Utsjoki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Utsjoki
Ohcejohka
Utsjoki.vaakuna.svg Utsjoki.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.utsjoki.fi
Sijainti 69°54′25″N, 27°01′25″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta
Perustettu 1876
Kokonaispinta-ala 5 372,01 km²
13:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 5 144,49 km²
– sisävesi 227,52 km²
Väkiluku 1 268
301:nneksi suurin 31.1.2014 [2]
– väestötiheys 0,25 as/km² (31.1.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 14,5 %
– 15–64-v. 60,6 %
– yli 64-v. 24,9 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 49,9 %
ruotsinkielisiä 0,4 %
saamenkielisiä 47,0 %
– muut 2,7 %
Kunnallisvero 20,75 %
64:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Vuokko Tieva- Niittyvuopio
Kunnanvaltuusto 15 paikkaa
  2013–2016[5]
 • Kesk.
 • Kok.
 • RKP
 • SDP
 • PS
 • Vas.

6
4
2
1
1
1

Utsjoki (pohjoissaameksi Ohcejohka, inarinsaameksi Uccjuuhâ, koltansaameksi Uccjokk, norjaksi Utsjok) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa. Kunnassa asuu 1 268 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 5 372,01 km2, josta 227,52 km2 on vesistöjä.[1] Utsjoen väestötiheys on vain 0,25 asukasta/km2, ja se on Suomen kolmanneksi harvimpaan asuttu kunta Savukosken ja Enontekiön jälkeen.

Utsjoen ainoa naapurikunta on Inari. Lisäksi kunta rajoittuu pohjoisessa Norjaan. Norjassa rajakuntina ovat Kaarasjoki, Tana ja Uuniemi.

Utsjoki on sekä Suomen että Euroopan unionin pohjoisin kunta, ja Euroopan unionin pohjoisin piste on merkitty myös muistokivellä. Utsjokilaakso on valittu erääksi Suomen kansallismaisemista ja on myös yksi valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista Suomessa.

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asutus on keskittynyt pääsääntöisesti Suomen ja Norjan välisen rajajoen, Tenon varrelle. Kunnan kylät ovat Nuorgam, Utsjoen kirkonkylä, Nuvvus, Dalvadas, Outakoski, Rovisuvanto, Karigasniemi ja Kaamasmukka.

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suunnistustaulu Utsjoen keskustassa seututien 970 ja valtatien 4 risteyksessä.

Utsjoelle saatiin kunnollinen tieyhteys vasta vuonna 1958. Sitä ennen Karigasniemen ja Utsjoen välinen liikenne hoidettiin lähinnä veneillä Tenojokea pitkin, ja tällä välillä sijaitsi myös kulkua hankaloittava koski, Yläköngäs. Talvisaikaan jokea pitkin ajettiin jopa autolla, mistä on kertomus Raimo O. Kojon kirjassa Teno, Saamen ja lohen virta (WSOY 1984). Karigasniemeltä Utsjoelle Tenon rantaa kulkeva tie valmistui 1970-luvulla.

Nykyisin Utsjoki on valtatien 4 pohjoinen päätepiste. Eurooppatie E75 jatkuu vuonna 1993 valmistunutta Saamen siltaa pitkin edelleen Norjaan ja yhtyy siellä Norjaa halkovaan E6-tiehen.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Utsjoen tärkeimmät elinkeinot ovat rajakauppa (vähittäiskauppa), poro- ja luontaistalous ja matkailu (Tenojoen lohenkalastus).

Norjalaiset ovat merkittävä asiakaskunta alueen yrityksille. Suomalaisen lihan ja lihatuotteiden kauppa Norjaan käy vilkkaasti. Samoin 2001 avattu Nuorgamin Alkon myymälä on norjalaisten ahkerassa käytössä.

Utsjoella on monta lomakylää mm. Tenonlohituvat, ja suurin osa niistä on perheyrityksiä. Entisaikaan monelle Utsjokilaiselle talviaikainen riekon ansapyynti oli melkein ammatiksi käypää, mutta nykyään riekkoa pyytävät lähinnä ulkopaikkakuntalaiset.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Utsjoella toimii evankelisluterilainen Utsjoen seurakunta, joka on kaksikielinen eli seurakunnassa käytetään sekä suomen että saamen kieltä, ja se on ainoa saamelaisenemmistöinen seurakunta Suomessa. Seurakunta kuuluu Oulun hiippakuntaan.[6]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Utsjoen kasvillisuus on arktisen tundran ja pohjoisten havumetsien vaihettumisaluetta, hemiarktista kasvillisuusvyöhykettä. Tuntureilla kasvillisuus on paljakkaa. Tällä alueella on laajoja tunturikoivikoita. Utsjoella talvi on pitkä, pimeä ja kylmä. Lyhyen kesän aikana Utsjoella on noin kaksi kuukautta kestävä yötön yö. Kesät ovat muuhun Suomeen nähden viileitä, helteitä ei ole joka vuosi. Utsjoella sijaitsee Kevon luonnonpuisto ja siellä Ilmatieteen laitoksen sääasema. Luonnonpuistossa on kuuluisa Kevon syvä kanjoni ja sen vartta kulkeva runsaan 50 kilometrin mittainen retkeilypolku, jota luonnonpuistossa täytyy rajoitusaikana käyttää. Myös Nuorgam–Sevettijärvi -retkeilyreitti on suosittu mutta verrattain vaativa taival. Kunnassa sijaitsee myös Suomen laajin erämaa Kaldoaivi. Utsjoella on paljon marjoja, muun muassa puolukoita, hilloja, variksenmarjoja ja mustikoita.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Utsjoki on Suomen pohjoisin kunta, ja siellä sijaitseva Lapin tutkimuslaitos Kevo on Suomen kuivin ja pilvisin paikka: auringonpaistetunteja keskimäärin 1 279 tuntia ja sadetta 433 millimetriä vuodessa.

Kevon kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) -9,2 -8,1 -3,2 2,4 7,9 14,7 18,3 15,4 9,6 2,3 -4,4 -7,5 Ø 3,2
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -19,1 -18 -13,8 -7,7 -0,5 5,1 8,5 6,5 2,3 -3,4 -12,5 -17,3 Ø -5,8
Vuorokauden keskilämpötila (°C) -14 -12,8 -8,2 -2,5 3,7 9,6 13,1 10,7 5,7 -0,5 -8,3 -12,3 Ø -1,3
Sadanta (mm) 27 24 21 25 27 50 72 57 38 39 28 25 Σ 433
Aurinkoiset tunnit (h/d) 0 2 4 6 6 7 7 4 3 2 0 0 Ø 3,4
Sadepäivät (d) 23 21 19 16 17 17 17 18 18 21 22 22 Σ 231
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
-9,2
-19,1
-8,1
-18
-3,2
-13,8
2,4
-7,7
7,9
-0,5
14,7
5,1
18,3
8,5
15,4
6,5
9,6
2,3
2,3
-3,4
-4,4
-12,5
-7,5
-17,3
S
a
d
a
n
t
a
27
24
21
25
27
50
72
57
38
39
28
25


Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2011 Utsjoella asui 1 294 henkeä. Suomea puhui äidinkielenään 648 henkilöä ja saamea 614 henkeä. Ruotsinkielisiä oli 4 ja muiden kuin aiemmin mainittujen kielten puhujia oli 28.[[1]]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Utsjoen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
1 479
1985
  
1 548
1990
  
1 514
1995
  
1 568
2000
  
1 394
2005
  
1 363
2010
  
1 297
Lähde: Tilastokeskus.[7]

Tunnettuja utsjokelaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 14.2.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 6.11.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 2.1.2013.
  6. Ohcejoga searvegoddi - Utsjoen seurakunta Utsjoen seurakunta. Viitattu 24.6.2011.
  7. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]