Utsjoki

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Utsjoki
Ohcejohka
Utsjoki.vaakuna.svg Utsjoki.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.utsjoki.fi
Sijainti 69°54′N, 027°01′E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta
Perustettu 1876
Kokonaispinta-ala 5 372,00 km²
13:nneksi suurin 2016 [1]
– maa 5 144,52 km²
– sisävesi 227,48 km²
Väkiluku 1 250
294:nneksi suurin 31.10.2016 [2]
väestötiheys 0,24 as./km² (31.10.2016)
Ikäjakauma 2014 [3]
– 0–14-v. 15,1 %
– 15–64-v. 58,3 %
– yli 64-v. 26,6 %
Äidinkieli 2014 [4]
suomenkielisiä 50,4 %
ruotsinkielisiä 0,6 %
saamenkielisiä 45,7 %
– muut 3,3 %
Kunnallisvero 20,75 %
143:nneksi suurin 2016 [5]
Kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio
Kunnanvaltuusto 15 paikkaa
  2013–2016[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • RKP
 • SDP
 • PS
 • Vas.

6
4
2
1
1
1

Utsjoki (pohjoissaameksi Ohcejohka, inarinsaameksi Uccjuuhâ, koltansaameksi Uccjokk, norjaksi Utsjok) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa. Kunnassa asuu 1 250 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 5 372,00 km², josta 227,48 km² on vesistöjä.[1] Utsjoen väestötiheys on vain 0,24 asukasta/km², ja se on Suomen kolmanneksi harvimpaan asuttu kunta Savukosken ja Enontekiön jälkeen.

Utsjoen ainoa suomalainen naapurikunta on Inari. Pohjoisessa Utsjoki rajoittuu Norjaan, missä rajakuntina ovat Kaarasjoki, Teno (kutsutaan paikallisesti norjankielisellä nimellä Tana) ja Uuniemi.

Utsjoki on sekä Suomen että Euroopan unionin pohjoisin kunta. Euroopan unionin pohjoisin piste on merkitty rajamerkillä Nuorgamiin. Utsjokilaakso on valittu erääksi Suomen kansallismaisemista, ja se on yksi valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista Suomessa.

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan asutus on keskittynyt pääasiassa Suomen ja Norjan välisen rajajoen Tenon varrelle. Kunnan kylät ovat Nuorgam, Utsjoen kirkonkylä, Nuvvus, Dalvadas, Outakoski, Rovisuvanto, Karigasniemi ja Kaamasmukka.

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Utsjoelle saatiin kunnollinen tieyhteys vasta vuonna 1958. Sitä ennen Karigasniemen ja Utsjoen välinen liikenne hoidettiin lähinnä veneillä Tenojokea pitkin, ja tällä välillä sijaitsi myös kulkua hankaloittava koski, Yläköngäs. Talvisaikaan jokea pitkin ajettiin jopa autolla, mistä kerrotaan Raimo O. Kojon kirjassa Teno, Saamen ja lohen virta (WSOY 1984). Karigasniemeltä Utsjoelle Tenon rantaa kulkeva nykyinen tie valmistui aluksi polkutienä 1970-luvulla. Nykyisessä muodossaan se vihittiin käyttöön vuonna 1983.

Nykyisin Utsjoki on valtatien 4 pohjoinen päätepiste. Eurooppatie E75 jatkuu vuonna 1993 valmistunutta Saamen siltaa pitkin edelleen Norjaan ja yhtyy siellä Norjaa halkovaan E6-tiehen.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Utsjoen tärkeimmät elinkeinot ovat rajakauppa (vähittäiskauppa), poro- ja luontaistalous ja matkailu (Tenojoen lohenkalastus).

Norjalaiset ovat merkittävä asiakaskunta alueen yrityksille. Suomalaisen lihan ja lihatuotteiden kauppa Norjaan käy vilkkaasti; lisäksi norjalaiset asioivat paljon vuonna 2001 Nuorgamiin ja 2014 Karigasniemeen avatuissa Alkon myymälöissä.

Utsjoella on monta lomakylää, muun muassa Tenon lohituvat. Suurin osa niistä on perheyrityksiä.lähde?

Entisaikaan monelle utsjokilaiselle talviaikainen riekon ansapyynti oli lähestulkoon ammatti, mutta nykyään riekkoa pyytävät lähinnä ulkopaikkakuntalaiset.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Utsjoella toimii evankelisluterilainen Utsjoen seurakunta, joka on kaksikielinen eli seurakunnassa käytetään sekä suomen että saamen kieltä. Utsjoen seurakunta on ainoa saamelaisenemmistöinen seurakunta Suomessa. Seurakunta kuuluu Oulun hiippakuntaan.[7]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Utsjoen kasvillisuus on arktisen tundran ja pohjoisten havumetsien vaihettumisaluetta, hemiarktista kasvillisuusvyöhykettä. Tuntureilla kasvillisuus on paljakkaa. Tällä alueella on laajoja tunturikoivikoita. Utsjoella talvi on pitkä, pimeä ja kylmä. Lyhyen kesän aikana Utsjoella on noin kaksi kuukautta kestävä yötön yö. Kesät ovat muuhun Suomeen nähden viileitä, helteitä ei ole joka vuosi. Utsjoella sijaitsevassa Kevon luonnonpuistossa sijaitsee Ilmatieteen laitoksen sääasema. Luonnonpuistossa on kuuluisa Kevon syvä kanjoni ja sen vartta kulkeva runsaan 50 kilometrin mittainen retkeilypolku. Luonnonpuistossa liikkuminen on sallittu vain merkittyjä reittejä pitkin.[8] Myös Nuorgam–Sevettijärvi-retkeilyreitti on suosittu, mutta verrattain vaativa taival. Kunnassa sijaitsee Suomen laajin erämaa-alue Kaldoaivi. Utsjoen alueen luonnonmarjoja ovat muun muassa puolukka, hilla eli suomuurain, variksenmarja ja mustikka.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Utsjoki on Suomen pohjoisin kunta. Lapin tutkimuslaitos Kevo on Suomen kuivin ja pilvisin paikka: auringonpaistetunteja keskimäärin 1 279 tuntia ja sadetta 433 millimetriä vuodessa.

Kevon ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −9,2 −8,1 −3,2 2,4 7,9 14,7 18,3 15,4 9,6 2,3 −4,4 −7,5 ka. 3,2
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −19,1 −18 −13,8 −7,7 −0,5 5,1 8,5 6,5 2,3 −3,4 −12,5 −17,3 ka. -5,8
Vrk:n keskilämpötila (°C) −14 −12,8 −8,2 −2,5 3,7 9,6 13,1 10,7 5,7 −0,5 −8,3 −12,3 ka. -1,3
Sademäärä (mm) 27 24 21 25 27 50 72 57 38 39 28 25 Σ 433
Auringopaistetunnit (h/d) 0 2 4 6 6 7 7 4 3 2 0 0 ka. 3,4
Sadepäivät (d) 23 21 19 16 17 17 17 18 18 21 22 22 Σ 231
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−9,2
−19,1
−8,1
−18
−3,2
−13,8
2,4
−7,7
7,9
−0,5
14,7
5,1
18,3
8,5
15,4
6,5
9,6
2,3
2,3
−3,4
−4,4
−12,5
−7,5
−17,3
S
a
d
a
n
t
a
27
24
21
25
27
50
72
57
38
39
28
25


Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2011 Utsjoella asui 1 294 henkeä. Suomea puhui äidinkielenään 648 henkilöä ja saamea 614 henkeä. Ruotsinkielisiä oli neljä ja muiden kuin aiemmin mainittujen kielten puhujia oli 28.[9]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Utsjoen väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
1 479
1985
  
1 548
1990
  
1 514
1995
  
1 568
2000
  
1 394
2005
  
1 363
2010
  
1 297
2015
  
1 264
Lähde: Tilastokeskus.[10] Väestötietojärjestelmä[11]

Tunnettuja utsjokelaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]