Ylitornio

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Ruotsin Ylitorniosta (Övertorneå) on erillinen artikkeli.
Ylitornio
Övertorneå
Ylitornio.vaakuna.svg Ylitornio.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.ylitornio.fi
Sijainti 66°19′10″N, 023°40′15″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Torniolaakson seutukunta
Hallinnollinen keskus Ylitornion kirkonkylä
Perustettu 1482
Kokonaispinta-ala 2 212,47 km²
38:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 2 028,73 km²
– sisävesi 183,74 km²
Väkiluku 4 072
196:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 2,01 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 10,5 %
– 15–64-v. 55,2 %
– yli 64-v. 34,3 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 98,7 %
ruotsinkielisiä 0,5 %
saamenkielisiä 0,1 %
– muut 0,8 %
Kunnallisvero 19,25 %
286:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Tapani Melaluoto
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Vas.
 • SDP

11
5
1

Ylitornio (ruots. Övertorneå) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan lounaisosassa. Kunnassa asuu 4 072 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 2 212,47 km2, josta 183,74 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 2,01 asukasta/km2. Naapurikuntia ovat Suomen puolella Pello, Rovaniemi, Tervola ja Tornio sekä Ruotsin puolella Övertorneå.

Ylitornio Ainiovaaralta nähtynä.

Suomen Ylitornio (ja Pello) sekä Ruotsin Ylitornio muodostivat yhden yhtenäisen pitäjän ennen vuotta 1809, jolloin Haminan rauhan raja jakoi sen kahtia. Tuolloin myös nykyinen Pello kuului vielä Ylitornion pitäjään.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin 7 kilometriä kuntakeskuksesta pohjoiseen sijaitsee 242 metriä korkea vaara, Aavasaksa, joka on yksi Suomen 27 virallisesta kansallismaisemasta. Kuntakeskus sijaitsee rehevässä Tornionjokilaaksossa, joka on perinteistä viljelysmaata. Maisemaa hallitsevat Torniojoki ja jylhät vaaramaisemat.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylitornion ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) -8,3 -7,3 -1,5 4,7 11,9 17,9 20,6 17,5 11,4 3,9 -2,8 -6,6 ka. 5,1
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) -17,3 -16,7 -11,9 -5 1,5 7 10 7,7 3,1 -1,9 -9,2 -15,2 ka. -4
Vrk:n keskilämpötila (°C) -12,4 -11,6 -6,5 0 6,8 12,6 15,3 12,5 7,5 1 -5,8 -10,6 ka. 0,7
Sademäärä (mm) 37 34 37 28 37 61 75 71 47 52 45 36 Σ 560
Sadepäivät (d) 16 16 14 11 12 13 15 14 14 16 18 17 Σ 176
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
-8,3
-17,3
-7,3
-16,7
-1,5
-11,9
4,7
-5
11,9
1,5
17,9
7
20,6
10
17,5
7,7
11,4
3,1
3,9
-1,9
-2,8
-9,2
-6,6
-15,2
S
a
d
a
n
t
a
37
34
37
28
37
61
75
71
47
52
45
36


Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen puolen Ylitornio ja Ruotsin puolen Övertorneå muodostavat yhdessä historiallisesti, kielellisesti ja kulttuurillisesti ainutlaatuisen kokonaisuudenlähde?. Seudulla puhutaan kolmea kieltä: suomea, ruotsia ja meänkieltä.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylitorniolle on hyvät tieyhteydet. Valtatie 21 kulkee kuntakeskuksen länsipuolitse, ja itse kylänraitti, Alkkulanraitti, kulkee aivan valtatien välittömässä läheisyydessä. Raitin varren palvelukeskittymästä löytyvät nauhamaisessa asetelmassa kaikki liikkeet ja palvelut. Ylitorniolla on rajanylityspaikka ruotsin puolelle Aavasaksan kylässä, ja Aavasaksalta lähtevät myös seututiet 932 Raanujärvelle ja 930 Mellakosken kautta Muurolaan, Muurolan kautta pääsee myös kätevästi maakuntakeskukseen Rovaniemelle, jonne matkaa kirkonkylältä kertyy 113 kilometriä. Mellakoskelta haarautuu myös Seututie 929 Tervolaan. Valtatietä 21 pitkin on Tornioon 63 kilometriä ja Pelloon 60 kilometriä. Ruotsin puolelle Övertorneån keskustaan Matarenkiin on Ylitornion keskustasta noin 8 kilometriä.

Ylitorniolla on rautatieasema, jossa pysähtyvät kaikki Kolariin menevät ja Kolarista tulevat VR:n henkilöjunat.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylitorniolla on lähes kaupunkitasoiset palvelut[7].

Opiskelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylitorniolla on Meän Opisto, Ylitornion kristillinen opisto sekä Ammattiopisto Luovin toimipiste. Kirkonkylältä löytyvät ylä- ja ala-aste sekä lukio, muita sivukouluja on muun muassa Kaulinrannassa, Mellakoskella, Nuotiorannassa ja Raanujärvellä, joskin Nuotiorannan koulusta on jo annettu lakkautuspäätös.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Ylitornion väestönkehitys 1980–2016
Vuosi Asukkaita
1980
  
6 792
1985
  
6 648
1990
  
6 258
1995
  
6 029
2000
  
5 535
2005
  
5 184
2010
  
4 731
2015
  
4 291
2016
  
4 200
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aavasaksa, Ainiovaara, Aittamaa, Alkkula (kirkonkylä), Alposjärvi, Armassaari (Paloistenkylä), Etelä-Portimojärvi, Haarasaajo, Hyllykylä, Jolanki, Kainuunkylä (Helsinginkylä), Kaitajärvi, Kantomaanpää, Kapusta, Kaulinranta, Kivijärvi, Kivilompolo, Koivistonpää, Kopanmäki, Kuivakangas, Kuuroskoski, Lohijärvi, Meltosjärvi, Mellakoski, Mellajärvi, Nuotioranta, Närkki, Pessalompolo, Pekanpää, Portimojärvi, Raanujärvi, Ratasvuoma, Sompanen, Suutarinmäki, Taloniemi, Taroniemi, Tengeliö, Tolppi, Törmäsjärvi, Vietonen, Välikylä, Väystäjä

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 lopussa Ylitorniolla oli 4 200 asukasta, joista 1 926 asui taajamissa, 2 230 haja-asutusalueilla ja 44 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Ylitornion taajama-aste on 46,3 %.[9] Ylitornion taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[10]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylitorniolla sijaitsee myös Suomen pohjoisin vankila. Se on aloittanut toimintansa 18.4.1997. Yksikkö on tarkoitettu avolaitoskelpoisia vankeja varten. Miespaikkoja siellä on 40.[11] Vankilan neljä naispaikkaa siirrettiin lokakuussa 2012 Kestilän avovankilaan.[12]

Tunnettuja ylitorniolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Kuntavaalit 2017, Ylitornio Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Yleistietoa Ylitornion kunta. Viitattu 29.9.2010.
  8. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
  9. Taajama-aste alueittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  10. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  11. Ylitornion vankila Rikosseuraamuslaitos. Viitattu 29.9.2010.
  12. Ylitornion vankilan naispaikat Kestilään Yle uutiset - Perämeri. 2.11.2012. Yle. Viitattu 4.11.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]