Koronaviruspandemia Suomessa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Koronaviruspandemia Suomessa
Vahvistettujen tartuntojen määrä sairaanhoitopiireissä 100 000 asukasta kohti
Vahvistettujen tartuntojen määrä sairaanhoitopiireissä 100 000 asukasta kohti
Yleistä
Virus SARS-CoV-2
Tauti COVID-19
Lähtöpaikka Wuhan, Hubei, Kiina
Ensimmäinen tapaus
Aika 28.1.2020
Paikka Inari
Tapaukset
Vahvistetut 41 166[1]
Parantuneet ?[1]
Kuolleet 632[1]
Vahvistetut COVID-19 -tapaukset Suomessa n · k · m
Kunta tai sairaanhoitopiiri[a] Havaittuja tapauksia [b] Ilmaantuvuus [c]
33 717 608,21
Uudenmaan vaakuna HUS 19 929 1 172,5
Helsingin vaakuna Helsinki 10 158 1 553,60
Vantaan vaakuna Vantaa 3 588 1 534,81
Espoon vaakuna Espoo 3 589 1 238,74
Kauniaisten vaakuna Kauniainen 89 908,44
Sipoon vaakuna Sipoo 166 784,13
Keravan vaakuna Kerava 250 680,16
Kirkkonummen vaakuna Kirkkonummi 264 666,90
Lapinjärven vaakuna Lapinjärvi 17 652,34
Järvenpään vaakuna Järvenpää 285 652,01
Nurmijärven vaakuna Nurmijärvi 271 630,34
Siuntio vaakuna Siuntio 33 537,02
Hyvinkään vaakuna Hyvinkää 246 529,37
Loviisan vaakuna Loviisa 75 507,72
Askolan vaakuna Askola 25 505,77
Pornaisten vaakuna Pornainen 25 496,52
Tuusulan vaakuna Tuusula 184 476,70
Vihdin vaakuna Vihti 134 459,57
Mäntsälän vaakuna Mäntsälä 86 415,04
Porvoon vaakuna Porvoo 207 410,88
Karkkilan vaakuna Karkkila 25 286,89
Inkoon vaakuna Inkoo 15 278,50
Lohjan vaakuna Lohja 120 261,07
Raaseporin vaakuna Raasepori 64 232,42
Hangon vaakuna Hanko 13 158,56
Pohjanmaan vaakuna Vaasan shp 1 253 737,9
Vaasan vaakuna Vaasa 782 1 156,19
Luodon vaakuna Luoto 42 775,34
Korsnäsin vaakuna Korsnäs 15 722,20
Mustasaaren vaakuna Mustasaari 130 668,45
Vöyrin vaakuna Vöyri 39 603,62
Närpiön vaakuna Närpiö 50 527,48
Uudenkaarlepyyn vaakuna Uusikaarlepyy 39 522,51
Pedersören kunnan vaakuna Pedersören kunta 43 388,05
Pietarsaaren vaakuna Pietarsaari 72 374,84
Kristiinankaupungin vaakuna Kristiinankaupunki 19 292,94
Maalahden vaakuna Maalahti 15 273,97
Laihian vaakuna Laihia 7 87,31
Kaskisten vaakuna Kaskinen 0 0,00
Varsinais-Suomen vaakuna Varsinais-Suomen shp 2 835 585,3
Turun vaakuna Turku 1 789 927,13
Maskun vaakuna Masku 74 776,17
Auran vaakuna Aura 24 608,98
Kaarinan vaakuna Kaarina 153 450,84
Salon vaakuna Salo 227 437,94
Raision vaakuna Raisio 101 419,85
Loimaan vaakuna Loimaa 62 390,55
Kemiönsaaren vaakuna Kemiönsaari 25 376,51
Liedon vaakuna Lieto 75 375,11
Naantalin vaakuna Naantali 67 346,90
Paimion vaakuna Paimio 36 331,80
Ruskon vaakuna Rusko 20 316,11
Koski Tl:n vaakuna Koski Tl 7 303,29
Mynämäen vaakuna Mynämäki 23 300,50
Someron vaakuna Somero 25 286,99
Nousiaisten vaakuna Nousiainen 12 254,51
Punkalaitumen vaakuna Punkalaidun 7 247,52
Laitilan vaakuna Laitila 20 232,88
Paraisten vaakuna Parainen 30 198,26
Uudenkaupungin vaakuna Uusikaupunki 30 193,27
Pöytyän vaakuna Pöytyä 14 169,16
Muu Varsinais-Suomi 14
Lapin vaakuna Länsi-Pohjan shp 335 559,8
Ylitornion vaakuna Ylitornio 37 944,36
Tornion vaakuna Tornio 172 796,22
Tervolan vaakuna Tervola 13 433,19
Kemin vaakuna Kemi 89 429,81
Keminmaa vaakuna Keminmaa 19 235,18
Simon vaakuna Simo 5 167,34
Etelä-Savon vaakuna Essote 484 493,4
Pieksämäen vaakuna Pieksämäki 171 967,09
Kangasniemen vaakuna Kangasniemi 31 578,79
Puumalan vaakuna Puumala 11 511,39
Mikkelin vaakuna Mikkeli 231 434,75
Juvan vaakuna Juva 18 294,31
Hirvensalmen vaakuna Hirvensalmi 6 280,90
Joroisten vaakuna Joroinen 8 167,82
Pertunmaan vaakuna Pertunmaa 2 118,34
Mäntyharjun vaakuna Mäntyharju 6 103,61
Keski-Suomen vaakuna Keski-Suomen shp 1 132 447,3
Uuraisten vaakuna Uurainen 31 842,16
Kyyjärven vaakuna Kyyjärvi 9 685,45
Jyväskylän vaakuna Jyväskylä 875 614,47
Muuramen vaakuna Muurame 37 364,03
Äänekosken vaakuna Äänekoski 63 335,73
Konneveden vaakuna Konnevesi 6 228,40
Petäjäveden vaakuna Petäjävesi 8 208,28
Joutsan vaakuna Joutsa 9 205,62
Hankasalmen vaakuna Hankasalmi 10 205,13
Saarijärven vaakuna Saarijärvi 19 204,10
Laukaan vaakuna Laukaa 38 201,03
Viitasaaren vaakuna Viitasaari 11 178,11
Karstulan vaakuna Karstula 5 126,61
Muu Keski-Suomi 11
Päijät-Hämeen vaakuna PHHYKY 895 426,9
Lahden vaakuna Lahti 699 583,36
Pukkilan vaakuna Pukkila 6 322,58
Hollolan vaakuna Hollola 67 286,20
Iitin vaakuna Iitti 15 223,51
Myrskylän vaakuna Myrskylä 4 212,54
Orimattilan vaakuna Orimattila 34 212,46
Hartolan vaakuna Hartola 5 185,39
Kärkölän vaakuna Kärkölä 8 183,15
Heinolan vaakuna Heinola 34 182,14
Padasjoen vaakuna Padasjoki 5 172,65
Sysmän vaakuna Sysmä 6 164,07
Asikkalan vaakuna Asikkala 12 148,46
Pohjois-Pohjanmaan vaakuna Pohjois-Pohjanmaan shp 1 427 347,4
Oulun vaakuna Oulu 1 072 521,68
Ylivieskan vaakuna Ylivieska 52 340,87
Lumijoen vaakuna Lumijoki 6 297,03
Kempeleen vaakuna Kempele 53 288,75
Sievin vaakuna Sievi 14 285,13
Iin vaakuna Ii 28 284,44
Tyrnävän vaakuna Tyrnävä 18 271,21
Utajärven vaakuna Utajärvi 7 261,58
Haapaveden vaakuna Haapavesi 17 251,55
Nivalan vaakuna Nivala 26 244,38
Siikajoen vaakuna Siikajoki 9 174,93
Raahen vaakuna Raahe 39 158,03
Taivalkosken vaakuna Taivalkoski 6 150,91
Limingan vaakuna Liminka 14 137,38
Muhoksen vaakuna Muhos 12 134,71
Oulaisten vaakuna Oulainen 9 123,49
Kuusamon vaakuna Kuusamo 16 105,72
Siikalatvan vaakuna Siikalatva 5 95,58
Pudasjärven vaakuna Pudasjärvi 6 76,21
Kalajoen vaakuna Kalajoki 8 64,66
Muu Pohjois-Pohjanmaa 10
Kanta-Hämeen vaakuna Kanta-Hämeen shp 571 333,9
Hämeenlinnan vaakuna Hämeenlinna 297 439,13
Riihimäen vaakuna Riihimäki 106 368,15
Hausjärven vaakuna Hausjärvi 30 363,20
Lopen vaakuna Loppi 26 332,14
Janakkalan vaakuna Janakkala 42 255,89
Hattulan vaakuna Hattula 22 233,50
Tammelan vaakuna Tammela 10 166,25
Jokioisten vaakuna Jokioinen 8 155,85
Forssan vaakuna Forssa 24 142,00
Muu Kanta-Häme 6
Pirkanmaan vaakuna Pirkanmaan shp 1 803 333,6
Parkanon vaakuna Parkano 49 765,15
Lempäälän vaakuna Lempäälä 110 467,63
Pirkkalan vaakuna Pirkkala 90 458,65
Tampereen vaakuna Tampere 1 027 431,26
Mänttä-Vilppulan vaakuna Mänttä-Vilppula 35 355,15
Valkeakosken vaakuna Valkeakoski 68 324,24
Nokian vaakuna Nokia 103 303,58
Vesilahden vaakuna Vesilahti 11 252,58
Oriveden vaakuna Orivesi 22 240,23
Ylöjärven vaakuna Ylöjärvi 79 237,57
Kangasalan vaakuna Kangasala 66 207,10
Jämsän vaakuna Jämsä 39 193,24
Sastamalan vaakuna Sastamala 42 173,00
Ikaalisten vaakuna Ikaalinen 10 144,05
Ruoveden vaakuna Ruovesi 6 140,09
Pälkäneen vaakuna Pälkäne 8 124,32
Hämeenkyrön vaakuna Hämeenkyrö 11 105,73
Akaan vaakuna Akaa 14 84,98
Virtain vaakuna Virrat 5 76,41
Muu Pirkanmaa 8
Kymenlaakson vaakuna Kymsote 499 304,8
Kouvolan vaakuna Kouvola 287 349,52
Kotkan vaakuna Kotka 147 282,01
Haminan vaakuna Hamina 49 243,65
Virolahden vaakuna Virolahti 7 225,15
Miehikkälän vaakuna Miehikkälä 4 215,40
Pyhtään vaakuna Pyhtää 5 97,28
Lapin vaakuna Lapin shp 343 292,7
Utsjoen vaakuna Utsjoki 11 907,59
Kolarin vaakuna Kolari 30 780,03
Sodankylän vaakuna Sodankylä 59 710,59
Kittilän vaakuna Kittilä 41 635,36
Rovaniemen vaakuna Rovaniemi 171 271,25
Muonion vaakuna Muonio 5 216,64
Kemijärven vaakuna Kemijärvi 10 137,48
Inarin vaakuna Inari 6 86,87
Muu Lappi 10
Kainuun vaakuna Kainuun sote 165 229,5
Sotkamon vaakuna Sotkamo 49 474,07
Kuhmon vaakuna Kuhmo 34 415,14
Puolangan vaakuna Puolanka 6 237,34
Paltamon vaakuna Paltamo 7 213,87
Kajaanin vaakuna Kajaani 61 166,17
Muu Kainuu 8
Ahvenanmaan vaakuna ÅHS 68 225,9
Maarianhaminan vaakuna Maarianhamina 46 393,87
Jomalan vaakuna Jomala 8 152,88
Muu Ahvenanmaa 14
Pohjois-Karjalan vaakuna Siun sote 346 211,3
Lieksan vaakuna Lieksa 54 496,14
Joensuun vaakuna Joensuu 215 279,77
Tohmajärven vaakuna Tohmajärvi 8 183,44
Kiteen vaakuna Kitee 14 138,12
Juuan vaakuna Juuka 6 130,26
Ilomantsin vaakuna Ilomantsi 6 123,53
Outokummun vaakuna Outokumpu 7 104,67
Kontiolahden vaakuna Kontiolahti 13 87,71
Liperin vaakuna Liperi 10 82,75
Nurmeksen vaakuna Nurmes 6 62,81
Muu Pohjois-Karjala 7
Etelä-Pohjanmaan vaakuna Etelä-Pohjanmaan shp 386 200,5
Alajärven vaakuna Alajärvi 95 993,52
Vimpelin vaakuna Vimpeli 20 707,46
Soinin vaakuna Soini 12 584,80
Evijärven vaakuna Evijärvi 10 412,37
Lappajärven vaakuna Lappajärvi 10 333,78
Seinäjoen vaakuna Seinäjoki 125 195,98
Kauhajoen vaakuna Kauhajoki 23 174,45
Kurikan vaakuna Kurikka 30 145,08
Alavuden vaakuna Alavus 13 113,36
Isonkyrön vaakuna Isokyrö 5 110,57
Lapuan vaakuna Lapua 14 98,05
Kauhavan vaakuna Kauhava 14 89,02
Ilmajoen vaakuna Ilmajoki 6 48,90
Muu Etelä-Pohjanmaa 9
Pohjois-Savon vaakuna Pohjois-Savon shp 488 200,2
Rautalammin vaakuna Rautalampi 59 1 890,42
Kiuruveden vaakuna Kiuruvesi 39 487,62
Kuopion vaakuna Kuopio 280 234,74
Iisalmen vaakuna Iisalmi 31 145,08
Suonenjoen vaakuna Suonenjoki 10 141,56
Sonkajärven vaakuna Sonkajärvi 5 128,30
Varkauden vaakuna Varkaus 24 117,27
Siilinjärven vaakuna Siilinjärvi 21 98,03
Leppävirran vaakuna Leppävirta 8 84,62
Muu Pohjois-Savo 11
Etelä-Karjalan vaakuna Eksote 223 175,2
Imatran vaakuna Imatra 58 218,80
Taipalsaaren vaakuna Taipalsaari 9 192,68
Rautjärven vaakuna Rautjärvi 6 185,99
Lappeenrannan vaakuna Lappeenranta 124 170,72
Ruokolahden vaakuna Ruokolahti 8 160,19
Savitaipaleen vaakuna Savitaipale 5 147,80
Luumäen vaakuna Luumäki 6 129,42
Parikkalan vaakuna Parikkala 5 105,62
Lemin vaakuna Lemi 2 67,32
Keski-Pohjanmaan vaakuna Soite 130 168,2
Lestijärven vaakuna Lestijärvi 6 834,49
Kruunupyyn vaakuna Kruunupyy 42 653,39
Reisjärven vaakuna Reisjärvi 12 441,50
Kaustisen vaakuna Kaustinen 17 398,97
Vetelin vaakuna Veteli 5 160,57
Kokkolan vaakuna Kokkola 44 92,28
Muu Keski-Pohjanmaa 4
Satakunnan vaakuna Satasairaala 355 164,4
Karvian vaakuna Karvia 62 2 647,31
Honkajoen vaakuna Honkajoki 25 1 543,21
Jämijärven vaakuna Jämijärvi 5 287,52
Rauman vaakuna Rauma 75 191,30
Eurajoen vaakuna Eurajoki 14 148,90
Porin vaakuna Pori 114 135,82
Euran vaakuna Eura 14 120,36
Ulvilan vaakuna Ulvila 13 101,00
Harjavallan vaakuna Harjavalta 7 101,00
Nakkilan vaakuna Nakkila 5 93,83
Säkylän vaakuna Säkylä 6 89,27
Kankaanpään vaakuna Kankaanpää 6 53,16
Muu Satakunta 9
Etelä-Savon vaakuna Sosteri 50 124,9
Sulkavan vaakuna Sulkava 5 200,64
Savonlinnan vaakuna Savonlinna 40 121,31
Muu Itä-Savo 5
Lähde: THL: Koronakartta
Päivitetty 22.12.2020
Huomiot
  1. Sairastuneen kotikunnan mukaan.
  2. Vain kunnat, joissa on vahvistettu vähintään viisi tapausta.
  3. Tapauksia 100 000:a asukasta kohden.

Koronaviruspandemia Suomessa vuonna 2020 on osa maailmanlaajuista koronaviruksiin kuuluvan SARS-CoV-2:n levittäytymistä. Virus aiheuttaa taudin nimeltä COVID-19.

22. tammikuuta 2021 mennessä Suomessa oli 41 915 vahvistettua tartuntaa, uusia 350.[2]

Sairastuneista 137 oli sairaalahoidossa, joista 24 tehohoidossa. Ainakin 644 henkilöä on kuollut tartuntaan liittyen.Tapausten ilmaantuvuus oli 22. tammikuuta 66,7 /100000 as/14 vrk, nousussa. [3] Positiivisten tapausten osuus 22. tammikuuta 2021 testatuista oli 3,7 prosenttia.[4]

Teho-osastolle oli 20. tammikuuta 2021 mennessä joutunut yhteensä 437 henkilöä.[5]

Koronavirusta oli eniten vuoden 2021 alussa Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Vaasan, Keski-Suomen ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirien alueilla.[6]

Epidemia etenee eri tahdissa eri puolella maata.

Koronaviruspandemian ensimmäisessä aallossa keväällä 2020 sairastui noin 7 300 ja kuoli 330 henkilöä.Tehohoitoon joutui yli 220 ja sairaalaan noin 800.[7] Suomi suljettiin valmiuslailla maaliskuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin. Suojatoimet onnistuivat ja tehohoitopaikat riittivät.[8] Rajoitukset heikensivät merkittävästi Suomen taloutta. Suomi siirtyi loppukeväällä hybridistrategiaan: testaa, jäljitä, eristä ja hoida. Suomi pyrkii välttämään yhteiskunnan täyttä sulkemista, jos tautitilanne sen sallii.[9]

Toinen aalto iski loppusyksyllä. Tautitapausten ja sairaalassa olijoiden määrät kasvoivat hitaasti elokuusta suunnilleen marraskuun kolmannelle viikolle.[10] [11][12]

Riski taudin nopeaan leviämiseen oli suuri.[13][14][15] Tauti levisikin marraskuun lopussa nopeasti varsinkin Uudenmaan alueella.[16] [17][18] Terveydenhuoltojärjestelmä uhkasi ylikuormittua.[19] HUS:n alueelle määrättiin kiristyviä sulkutoimia, ja keskusteltiin taas mahdollisesta valmiuslaista.[20][21][22][23][24]

Ensimmäiset koronarokotteet koronavirusta vastaan annettiin Suomessa 27.12.2020.[25] Nopeasti leviää muuntunutta koronavirusta esiintyi tammikuussa Suomessakin.[26]

Tauti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: COVID-19

COVID-19:n yleisimmät oireet ovat kuume, yskä, nuha, väsymys ja hengitysvaikeudet.[27] Tauti voi aiheuttaa osalle sairastuneista keuhkokuumeen, joka voi johtaa vaaralliseen äkilliseen hengitysvajausoireyhtymään.[28] Tartunta voi myös johtaa monielinvaurioon, verenmyrkytykseen tai veritulpan takia kuolemaan.[29] HUS:in alueella marraskuun lopussa yhden viikon noin 1700 sairastuneesta odotettiin sairaalahoitoon joutuvan 107 ja tehohoitoon 22.[30]

Tilanteen eteneminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinalaisella matkailijalla todettiin Lapissa käydessään vuoden 2020 tammikuun lopussa SARS-CoV-2-infektio. Matkailija parani ollessaan eristyksissä Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä.[31] Ensimmäinen SARS-CoV-2-infektio Suomen kansalaisella todettiin 26. helmikuuta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS). Tartunta oli saatu Italiasta.[32]

Maaliskuussa arvioitiin, että Suomen terveydenhuoltojärjestelmä tulee venymään äärirajoilleen. Tilanne eteni kuitenkin odotettua lievemmin tiukkojen rajoitusten takia.[33][34][35][36][37] Rajoituksia säädettiin sekä lakitasolla että asetuksina, jonka lisäksi annettiin vahvoja suosituksia. Ihmiset vähensivät alussa kontaktejaan 70 %.[38]

Suomessa oli voimassa valmiuslaki 17. maaliskuuta 2020 – 15. kesäkuuta 2020[39][40] Tämän seurauksena muun muassa julkisten kokoontumisten suurimpia sallittuja ihmismääriä rajoitettiin ja kouluissa siirryttiin etäopetukseen.[41]

Rajoitustoimet aiheuttivat monenlaista haittaa. Pandemian aiheuttamat talousvaikeudet kohdistuivat merkittävästi muun muassa ravintola- ja[42] matkailualoille.[43][44][45] Yritykset lomauttivat työntekijöitään ja ihmisiä jäi työttömiksi.[46]

Tilanne näytti vakautuvan huhtikuussa, jolloin Suomen tehohoitopaikkojen ennustettiin riittävän, eikä terveydenhuollon ylikuormittumisesta ollut merkkejä.[47]

Touko-kesäkuussa purettiin useita rajoitustoimia. Siirryttiin hybridistrategiaan, jossa ajatuksena on testaaminen, jäljittäminen, eristäminen ja hoitaminen.[48][49] Suomen hallitus ei tavoitellut laumasuojaa sairastamisen kautta.[50]

Uusia COVID-19-tautihuippuja tai tartuntaryppäitä ennustettiin syksyksi tai talveksi[51] ja niiden pelättiin olevan aiempaa tappavampia.[52][53] Suomen sairaanhoitopiirit pyrkivät varautumaan niihin.[54]

Elokuussa 2020 koronatapausten määrä lisääntyi, testaus ruuhkautui varsinkin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella ja tartuntojen jäljittäminen osoittautui vaikeaksi.[55] Epidemia kiihtyi syyskuun lopussa, jolloin tartuttavuusluku oli 1,2–1,25.[56]

Epidemian toinen aalto nousi syys-lokakuussa.[57] Tartuttavuusluku oli 15. lokakuuta 1,30–1,55, 90 prosentin luottamusvälillä.[58] Koronavirustapausten määrän kasvu taittui tilapäisesti lokakuun lopussa.[59] Pidemmällä trendillä se oli kasvussa[11][12] ja taudin nopea leviäminen uhkasi.[13][14]

20. marraskuuta Uudenmaan maakunta oli leviämisvaiheessa[60] ja HUS:in terveydenhuoltojärjestelmä uhkasi ylikuormittua.[19][61] Hallitus ja alueet määräsivät marras-joulukuussa tiukkoja rajoituksia ja suosituksia.[62][63] Joulun aikoihin oli HUS:n alueen koronatartuntojen määrä laskussa, mutta yhä suuri.[64] Maailmalla levisi uusia, nopeammin leviäviä koronaviruksen muunnelmia, jotka uhkaisivat pahentaa Suomenkin tautitilannetta.[65][66]

Hoivakodit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen hoivakodeissa kuoli iäkkäitä vanhuksia COVID-19-tautiin ja niissä oli pulaa suojavarusteista ja henkilökunnasta. Oireeton hoitaja tai potilas levittää helposti SARS-CoV-2:ta sellaisessa hoivakodissa, jossa on iäkkäitä ja pitkäaikaissairaita.[67]

Sairaalat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudenmaan alueella Laakson ja Suursuon sairaaloissa oli sekä potilailla että henkilökunnalla kymmeniä tartuntoja keväällä 18. toukokuuta 2020.[68][69]

Kuvaajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen valmiudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammi-helmikuussa vuonna 2020 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos päivitti ohjeitaan SARS-CoV-2:n varalta. Laivoissa, junissa ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla kehotettiin kiinnittämään huomiota käsihygieniaan. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 25. helmikuuta työryhmän ohjaamaan SARS-CoV-2:n vastaisia toimia.[70][71]

Suojavarusteiden- ja tarvikkeiden puute[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen sosiaali- ja terveysministeriö huomasi vakavan virukselta suojaavien hengistyssuojaimia ja muita suojavarusteita koskevan pulan 7. helmikuuta 2020.[72]

Suomen hallitus arvioi vielä helmikuun lopulla, että suojavarusteita riittää terveydenhoitohenkilökunnalle.[73][74] 12. maaliskuuta 2020 sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen sanoi eduskunnassa että suojavarusteita on runsaasti, ja kaiken lisäksi ovat varmuusvarastot.[75] Vuonna 2012 mahdollisen influenssapandemian varalta tehtyä pandemiasuunnitelmaa ei kuitenkaan oltu pantu täytäntöön.[76] Suojavarusteita oli joissakin sairaaloissa ja hoitolaitoksissa vähän ja toisissa sairaaloissa kohtalaisesti.[77] Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin (HUS) ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin oli hankittu kertakäyttöisiä sadetakkeja siltä varalta, ettei muita suojatakkeja olisi käytettävissä. HUS:n alueella niitä ei tarvittu. Eräs vastaaja kertoi Sairaanhoitajaliiton kysellessä esimiehen viestineen, että suojavarustepulan ilmetessä hengityssuojain syntyy nopeasti talouspaperista, niiteistä ja kuminauhoista.[78]

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) varastot avattiin 23. maaliskuuta 2020. HVK:n ensimmäinen yritys hankkia sairaalatasoisia suojamaskeja Kiinasta epäonnistui. Keskus oli ehtinyt maksaa epämääräisinä tunnetuille liikemiehille maskeista, jotka eivät olleet sairaalatasoisia.[79]

Pula suojavarusteista Suomen sairaaloissa kasvoi huhtikuun aikana.[80] Suojatakeista ja visiirimaskeista oli puutetta vielä toukokuussa.[81][82]

Toukokuussa käynnistyi Suomessa hengityssuojainten tuotanto ja käytettyjen puhdistus.[83][84]

Kesäkuussa muita suojavarusteita oli kylliksi, mutta FFP2- ja FFP3-suojaustason hengityssuojaimien riittävyys oli vain kohtalainen.[85][86]

Marraskuussa ei oltu vieläkään hyväksytty suomalaisten valmistajien tekemiä hengityssuojaimia käyttöön, koska testauslaboratoriot olivat ruuhkautuneet.[87]

Hengityskoneet ja henkilökunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hengityskoneista arvioitiin tulevan pulaa, jos SARS-CoV-2 leviäisi laajalle. Teknologiayhtiöiden Mariachin ja Innocal Medicalin mukaan hengityskoneiden ja muiden lääkinnällisten laitteiden valmistusta voitaisiin lisätä Suomessa, jos SARS-CoV-2:n leviäminen sitä edellyttää.[88]

Hoito- ja tehohoitopaikat ja henkilökunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuussa 2020 Suomessa oli 11 000 potilaspaikkaa, 300 täysivarusteista tehohoitopaikkaa ja 200 hengitysavusteista paikkaa. Määrät arvioitiin voitavan puolitoista- tai kaksinkertaistaa tarvittaessa. Paikkojen arvioitiin riittävän riippuen rajoitetoimien onnistumisesta.[89]

Toukokuussa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri varautui toiseen SARS-CoV-2-tartuntojen aaltoon kokeilemalla Meilahden parkkihalliin tehtävää tilapäissairaalaa.[90]

Maskit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Hengityssuojain

Hengityssuojainten ja maskien tehosta kiisteltiin Suomessa pitkään.[91] Hengityssuojain suojaa myös käyttäjäänsä, mutta maskilla pyritään lähinnä suojaamaan muita.[92]

Suomen hallituksen tiedepaneeli suositteli 2. kesäkuuta 2020 maskien käyttämistä muun muassa julkisessa liikenteessä.[93] 3. kesäkuuta hallitus suositteli maskien käyttöä julkisissa liikennevälineissä ja muissa paikoissa, joissa turvavälien pitäminen ei onnistu.[94] THL antoi maskisuosituksen 13. elokuuta.[95][96] Maskisuositukset tiukkenivat ja yleistyivät lokakuussa. Ainakaan 16. marraskuuta 2020 mennessä ei varsinaista maskipakkoa ollut.[97]

Toimenpiteitä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

COVID-19:n vastaiset toimenpiteet Suomessa ovat olleet pääosin epidemiologisia ja taloudellisia. Epidemiologisia ovat olleet lähinnä erilaiset karanteenit, liikkumisrajoitukset, paikkojen sulkemiset, turvavälit, maskisuositukset, hygieniaohjeet ja muut vastaavat. Taloudellisia ovat olleet valtion antamat tukirahapaketit.

Rokotukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: SARS-CoV-2-rokote

SARS-CoV-2-rokotteella pyritään torjumaan SARS-CoV-2-viruksen aiheuttama COVID-19-tauti. Rokotteiden uskotaan estävän lähinnä taudin vakavia vaikutuksia. Taudin leviämisen estosta ei ole vielä varmuutta.

Ensimmäiset rokotteet tulivat saataville useissa länsimaissa joulukuussa 2020. Aluksi rokotuksilla pyritään suojaamaan terveydenhoidon ja hoiva-alan henkilökuntaa sekä riskiryhmiä.[98] Suomen ensimmäiset rokotukset koronavirusta vastaan tehtiin HUS:n alueella 27. joulukuuta sairaalan työntekijöille.[25] THL:n asiantuntija sanoi tammikuun 5. 2021, että koko kansan rokottaminen voi mennä loppuvuoteen.[99]

Talousvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessakin ostettiin WC-paperihyllyjä tyhjäksi SARS-CoV-2:n pelon takia.

COVID-19-pandemian alku näkyi muun muassa maaliskuussa Suomen kaupoissa esimerkiksi hengityssuojainten, käsihuuhteen ja WC-paperin hamstraamisena.[100] Ihmiset varastoivat myös ruokaa koteihinsa.[101][102]

Oululaisessa ravintolassa ei saanut syödä, mutta ruuan sai ottaa mukaan.

Pandemia ja sen torjuntatoimet Suomessa ja muissa maissa aiheuttivat Suomen talouden taantumisen.[103][104] Hallitus aloitti maalis-huhtikuussa joitain aloja koskevat tukitoimet.[105] Nämä eivät estäneet talouden heikkenemistä. Yritykset ja muut tahot lomauttivat[106] ja ihmisiä jäi työttömiksi, kun liiketoiminta ei sujunut normaalisti.[107] Etlan toukokuun lopulla tekemän arvion mukaan Suomen talous supistuisi pandemian takia vuonna 2020 kahdeksan prosenttia. Etla arvioi erityisesti majoitus- ja ravitsemistoiminnan kärsivän ja sen arvonlisäyksen supistuvan 2020 lähes 30 %.[108][109] Suomen hallitus teki toukokuussa ennennäkemättömän suuren lisätalousarvion, jossa 5,5 miljardia euroa kohdennetaan COVID-19-epidemian vastaisiin tukitoimiin Suomessa. Tämän seurauksena Suomen arvioitiin ottavan vuonna 2020 velkaa kokonaisuudessaan 18,8 miljardia euroa.[110][111]

Toisaalta Suomen talous supistui koronakeväänä tietoja raportoineista EU-maista vähiten. Tähän on useita syitä.[112]

Suomi on suuryritysvaltainen ja vientipainotteinen talous. Lukumääräisesti pieni joukko isoja yrityksiä vastaa isosta osasta tuotantoa ja vientiä. Näillä isoilla yhtiöillä on pitkät tilauskannat, jotka ovat kannatelleet Suomen talousnumeroita. Suomalaisten yritysten ja kuluttajien digivalmiudet ovat kansainvälisten vertailujen perusteella hyvät. Se auttoi monia organisaatioita siirtymään tehokkaasti etätöihin. Lisäksi Suomen talous nojaa vähemmän palveluihin ja turismiin kuin monen muun Euroopan maan talous. Suomessa koronaviruksesta kärsivät eniten matkailu- ja ravintola-ala, jotka eivät ole Suomessa erityisen suuria.[112]

Sosiaaliset, yhteiskunnalliset ja terveydelliset vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

COVID-19 aiheutti sairastumisia ja kuolemia, mutta sairastumisen ja kuoleman uhkaa lisäsi myös se, että sairaalat ja potilaat peruivat kiireettömiä hoitoja.[113][114] Ihmiset välttivät hoitoon menoa,[115] josta on arvioitu syntyvän syksyllä 2020 terveydenhuollon palveluiden ruuhkautumista.[116]

Pandemian takia säädetyt rajoitukset ja paikkojen sulkeminen loivat ongelmia. Kun ihmiset eivät voineet juoda alkoholia ravintoloissa, sen käyttö lisääntyi kodeissa ja aiheutti ongelmia.[117][118]

Ikäihmisten ja muiden riskiryhmiin kuuluvien ihmisten eristäyminen ja eristäminen aiheutti näille ihmisryhmille ongelmia.[119] Palvelujen väheneminen heikensi myös asunnottomien asemaa.[120][121][122]

COVID-19-pandemia kasvatti Suomen pääministeri Sanna Marinin ja hänen puolueensa SDP:n suosiota.[123][124] Suosion kasvu hidastui toukokuussa.[125]

Strategia ja sen kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen nykyinen strategia on hybridistrategia tai "kultainen keskitie", jossa oletuksena on, että virusta on vaikea hävittää.[126] Strategiassa sairastuneita pyritään testaamaan, eristämään, jäljittämään ja hoitamaan. Näin pyritään sammuttamaan tartuntaryppäät.[127] Strategian tavoitteena on hidastaa viruksen etenemistä niin, että hoitopaikat riittävät. Viruksen ei-lääketieteellisillä vastatoimilla aiheutetaan mahdollisimman vähän haittaa yhteiskunnalle. Tarkoitus on välttää mahdollisimman pitkälle laajaa yhteiskunnan sulkemista.

Laumasuojaa ei Suomen hallituksen ja THL:n mukaan tavoitella sairastamalla.[128][129] Arvostelijoiden mielestä hybridistrategia, joka perustuu Suomen avaamiseen, on kuitenkin tosiasiassa laumasuojan rakentamista.[130][131] Laumasuojan ajatus on, että virus ei enää leviä yhteisössä, kun riittävä osa ihmisistä on läpikäynyt taudin ja saanut vastustuskykyä. COVID-19 on kuitenkin paljon kausi-influenssaa vakavampi.[132] Tällöin tauti sairastuttaa vakavasti ja tappaa paljon ihmisiä, ennen kuin laumasuoja on saavutettu. Erään arvion mukaan laumasuojan saavuttaminen vaatisi yksin Uudellamaalla 10 000–20 000 kuollutta.[133] Terveydenhuollon kapasiteetti saattaa myös ylittyä tuhoisasti.[134] Taudin tukahduttamisen kannattajien mielestä tehokkaammat rajoitukset olisivat parempi vaihtoehto kuin vähäiset rajoitukset. Näillä hillittäisiin taudin leviämistä rokotteen saamiseen asti.[135] Tukahduttamisen kannattajat kirjoittivat toukokuussa 2020 asiasta avoimen kirjeen hallitukselle.[136]

Elokuun 2020 alussa THL:n johtajat arvelivat mahdolliseksi pullonkaulaksi testauskapasiteettia.[137] Testaus ruuhkautuikin HUS:n alueella[138] ja vaikeutti tartuntojen jäljittämistä.[139]

Joidenkin kriitikoiden mielestä testauksen, jäljityksen ja maskien käyttöä tulisi lisätä ja suojella ikäihmisiä paremmin.[140]

Tunnettuja suomalaisia koronatartunnan saaneita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Tilannekatsaus koronaviruksesta yle.fi. 20.1.2021. Viitattu 21.1.2021.
  2. THL: Suomessa todettu 350 uutta koronatartuntaa Ilta-Sanomat. 22.1.2021. Viitattu 22.1.2021.
  3. Experience experience.arcgis.com. Viitattu 22.1.2021.
  4. Tilannekatsaus koronaviruksesta - Infektiotaudit ja rokotukset - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 22.1.2021.
  5. https://stm.fi/documents/1271139/56717414/STM_THL_koronatilannekatsaus_21012021_yhdistetty_uusi.pdf/16ba1360-d85e-3f7a-dbc1-4038b87e6362/STM_THL_koronatilannekatsaus_21012021_yhdistetty_uusi.pdf?t=1611215415708
  6. Tilannekatsaus koronaviruksesta - Infektiotaudit ja rokotukset - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 31.12.2020.
  7. Koronan piti täyttää teho-osastot, mutta ne jäivätkin tyhjilleen: "On isomman arvioinnin paikka", sanoo perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Yle Uutiset. Viitattu 24.9.2020.
  8. Asiantuntijat: Tehohoitopaikkojen määrä riittää turvaamaan koronapotilaiden hoidon Yle Uutiset. Viitattu 24.9.2020.
  9. Pääministeri Sanna Marin avasi hallituksen hybridistrategiaa, myös mallinnukset ja mittarit esillä perjantain tilannekatsausinfossa - Valtioneuvosto. Viitattu 24.9.2020.
  10. Pääministeri Marin: Koronatilanne pahenee nopeasti, laajat toimet valmistelussa epidemian hillitsemiseksi Yle Uutiset. Viitattu 6.10.2020.
  11. a b Siina Ekberg: Ylilääkäri Sanna Marinille: Ennen kuin Suomi on uusi Ruotsi verkkouutiset.fi. 11.5.2020. Viitattu 5.11.2020.
  12. a b "Tilanne ei ole rauhoittava vaan räjähdysherkkä", sanoo STM:n strategiajohtaja – katso STM:n koronatilannekatsaus suorana Yle Uutiset. Viitattu 5.11.2020.
  13. a b Suomen koronatilanne nyt – Pääministeri Marinilta varoitus: ”Riski taudin nopeaan leviämiseen on suuri” www.iltalehti.fi. Viitattu 16.11.2020.
  14. a b STM ja THL: Uusien koronatapausten määrä nousussa, epidemia voi vaikeutua nopeasti koko maassa – tartuntoja yhä enemmän iäkkäillä ja työpaikoilla Yle Uutiset. Viitattu 19.11.2020.
  15. Koronavirus | Professori pelkää Uudenmaan tarvitsevan tiukempia koronavirusrajoituksia, mutta muistuttaa, että maanantaisten lisärajoitusten vaikutukset tulevat viiveellä Helsingin Sanomat. 22.11.2020. Viitattu 22.11.2020.
  16. Sairaalahoitoa tarvitsevien määrä tulee nousemaan, tehtiin mitä tahansa, arvioi HUSin infektiosairauksien ylilääkäri Yle Uutiset. Viitattu 25.11.2020.
  17. Koronavirus | Hyvä käänne hyytyi Helsingissä, mutta Vantaalla tartuntojen kasvu vieläkin suurempaa – Katso oman kuntasi tartuntojen kehitys HS:n uudistuneista grafiikoista Helsingin Sanomat. 20.11.2020. Viitattu 25.11.2020.
  18. Tartunnat | Grafiikka näyttää, miten tartuntoja saavat Uudellamaalla nyt yli nelikymppiset, sairaaloissa tilanne muuttui synkemmäksi Helsingin Sanomat. 24.11.2020. Viitattu 25.11.2020.
  19. a b "Nyt on tosi kyseessä” – Hus-alueen potilashoito voi ylikuormittua parissa viikossa, jos leviämistä ei pysäytetä www.iltalehti.fi. Viitattu 26.11.2020.
  20. Koronavirus | Näin Helsingissä reagoidaan uusiin rajoituksiin: ”Olisivat ohjeet voineet tulla aiemminkin, koska mehän olemme kohta ihan kusessa” Helsingin Sanomat. 20.11.2020. Viitattu 25.11.2020.
  21. Minna Karkkola: Krista Kiuru väläytti valmiuslakia MTV:llä – Sanna Marinilta heti napakka vastaus Uusi Suomi. Viitattu 25.11.2020.
  22. Marin kiittelee uusia rajoitustoimia Yle Uutisille, mutta ei sulje pois ulkonaliikkumiskieltoa, jos tilanne pahenee www.iltalehti.fi. Viitattu 25.11.2020.
  23. Rajoitukset | Poikkeusolojen valmiuslaki palasi taas poliitikkojen huulille – asiantuntija keksii kolme syytä, miksi sitä voitaisiin tarvita Helsingin Sanomat. 24.11.2020. Viitattu 25.11.2020.
  24. Lainsäädäntö | Oikeuskansleri Tuomas Pöysti: Olen konsultoinut hallitusta poikkeusolojen mahdollisesta toteamisesta Helsingin Sanomat. 24.11.2020. Viitattu 25.11.2020.
  25. a b Pieni ele hoitajille, suuri ele yhteiskunnalle – näin historialliset ensimmäiset koronarokotteet annettiin Helsingissä Ilta-Sanomat. 27.12.2020. Viitattu 27.12.2020.
  26. Vaatiiko muuntunut koronavirus uusia rajoituksia? Yle seuraa hallituksen koronaneuvotteluja kello 16.20 alkaen Yle Uutiset. Viitattu 13.1.2021.
  27. Oireet ja hoito – koronavirus THL. Viitattu 2.6.2020.
  28. Suomen arviot: Korona vie tulevina viikkoina tuhansia suomalaisia sairaalaan Yle Uutiset. Viitattu 17.3.2020.
  29. Koronavirus | Veren liiallinen hyytyminen on yksi covid-19-taudin vaarallisimmista mekanismeista Helsingin Sanomat. 19.4.2020. Viitattu 5.6.2020.
  30. Husista siirretään koronan tehohoitopotilaita Turkuun ja Kuopioon – ”Peukalot ja ukkovarpaat pystyssä, että tartuntojen määrä alkaisi kääntyä laskuun” Ilta-Sanomat. 9.12.2020. Viitattu 9.12.2020.
  31. Koronapotilas pääsi sairaalasta Rovaniemellä – kiinalaisnaisesta otetut uusimmat näytteet ovat osoittautuneet negatiivisiksi Yle Uutiset. Viitattu 21.5.2020.
  32. Teppo Ovaskainen: Suomessa uusi koronavirustartunta – työikäinen suomalainen nainen hakeutui hoitoon Uusi Suomi. Viitattu 5.6.2020.
  33. THL:n arvio koronasta: Jos epidemian hidastuminen jatkuu pitkään, tulee suuri riski isoon epidemiaan myöhemmin Yle Uutiset. Viitattu 27.4.2020.
  34. Katso, miten tehohoitoa tarvitseville potilaille käy, jos koronatartuntojen määrää ei pystytä rajoittamaan Yle Uutiset. Viitattu 26.3.2020.
  35. Johanna Mattinen, Jaakko Mäntymaa, Riku Roslund: Yle selvitti: Suojavarusteet paikoin loppumassa – kertakäyttöisiä käsidesipulloja pestään, HUSissa hengityssuojainten käyttöä alettu valvoa Yle Uutiset. 21.3.2020. Viitattu 22.3.2020.
  36. Tehohoidon ylilääkäri Ylelle: Tehohoitoa joudutaan rajaamaan raskaasti, jos synkimmät ennusteet toteutuvat – 11 tärkeää kysymystä tehohoidosta Yle Uutiset. Viitattu 25.3.2020.
  37. Koronahoitajia ohjeistettu suojautumaan sadetakkiin ja talouspaperiin – Sairaanhoitajien liiton kysely karua luettavaa, sairaanhoitopiirien mukaan takit ovat hätävara Yle Uutiset. Viitattu 20.4.2020.
  38. Koronavirus | Näin Helsingissä reagoidaan uusiin rajoituksiin: ”Olisivat ohjeet voineet tulla aiemminkin, koska mehän olemme kohta ihan kusessa” Helsingin Sanomat. 20.11.2020. Viitattu 20.11.2020.
  39. Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Yle Uutiset.
  40. Hallitus päätti luopua valmiuslain käytöstä, Suomi palaa normaalioloihin – pääministeri Marin: "Epidemian uhka ei ole ohi" Yle Uutiset. Viitattu 15.6.2020.
  41. Suomessa poikkeusolot, valmiuslaki voimaan, koulut kiinni – katso lähetys hallituksen tiedotustilaisuudesta Turun Sanomat. Viitattu 14.5.2020.
  42. Lähtikö Suomi tartuntojen lisäämisen linjalle? Tutkija ihmettelee Hetemäen raporttia: yhtä strategiaa ei otettu huomioon Ilta Sanomat. 6.5.2020. Viitattu 6.5.2020.
  43. Suomalaisfirmat tylyinä: Koronan aiheuttama talouskriisi hoidettu surkeasti – epidemian hoidossa muutoin pärjätty hyvin Yle Uutiset. Viitattu 6.5.2020.
  44. Kunnat ajautuneet syvään talouskriisin koronan takia: “Hallituksen toiveilla ei makseta palkkoja” sanoo pienen kunnan johtaja Yle Uutiset. Viitattu 6.5.2020.
  45. Matkailu | Majoitusala menetti kysynnästään 95 prosenttia – Helsinkiin on yhä suunnitteilla 30 uutta hotellia Helsingin Sanomat. 7.5.2020. Viitattu 7.5.2020.
  46. Duunitori: Näin korona on lisännyt työttömyyttä ja lomautuksia – kuva näyttää karun tilanteen – Duunitori Duunitori.fi. 2.4.2020. Viitattu 6.5.2020.
  47. Asiantuntijat: Tehohoitopaikkojen määrä riittää turvaamaan koronapotilaiden hoidon Yle Uutiset. Viitattu 4.6.2020.
  48. Hallitus päivitti Suomen koronavirusstrategiaa, rajoitustoimia mahdollista purkaa asteittain ja hallitusti Valtioneuvosto. Viitattu 6.5.2020.
  49. Teppo Ovaskainen: Hallitukselta periaatepäätös Suomen hybridistrategiasta: Tavoitteena epidemian tehokas hillintä – ”Kaikki päätöksenteon perusteena olleet tiedot ja laskelmat tulee julkaista” Uusi Suomi. Viitattu 6.5.2020.
  50. Pääministeri Marin kertoi Suomen koronastrategiasta – varauduttava toiseen aaltoon Ilta Sanomat. 15.5.2020. Viitattu 15.5.2020.
  51. Milloin koronan toinen aalto iskee Suomeen? Asiantuntija esittelee kolme eri skenaariota Ilta-Sanomat. 17.6.2020. Viitattu 30.7.2020.
  52. Johtavat lääkärit: Koronan uusi aalto iskee syksyllä Suomeen, jo nyt nähtävissä ravintoloiden aukeamisen seuraukset – "Toiset ja kolmannet aallot ovat olleet tappavampia" mtvuutiset.fi. 23.7.2020. Viitattu 30.7.2020.
  53. Analyysi: Koronaviruksen toinen aalto voi olla Suomessa ensimmäistäkin voimakkaampi – näistä 10 syystä www.iltalehti.fi. Viitattu 30.7.2020.
  54. Näin Suomi varautuu koronan toiseen aaltoon – katso oman sairaanhoitopiirisi tilanne www.iltalehti.fi. Viitattu 31.5.2020.
  55. Testeissä ruuhkaa eikä tartuntojen jäljittäminen onnistu – miksi Suomen koronastrategian kaksi kulmakiveä pettävät? Yle Uutiset. Viitattu 18.8.2020.
  56. Suomessa todettu 149 uutta koronatartuntaa: ”Talvi on tulossa” – katso tilanne alueittain Ilta-Sanomat. 29.9.2020. Viitattu 29.9.2020.
  57. STM:n strategiajohtaja: Koronaepidemian toinen aalto on nyt käynnissä Suomessa Ilta-Sanomat. 8.10.2020. Viitattu 8.10.2020.
  58. Koronavirustartuntojen määrä on kasvanut merkittävästi - Uutinen - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 17.10.2020.
  59. Koronavirus | ”Huipun katkeaminen on todellista” – Miksi Suomen tautitilanne näyttää nyt rauhalliselta verrattuna muihin Euroopan maihin? Helsingin Sanomat. 29.10.2020. Viitattu 29.10.2020.
  60. Teppo Ovaskainen: Milloin Suomi siirtyisi valtakunnallisiin rajoituksiin? – STM: Poikkeusolojen julistamisesta ollaan vielä ”melko kaukana” Uusi Suomi. Viitattu 20.11.2020.
  61. Koronapotilaiden määrä sairaalassa kasvoi räjähdysmäisesti – Husin Järvinen on huolestunut: "Rupeaa kohta puoliin olemaan pulaa tehohoitopaikoista" mtvuutiset.fi. 7.12.2020. Viitattu 8.12.2020.
  62. Nämä ovat STM:n ja Husin uudet suositukset ja rajoitukset – kiihtymis- ja leviämisalueilla julkisia paikkoja suositellaan kiinni kuntosaleja myöten Ilta-Sanomat. 26.11.2020. Viitattu 26.11.2020.
  63. Näillä toimilla korona yritetään nyt kukistaa – ministeriöltä pitkä lista www.iltalehti.fi. Viitattu 24.12.2020.
  64. Koronavirus | Rajoitukset näyttävät tehoavan, todettujen tartuntojen määrä kääntynyt Uudellamaalla laskuun – ”Joulua pitäisi viettää pienessä piirissä” Helsingin Sanomat. 21.12.2020. Viitattu 24.12.2020.
  65. Ilkka Jauhiainen: Villisti leviävä koronan mutaatio B117 on havaittu jo Hollannissa ja Tanskassa – Se ei lupaa hyvää Uusi Suomi. Viitattu 24.12.2020.
  66. Koronavirus | Suomesta löytyi koronaviruksen muunnosta, joka pysäytti brittien arjen – nyt maailmalla varaudutaan uusiin rajoituksiin Helsingin Sanomat. 28.12.2020. Viitattu 28.12.2020.
  67. Korona leviää hoivakodeissa – suurin huoli on nyt suojavarusteista ja oireettomista tartuttajista Ilta Sanomat. 18.4.2020. Viitattu 18.4.2020.
  68. Helsingin Suursuon sairaalassa 67 koronatartuntaa Ilta Sanomat. 18.5.2020. Viitattu 18.5.2020.
  69. Koronavirus aiheutti epidemian Laakson sairaalassa, yli 80 sairastui ennen järeitä suojatoimia – Johtajalääkäri: Olen pahoillani potilaiden tartunnoista Yle Uutiset. Viitattu 18.5.2020.
  70. Sosiaali- ja terveysministeriö perustaa koronavirukseen varautuvan ryhmän, hallitus pitää tiedotustilaisuuden torstaina Helsingin Sanomat. 25.2.2020. Viitattu 1.6.2020.
  71. Italian tilanteen vakavuus yllätti Suomen viranomaiset – tätä tekee STM:n koronaviruksen takia perustettu työryhmä Ilta Sanomat. 26.2.2020. Viitattu 1.6.2020.
  72. STM:ssä havahduttiin suojavarustepuutteisiin helmikuun alussa – miksi maskeja tilattiin vain muutaman päivän tarpeeseen? Ilta Sanomat. 20.4.2020. Viitattu 4.6.2020.
  73. Hallituksen mukaan koronaviruksen tartuntariski Suomessa edelleen pieni – Suojavarusteet riittävät 400 000 terveydenhuollon ammattilaisen suojaamiseen Yle Uutiset. Viitattu 6.6.2020.
  74. Antti Kirkkala: Miten koronaviruksen leviämiseen on varauduttu? verkkouutiset.fi. 19.2.2020. Viitattu 4.6.2020.
  75. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poytakirja/Documents/PTK_22+2020.pdf Pöytäkirja PTK 22/2020 vp 16.22 16.22 Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vastauspuheenvuoro)s. 8
  76. Tällainen on Suomen suunnitelma pandemian varalta www.iltalehti.fi. Viitattu 1.6.2020.
  77. Yle: Eikö Huoltovarmuuskeskuksessa lueta naistenlehtiä? Selvitimme, mitä kaikkia virheitä varustehankinnoissa tehtiin ja kuinka ne korjattiin Yle Uutiset. 7.6.2020. Yle Uutiset. Viitattu 7.6.2020.
  78. Koronahoitajia ohjeistettu suojautumaan sadetakkiin ja talouspaperiin – Sairaanhoitajien liiton kysely karua luettavaa, sairaanhoitopiirien mukaan takit ovat hätävara Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2020.
  79. STT: Yle: Kaikki Sarmasteelta tilatut hengityssuojaimet ovat Huoltovarmuuskeskuksen mukaan käyttökelvottomia savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 1.6.2020.
  80. Suojautuminen | Sairaalat hoitavat koronaviruskriisiä puutteellisilla varusteilla – potilaita on hoidettu Tehyn kyselyn mukaan jopa sadetakeissa Helsingin Sanomat. 22.4.2020. Viitattu 2.6.2020.
  81. Aapo Siippainen: Näistä sairaaloiden suojatarvikkeista kovin pula Helsingin – kaupunki teki oman 20 miljoonan Kiina-ratkaisun Helsingin Uutiset. 9.5.2020. Viitattu 2.6.2020.
  82. Aapo Siippainen: Näistä sairaaloiden suojatarvikkeista kovin pula Helsingin – kaupunki teki oman 20 miljoonan Kiina-ratkaisun Helsingin Uutiset. 9.5.2020. Viitattu 2.6.2020.
  83. Puolustusvoimat: Käytettyjen korkean suojatason hengityssuojainten puhdistaminen uudelleenkäyttöön onnistui Kaleva.fi. Viitattu 2.6.2020.
  84. Kolme yritystä aloittanut kotimaisten kasvosuojaimien valmistuksen – Terveydenhuolto tarvitsee suojia miljoonan vuorokaudessa, suomalainen tuotanto kattaa nyt tarpeen Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2020.
  85. Suvi Hautanen: Ministeriön mukaan suojavarusteiden tilanne on nyt hyvä verkkouutiset.fi. 6.3.2020. Viitattu 3.6.2020.
  86. Suojavarusteiden saatavuus on parantunut Suomessa – ”Paljon on opittu tämän kevään aikana”, sanoo STM:n erityis­asiantuntija - Kotimaa | HS.fi Helsingin Sanomat. 17.6.2020. Viitattu 18.6.2020.
  87. Huoltovarmuuskeskus jäänyt lähes kokonaan ilman kotimaisia hengityssuojaimia, sertifikaatteja odotetaan yhä – "Testauslaboratoriot ovat ruuhkautuneet pahoin" Kaleva.fi. Viitattu 16.11.2020.
  88. Suomalaisvalmistajilla riittää kapasiteettia vaikka hengityskoneisiin, jos kysyntää tulee Keskisuomalainen. 21.3.2020. Viitattu 21.3.2020.
  89. Mitä kansalainen saa tehdä poikkeustilanteessa? (17.06 lähtien) Yle A-studio. 18.3.2020. Yle Areena. Viitattu 18.3.2020.
  90. Kasperi Summanen: HUS suunnitteli varasairaalan Meilahden parkkihalliin verkkouutiset.fi. 4.8.2020. Viitattu 2.6.2020.
  91. Valehteliko Sanna Marin suomalaisille kasvomaskeista? Läpivalaisimme pääministerin puheet keväällä ja nyt Yle Uutiset. Viitattu 10.10.2020.
  92. Kangasmaski ei suojaa käyttäjäänsä koronavirukselta, mutta voi suojata muita tartunnalta | VTT www.vttresearch.com. Viitattu 21.10.2020.
  93. STT: Hallituksen tiedepaneeli suosittelee kasvomaskien käyttöä savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 2.6.2020.
  94. Elisa Hyvärinen: Valtioneuvoston mukaan maskia voi käyttää joukkoliikenteessä verkkouutiset.fi. 6.3.2020. Viitattu 3.6.2020.
  95. Hallitus puoltaa THL:n maskisuositusta julkiseen liikenteeseen, suositus etätöistä palautetaan alueellisesti, riskimaille tulossa liikennevalomalli Yle Uutiset. Viitattu 13.8.2020.
  96. THL suosittaa kasvomaskin käyttöä toisten suojaamiseksi – käsienpesu ja turvavälit ovat tärkeimmät keinot ehkäistä koronatartuntoja - Tiedote - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 13.8.2020.
  97. Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Yle Tukholmassa: "Kaikki mittarit osoittavat väärään suuntaan", Etelä-Koreassa sakotetaan maskittomuudesta julkisissa tiloissa Yle Uutiset. Viitattu 13.11.2020.
  98. Rokote pian Suomessa? ”Hyvien uutisten sarja jatkuu” verkkouutiset.fi. 23.11.2020. Viitattu 19.12.2020.
  99. STM ja THL: Koko kansan rokottaminen voi mennä loppuvuoteen, koronarokotukset ovat kuntien vastuulla Yle Uutiset. Viitattu 6.1.2021.
  100. Miksi ihmeessä vessapaperia haalitaan nyt kärrykaupalla? Tutkija: "Itsesuojeluvaisto on tärkein syy" Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  101. Suomalaiset hamstraavat ruokaa nyt myös verkkokaupasta – Koronavirus jopa kolminkertaisti kävijämäärät, kuljetuksissa ruuhkaa kaupungeissa Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  102. Jorma Erkkilä: Kuluttajat hamstraavat nyt ruokaa - koronavirus toi myyntipiikin S-kauppoihin SalkunRakentaja. 13.3.2020. Viitattu 1.6.2020.
  103. Suomen talous taantumaan koronaviruksen takia Euro ja talous. Viitattu 1.6.2020.
  104. OP: Suomen talous on nyt pohjalla – vaiheittainen nousu kuitenkin alkamassa Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  105. Uusi koronatuki tarjotaan kaikille yrityksille – ravintolat voivat hakea lisäksi uutta tukea, mutta muista tuista vähennettynä Hämeen Sanomat. Viitattu 1.6.2020.
  106. Saara Niskanen: Koronan takia on ilmoitettu jo yli 124 000 lomautuksesta Suomessa, ja määrä kasvaa koko ajan – ”Hyvin nopealla tahdilla näitä tulee lisää” Talouselämä. Viitattu 2.6.2020.
  107. Työttömyys voi räjähtää käsiin koronan takia – TEMin tutkimusjohtaja: Vuositasolla jopa 70 000 työtöntä lisää Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2020.
  108. Etlan ennuste on synkkä: Bruttokansantuote laskee tänä vuonna 8 prosenttia, vienti lähes viidenneksen Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  109. Etla päivitti ennusteensa: Suomen bkt laskee tänä vuonna 8 prosenttia, hotelli- ja ravintola-alalla 30 prosentin sukellus | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA www.sttinfo.fi. Viitattu 2.6.2020.
  110. Hallitus päätti vuoden 2020 neljännestä lisätalousarvioesityksestä Valtioneuvosto. Viitattu 5.6.2020.
  111. Hallitus sopi historiallisen suuresta 5,5 miljardin toimenpidekokonaisuudesta, kunnille luvassa 1,4 miljardin tukipaketti – Yle seurasi hetki hetkeltä Yle Uutiset. Viitattu 5.6.2020.
  112. a b Tuomas Niskakangas: Suomi näyttää nousevan Euroopan-mestariksi koronataantuman torjunnassa – Miten tässä näin hyvin kävi? Helsingin Sanomat. 15.8.2020. Viitattu 15.8.2020.
  113. Koronavirus: Espoossa käyttöön laajat varotoimet: kiireettömiä lääkäriaikoja siirretään, neuvolan lääkäriaikoja supistetaan – "On varauduttava siihen, että tilanne heikkenee" Länsiväylä. 13.3.2020. Viitattu 1.6.2020.
  114. Terveys | Hus: Koronaepidemia on saanut pitkäaikaissairaita perumaan lääkärikäyntejään, millä voi olla vakavia seurauksia Helsingin Sanomat. 2.6.2020. Viitattu 2.6.2020.
  115. Koronapelkoiset viivyttävät hoitoon menoa kohtalokkain seurauksin – puolet jättää rintasyöpätutkimukset kokonaan väliin Ilta Sanomat. 21.4.2020. Viitattu 5.6.2020.
  116. Heikki Jantunen: Hammaslääkärit varoittavat lähestyvästä kriisistä verkkouutiset.fi. 25.6.2020. Viitattu 25.6.2020.
  117. Ylen kysely: Koronakriisi on lisännyt alkoholinkäyttöä seitsemällä prosentilla vastaajista – asiantuntija varoittaa tissuttelun jäämisestä päälle Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  118. Koronavirus pompautti Alkon litramyynnin huimaan nousuun – takana 12 miinusvuotta Yle Uutiset. Viitattu 1.6.2020.
  119. Keskisuomalainen: Onko ikäihmisten eristyksessä järkeä? KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 1.6.2020.
  120. Tartunnat | Koronaviruksen pelätään ajavan asunnottomat entistä kestämättömämpään tilanteeseen, Helsinki lupaa apua Helsingin Sanomat. 17.3.2020. Viitattu 1.6.2020.
  121. Korona-aika on erityisen karua asunnottomille – "Ihmiset ovat väsyneitä, nälkäisiä ja likaisia" www.karjalainen.fi. Viitattu 1.6.2020.
  122. MTV yöpartion mukana koronan sulkemassa Helsingissä: Koditon Henkka, 26, kiertelee autioilla kaduilla kun mihinkään ei pääse – "Kerään pulloja ja tapan aikaa" mtvuutiset.fi. 19.4.2020. Viitattu 1.6.2020.
  123. HS-gallup | Sdp nousi Suomen suosituimmaksi puolueeksi Helsingin Sanomat. 18.4.2020. Viitattu 2.6.2020.
  124. STT: Ylen gallup: Koronakriisi paisutti SDP:n suosiota, pääministeripuolue nousi lähes perussuomalaisten rinnalle Hämeen Sanomat. Viitattu 2.6.2020.
  125. Janne Suutarinen: Euroopan valtaapitävien koronanoste alkaa olla ohi – Tutkija: Sdp:n kannatus tuskin enää nousee Uusi Suomi. Viitattu 2.6.2020.
  126. 12 tiukkaa kysymystä STM:n päällikölle: Miksi koronan tukahduttaminen ei onnistu? Mitä alle yhden laskeneesta tartuttavuusluvusta pitää ajatella? mtvuutiset.fi. 15.5.2020. Viitattu 2.6.2020.
  127. Näin Suomi varautuu koronaepidemian toiseen aaltoon – jos ensisijainen strategia toimii, yhteiskuntaa ei tarvitse sulkea Ilta-Sanomat. 23.7.2020. Viitattu 23.7.2020.
  128. Minna Karkkola: THL:n pääjohtaja Ylelle: Koronavirus pitää tukahduttaa Suomessa – tärkeä arvio on nyt muuttunut Mediuutiset. Viitattu 2.6.2020.
  129. STT: Miksi koronaa ei hävitetä kokonaan, onko tavoitteena laumasuoja? Näin hallitus vastaa savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 3.6.2020.
  130. Minna Karkkola: Pyrkiikö Suomi nyt laumaimmuniteettiin? Hetemäen raportin muotoilu hämmentää Uusi Suomi. Viitattu 3.6.2020.
  131. Jenni Tamminen: Nyt leimahti keskustelu Sanna Marinin hallituksen koronalinjasta – ”Laumasuoja” sanottiin jo ääneen Uusi Suomi. Viitattu 3.6.2020.
  132. Here’s Why COVID-19 Is Much Worse Than the Flu Healthline. Viitattu 2.6.2020. (englanniksi)
  133. Vasta-ainetesteistä kylmä suihku laumasuoja-ajattelulle – Uudellamaalla vain yksi satunnaisnäyte sadoista sisälsi varman koronaviruksen suojan Forssan Lehti. Viitattu 4.6.2020.
  134. Ravintoloiden avaaminen saattaa johtaa paljonkin sairastuneita tuoviin tartuntaryppäisiin, sanoo tutkija: "Alkaisin tämän viikon jälkeen katsoa..." mtvuutiset.fi. 2.6.2020. Viitattu 2.6.2020.
  135. Pitääkö koronavirus yrittää tukahduttaa vai ei? Tämä avainkysymys jakaa Suomen asiantuntijat kahteen leiriin Yle Uutiset. Viitattu 2.6.2020.
  136. Markku Huusko: Joukko suomalaisia huippututkijoita vetoaa Sanna Marinin hallitukseen – Ajavat koronan ”tukahduttamista” Uusi Suomi. Viitattu 2.6.2020.
  137. Vieraskynä | Koronavirusepidemian kiihtymiseen on varauduttava myös uusin keinoin, kirjoittavat THL:n Markku Tervahauta ja Mika Salminen Helsingin Sanomat. 1.8.2020. Viitattu 1.8.2020.
  138. Koronatestaus on ruuhkautunut monin paikoin Suomessa – pahimmillaan testiin pääsyyn ja tuloksen odotteluun voi kulua lähes viikko Yle Uutiset. Viitattu 18.8.2020.
  139. Koronavirustartuntojen jäljittämisessä alueellisia eroja – Husin alueella alle puolet pystyy nimeämään tartunnan lähteen Yle Uutiset. Viitattu 18.8.2020.
  140. Pääministeri Marin: Vaikka Suomi suljettaisiin vuodeksi, korona ryömisi kuitenkin takaisin – ”Voisimme varmaan taudin Suomesta hävittää, mutta hyödyttäisikö se mitään?” Ilta Sanomat. 6.5.2020. Viitattu 5.6.2020.
  141. Näin Martti ja Eeva Ahtisaaren toipuminen koronasta on sujunut – Marko Ahtisaari kertoo Ylellä Ilta-Sanomat. 21.8.2020. Viitattu 16.10.2020.
  142. Koronan sairastunut kansanedustaja Tom Packalén sai kuumeen parin päivän viiveellä, mutta parani nopeasti – ”Olen terve kuin pukki” Ilta-Sanomat. 27.10.2020. Viitattu 27.10.2020.
  143. HS: Yritysjohtaja John Hartwall menehtyi koronaan - poika kertoo nyt syntymäpäivistä joilla moni sai tartunnan www.iltalehti.fi. Viitattu 16.10.2020.
  144. Jari Litmanen, 49, sairastui koronavirukseen: ”Hengenahdistusta ja kaikkea mahdollista” Ilta-Sanomat. 11.5.2020. Viitattu 14.12.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Koronaviruspandemia Suomessa.