattu 2.6.2020.
  95. Aapo Siippainen: Näistä sairaaloiden suojatarvikkeista kovin pula Helsingin Helsingin Uutiset. 9.5.2020. Viitattu 2.6.2020.
  96. Puolustusvoimat: Käytettyjen korkean suojatason hengityssuojainten puhdistaminen uudelleenkäyttöön onnistui Kaleva.fi. Viitattu 2.6.2020.
  97. Kolme yritystä aloittanut kotimaisten kasvosuojaimien valmistuksen Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2020.
  98. Suvi Hautanen: Ministeriön mukaan suojavarusteiden tilanne on nyt hyvä verkkouutiset.fi. 6.3.2020. Viitattu 3.6.2020.
  99. Suojavarusteiden saatavuus on parantunut Suomessa Helsingin Sanomat. 17.6.2020. Viitattu 18.6.2020.
  100. Huoltovarmuuskeskus jäänyt lähes kokonaan ilman kotimaisia hengityssuojaimia, sertifikaatteja odotetaan yhä Kaleva.fi. Viitattu 16.11.2020.
  101. Suomalaisvalmistajilla riittää kapasiteettia vaikka hengityskoneisiin, jos kysyntää tulee Keskisuomalainen. 21.3.2020. Viitattu 21.3.2020.
  102. Mitä kansalainen saa tehdä poikkeustilanteessa? (17.06 lähtien) Yle A-studio. 18.3.2020. Yle Areena. Viitattu 18.3.2020.
  103. Kasperi Summanen: HUS suunnitteli varasairaalan Meilahden parkkihalliin verkkouutiset.fi. 4.8.2020. Viitattu 2.6.2020.
  104. Valehteliko Sanna Marin suomalaisille kasvomaskeista? Läpivalaisimme pääministerin puheet keväällä ja nyt Yle Uutiset. Viitattu 10.10.2020.
  105. Kangasmaski ei suojaa käyttäjäänsä koronavirukselta, mutta voi suojata muita tartunnalta | VTT vttresearch.com. Viitattu 21.10.2020.
  106. Hallituksen tiedepaneeli suosittelee kasvomaskien käyttöä fi Savon Sanomat. Viitattu 2.6.2020.
  107. Elisa Hyvärinen: Valtioneuvoston mukaan maskia voi käyttää joukkoliikenteessä verkkouutiset.fi. 6.3.2020. Viitattu 3.6.2020.
  108. Hallitus puoltaa THL:n maskisuositusta julkiseen liikenteeseen, suositus etätöistä palautetaan alueellisesti, riskimaille tulossa liikennevalomalli Yle Uutiset. Viitattu 13.8.2020.
  109. THL suosittaa kasvomaskin käyttöä toisten suojaamiseksi. Tiedote Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 13.8.2020.
  110. Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Yle Tukholmassa Yle Uutiset. Viitattu 13.11.2020.
  111. Miksi rokottaminen on niin hidasta? Apulaispormestari vastaa verkkouutiset.fi. 1.6.2021. Viitattu 27.1.2021.
  112. Rokote pian Suomessa? ”Hyvien uutisten sarja jatkuu” verkkouutiset.fi. 23.11.2020. Viitattu 19.12.2020.
  113. THL:n tuore arvio Suomen rokotustahdista: Yli 70-vuotiaat joutuvat odottamaan koronarokotetta vielä kuukausia Ilta-Sanomat. 28.1.2021. Viitattu 28.1.2021.
  114. STM ja THL: Koko kansan rokottaminen voi mennä loppuvuoteen, koronarokotukset ovat kuntien vastuulla Yle Uutiset. Viitattu 27.1.2021.
  115. a b c Koronarokotteesta liikkuu perättömiä huhuja: väitetty yhteys lapsettomuuteen pelottaa varsinkin maahanmuuttajia Yle Uutiset. Viitattu 2.10.2021.
  116. Miksi ihmeessä vessapaperia haalitaan nyt kärrykaupalla? Tutkija: "Itsesuojeluvaisto on tärkein syy" Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  117. Suomalaiset hamstraavat ruokaa nyt myös verkkokaupasta Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  118. Jorma Erkkilä: Kuluttajat hamstraavat nyt ruokaa SalkunRakentaja. 13.3.2020. Viitattu 1.6.2020.
  119. Suomen talous taantumaan koronaviruksen takia Euro ja talous. Viitattu 1.6.2020.
  120. OP: Suomen talous on nyt pohjalla Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  121. Uusi koronatuki tarjotaan kaikille yrityksille Hämeen Sanomat. Viitattu 1.6.2020.
  122. Saara Niskanen: Koronan takia on ilmoitettu jo yli 124 000 lomautuksesta Suomessa, ja määrä kasvaa koko aja Talouselämä. Viitattu 2.6.2020.
  123. Työttömyys voi räjähtää käsiin koronan takia Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2020.
  124. Etlan ennuste on synkkä: Bruttokansantuote laskee tänä vuonna 8 prosenttia, vienti lähes viidenneksen Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  125. Etla päivitti ennusteensa: Suomen bkt laskee tänä vuonna 8 prosenttia, hotelli- ja ravintola-alalla 30 prosentin sukellus | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA sttinfo.fi. Viitattu 2.6.2020.
  126. Hallitus päätti vuoden 2020 neljännestä lisätalousarvioesityksestä Valtioneuvosto. Viitattu 5.6.2020.
  127. Hallitus sopi historiallisen suuresta 5,5 miljardin toimenpidekokonaisuudesta, kunnille luvassa 1,4 miljardin tukipaketti Yle Uutiset. Viitattu 5.6.2020.
  128. a b Tuomas Niskakangas: Suomi näyttää nousevan Euroopan-mestariksi koronataantuman torjunnassa Helsingin Sanomat. 15.8.2020. Viitattu 15.8.2020.
  129. Miten koronavuosi vaikutti reseptihakumääriin? Katso maakuntasi hittiruoat Snellman. Viitattu 8.4.2021.
  130. Kokonaiskuolleisuus ei merkittävästi kasva, vaikka korona jylläsikin vuonna 2020 Yle. 12.1.2021. Viitattu 4.2.2021.
  131. Koronavirus: Espoossa käyttöön laajat varotoimet: kiireettömiä lääkäriaikoja siirretään, neuvolan lääkäriaikoja supistetaan Länsiväylä. 13.3.2020. Viitattu 1.6.2020.
  132. Terveys | Hus: Koronaepidemia on saanut pitkäaikaissairaita perumaan lääkärikäyntejään, millä voi olla vakavia seurauksia Helsingin Sanomat. 2.6.2020. Viitattu 2.6.2020.
  133. Koronapelkoiset viivyttävät hoitoon menoa kohtalokkain seurauksin Ilta Sanomat. 21.4.2020. Viitattu 5.6.2020.
  134. Heikki Jantunen: Hammaslääkärit varoittavat lähestyvästä kriisistä verkkouutiset.fi. 25.6.2020. Viitattu 25.6.2020.
  135. Ylen kysely: Koronakriisi on lisännyt alkoholinkäyttöä seitsemällä prosentilla vastaajista Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  136. Koronavirus pompautti Alkon litramyynnin huimaan nousuun Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  137. Onko ikäihmisten eristyksessä järkeä? Keskisuomalainen. Viitattu 1.6.2020.
  138. Tartunnat | Koronaviruksen pelätään ajavan asunnottomat entistä kestämättömämpään tilanteeseen, Helsinki lupaa apua Helsingin Sanomat. 17.3.2020. Viitattu 1.6.2020.
  139. Korona-aika on erityisen karua asunnottomille karjalainen.fi. Viitattu 1.6.2020.
  140. MTV yöpartion mukana koronan sulkemassa Helsingissä: Koditon Henkka, 26, kiertelee autioilla kaduilla kun mihinkään ei pääse mtvuutiset.fi. 19.4.2020. Viitattu 1.6.2020.
  141. HS-gallup: nousi Suomen suosituimmaksi puolueeksi Helsingin Sanomat. 18.4.2020. Viitattu 2.6.2020.
  142. Ylen gallup: Koronakriisi paisutti SDP:n suosiota, pääministeripuolue nousi lähes perussuomalaisten rinnalle Hämeen Sanomat. Viitattu 2.6.2020.
  143. Janne Suutarinen: Euroopan valtaapitävien koronanoste alkaa olla oh Uusi Suomi. Viitattu 2.6.2020.
  144. 12 tiukkaa kysymystä STM:n päällikölle: Miksi koronan tukahduttaminen ei onnistu? Mitä alle yhden laskeneesta tartuttavuusluvusta pitää ajatella? mtvuutiset.fi. 15.5.2020. Viitattu 2.6.2020.
  145. Näin Suomi varautuu koronaepidemian toiseen aaltoon Ilta-Sanomat. 23.7.2020. Viitattu 23.7.2020.
  146. Minna Karkkola: THL:n pääjohtaja Ylelle: Koronavirus pitää tukahduttaa Suomessa Mediuutiset. Viitattu 2.6.2020.
  147. Miksi koronaa ei hävitetä kokonaan, onko tavoitteena laumasuoja? Näin hallitus vastaa Savon Sanomat. Viitattu 3.6.2020.
  148. Minna Karkkola: Pyrkiikö Suomi nyt laumaimmuniteettiin? Hetemäen raportin muotoilu hämmentää Uusi Suomi. Viitattu 3.6.2020.
  149. Jenni Tamminen: Nyt leimahti keskustelu Sanna Marinin hallituksen koronalinjasta Uusi Suomi. Viitattu 3.6.2020.
  150. Here’s Why COVID-19 Is Much Worse Than the Flu Healthline. Viitattu 2.6.2020. (englanniksi)
  151. Vasta-ainetesteistä kylmä suihku laumasuoja-ajattelulle Forssan Lehti. Viitattu 4.6.2020.
  152. Ravintoloiden avaaminen saattaa johtaa paljonkin sairastuneita tuoviin tartuntaryppäisiin, sanoo tutkija: "Alkaisin tämän viikon jälkeen katsoa..." mtvuutiset.fi. 2.6.2020. Viitattu 2.6.2020.
  153. Pitääkö koronavirus yrittää tukahduttaa vai ei? Tämä avainkysymys jakaa Suomen asiantuntijat kahteen leiriin Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2020.
  154. Markku Huusko: Joukko suomalaisia huippututkijoita vetoaa Sanna Marinin hallitukseen Uusi Suomi. Viitattu 2.6.2020.
  155. Vieraskynä | Koronavirusepidemian kiihtymiseen on varauduttava myös uusin keinoin, kirjoittavat THL:n Markku Tervahauta ja Mika Salminen Helsingin Sanomat. 1.8.2020. Viitattu 1.8.2020.
  156. Koronatestaus on ruuhkautunut monin paikoin Suomessa Yle Uutiset. Viitattu 18.8.2020.
  157. Koronavirustartuntojen jäljittämisessä alueellisia eroja Yle Uutiset. Viitattu 18.8.2020.
  158. Pääministeri Marin: Vaikka Suomi suljettaisiin vuodeksi, korona ryömisi kuitenkin takaisin Ilta Sanomat. 6.5.2020. Viitattu 5.6.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]