Muonio

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. 1472 Muonio -asteroidista on oma artikkeli.
Muonio
Muonio.vaakuna.svg Muonio.sijainti.suomessa.2010.svg

vaakuna

sijainti

Muonio Church corrected.jpg
Sijainti 67°57′25″N, 023°40′45″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta
Hallinnollinen keskus Muonion kirkonkylä
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 2 039,97 km²
44:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 1 906,00 km²
– sisävesi 133,97 km²
Väkiluku 2 323
248:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 1,22 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 15,3 %
– 15–64-v. 59,6 %
– yli 64-v. 25,1 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 94,9 %
ruotsinkielisiä 0,6 %
saamenkielisiä 0,2 %
– muut 4,3 %
Kunnallisvero 21,5 %
51:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Lasse Peltonen
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • Vas.
 • KD
 • Ps.

7
3
2
2
2
1
www.muonio.fi

Muonio (pohjoissaameksi Muoná), vuoteen 1923 Muonionniska, on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan luoteisosassa. Kunnassa asuu 2 323 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 2 039,97 km2, josta 133,97 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 1,22 asukasta/km2.

Muonio rajoittuu pohjoisessa Enontekiöön, idässä Kittilään, etelässä Kolariin ja lännessä Ruotsin Pajalaan. Valtakunnanrajana toimivan Muonionjoen yli johtaa silta. Kunnan pinta-ala kasvoi noin 7,5 prosenttia, kun Kittilän kuntaan kuulunut alue Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta liitettiin Muonion kuntaan. Muonio on Luoteis-Lapin tunturimaata, jonka korkeimmat tunturit ovat Pallastunturin Taivaskero (807 m), Keimiötunturi (610 m) ja Ruototunturi (572 m). Tornioon on matkaa 262 kilometriä ja Kilpisjärvelle 200 kilometriä.

Muonion alueella sijaitsee useita järviä, joista suurimmat ovat Jerisjärvi, Äkäsjärvi, Vuontisjärvi ja Kangosjärvi. Jerisjärvi laskee Jerisjokea myöten Muoniojokeen. Äkäsjärvi laskee Äkäsjokea myöten etelään Kolarin puolelle ja sieltä Muonionjokeen.

Matkailu on Muoniolle tärkeä elinkeino; osa Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta, Olostunturin hiihtokeskus, Luontokeskus Kiela, Harrinivan Lomakeskus.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty mm. kalaisan Jerisjärven alueelta. Muonio oli pitkään metsästystä ja kalastusta harjoittaneiden saamelaisten maata.

Ensimmäinen tunnettu Muonion omistaja on pirkkalainen lapinvouti Olli Anundinpoika Tulkki Ylitornion Armassaaresta. Hänen mainitaan vuoden 1553 veroluettelossa omistavan oikeudet Muonionalustasta Visantokoskelle, sekä Muodoslompolosta Jerisjärvelle saakka. Suomalaisasutuksesta mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1575, jolloin lapinvoudin poika Olli Ollinpoika Tulkki asettui asumaan Muonioon saaden oikeudet alueeseen isältään.[7]

Muonio kuului 1500-luvulla Uppsalan hiippakunnan alaiseen Tornion seurakuntaan. Vuonna 1530 Kustaa Vaasa antoi käskyn Tornion seurakunnan jakamisesta, mutta jako suoritettiin vasta 1606 Kaarle IX:n määräyksestä. Silloin perustettiin Särkilahden eli Ylitornion kirkkopitäjä. Muonionniskasta tuli Ylitornion kappeli.[8] Myöhemmin Muonionniskan seurakunnan alue liitettiin Pajalan seurakuntaan ja näin ollen Muonion aluetta hoidettiin Pajalasta päin. Tarkempaa maantieteellistä rajaa ei Muoniolle ollut määritelty, vaan siihen kuului Enontekiö ja osittain Karesuvantokin. Vasta vuonna 1812 määriteltiin Suomen ja Ruotsin raja, jolloin Muonionniskasta tuli oma itsenäinen seurakunta. Vuotta 1812 voidaan pitää Muonion kunnan syntymävuotena.[9]

Muonion emäseurakunta yhdistettiin vuonna 1849 Lapin rovastikuntaan. Vuodesta 1850 se kuului silloin perustettuun Kuopion hiippakuntaan ja 1923 lähtien perustettuun Oulun hiippakuntaan. Enontekiön itsenäistyttyä 1916 Muonio jäi omaksi seurakunnakseen.[8]

Muonion kirkonkylä paloi lähes täysin Lapin sodassa. Vain muutamia taloja, ulkorakennuksia ja kirkko säästyi tuholta. Muonion koko rakennuskannasta paloi noin 80 prosenttia (Lapin maatalousseuran arvio v. 1948).

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alamuonion ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) -9,8 -8,8 -3,0 3,0 9,6 15,8 18,7 15,8 9,7 2,1 -5,1 -8,6 ka. 3,3
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) -19,0 -17,9 -13,0 -6,6 0,4 6,3 9,3 6,9 2,1 -4,0 -12,3 -17,4 ka. -5,4
Sademäärä (mm) 31 27 28 27 40 59 75 74 48 45 37 30 Σ 521
Sadepäivät (d) 18 17 17 13 15 15 17 18 16 18 18 17 Σ 199
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
-9,8
-19,0
-8,8
-17,9
-3,0
-13,0
3,0
-6,6
9,6
0,4
15,8
6,3
18,7
9,3
15,8
6,9
9,7
2,1
2,1
-4,0
-5,1
-12,3
-8,6
-17,4
S
a
d
a
n
t
a
31
27
28
27
40
59
75
74
48
45
37
30


Kulttuuri ja urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyyksiä: puukirkko (C. Bassi, 1817, päätytorni F. W. Lüchow, 1889); Jerisjärven Keimiöniemen kalapirtit; Paka- ja Äkäsaivon uhripaikat, Äkäsmylly; Oloksen tuulivoimalat.

Muoniossa järjestettäviä tapahtumia ovat esimerkiksi Lapponia-hiihto ja Muonion Lohiviikonloput. Näistä jälkimmäinen on kalastuskisa, joka järjestetään heinäkuussa kahtena peräkkäisenä viikonloppuna.

Urheiluseuroja: Muonion Aikapojat, Muonion Jänkä (MuonJ), Muonion Kiri, Muonion Tunturi-Veikot (MuonTV).

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Muonion väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 812
1985
  
2 881
1990
  
2 846
1995
  
2 698
2000
  
2 512
2005
  
2 418
2010
  
2 401
2015
  
2 358
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 lopussa Muoniossa oli 2 350 asukasta, joista 1 146 asui taajamissa, 1 140 haja-asutusalueilla ja 64 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Muonion taajama-aste on 50,1 %.[11] Muonion taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[12]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Kylät ja kulmakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muoniossa on 3 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973):[13]

Kulmakuntia Muoniossa ovat Järvialue, Kangosjärvi, Kerässieppi, Kihlanki, Kirkonkylä, Kotimaa, Liepimä ja Särkijärvi.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Muoniossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[14]

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii rauhansanalaisuus, jolla on paikkakunnalla kaksi paikallisyhdistystä: Muonion Rauhan Sana ja Ylimuonion Rauhan Sana[15], minkä lisäksi vanhoillislestadiolaisten Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys järjestää toimintaa paikkakunnalla[16]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Muonion helluntaiseurakunta[17]. Lisäksi Muoniossa on Jehovan Todistajien seurakunta. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Muonion alueella toimii Lapin ortodoksinen seurakunta.[18]

Muoniolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Kuntavaalit 2017, Muonio Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Oppia ikä kaikki – Ylimuonion koulu 100 vuotta, Meän koulu ry, 1998, sivu 10
  8. a b Martti Vuollo – Muonion kirkonkylän koulu 1899–1999, Tornion kirjapaino, 1999, sivu 7
  9. Näin elettiin ennen – Fetti Muotka muistelee, Ylimuonion Rauhan Sana, 2002, sivu 6
  10. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
  11. Taajama-aste alueittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  12. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  13. Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 247. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
  14. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  15. Paikallisyhdistykset Lähetysyhdistys Rauhan Sana. Viitattu 24.6.2011.
  16. Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys ry Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys ry. Viitattu 24.6.2011.
  17. Muonion helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.6.2011.
  18. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lapin-ortodoksinen-seurakunta

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hiilivirta, Kaija (teksti) & Hiilivirta, Erkki (luontokuvat): Se joki – Jerisjoki : kertomuksia Muoniosta. Muonio-Seura, 2010. ISBN 978-951-97842-2-9.