Utsjoki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Utsjoki
Ohcejohka
Utsjoki.vaakuna.svg Utsjoki.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 69°54′N, 027°01′E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta
Kuntanumero 890
Hallinnollinen keskus Utsjoen kirkonkylä
Perustettu 1876
Kokonaispinta-ala 5 372,00 km²
13:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 5 145,98 km²
– sisävesi 226,02 km²
Väkiluku 1 223
292:nneksi suurin 31.8.2019 [2]
väestötiheys 0,24 as./km² (31.8.2019)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 14,9 %
– 15–64-v. 58,1 %
– yli 64-v. 27,0 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 51,3 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
saamenkielisiä 45,0 %
– muut 3,5 %
Kunnallisvero 21,00 %
138:nneksi suurin 2019 [5]
Kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio
Kunnanvaltuusto 15 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • Vas.
 • Ps.
 • RKP
 • KD

5
3
2
2
1
1
1
www.utsjoki.fi

Utsjoki (pohjoissaameksi Ohcejohka) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa. Kunnassa asuu 1 223 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 5 372,00 km², josta 226,02 km² on vesistöjä.[1] Utsjoen väestötiheys on vain 0,24 asukasta/km², ja se on Suomen kolmanneksi harvimpaan asuttu kunta Savukosken ja Enontekiön jälkeen.

Utsjoen ainoa suomalainen naapurikunta on Inari. Pohjoisessa Utsjoki rajoittuu Norjaan, missä rajakuntina ovat Kaarasjoki, Teno (kutsutaan paikallisesti norjankielisellä nimellä Tana) ja Uuniemi.

Utsjoki on sekä Suomen että Euroopan unionin pohjoisin kunta.[7] Euroopan unionin pohjoisin piste on merkitty rajamerkillä Nuorgamiin.[8] Utsjokilaakso on valittu erääksi Suomen kansallismaisemista, ja se on yksi valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista Suomessa.[9]

Kunnan inarinsaamelainen nimimuoto merkitsee pientä jokea, mutta paikallinen, pohjoissaamelainen muoto on merkitykseltään tuntematon. Kielentutkijat ovat päätelleet että se palautuu johonkin jo hävinneeseen kieleen, joka ei itseasiassa ole lainkaan saamea.[10]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan asutus on keskittynyt pääasiassa Suomen ja Norjan välisen rajajoen Tenon varrelle. Kunnan kylät ovat Nuorgam, Utsjoen kirkonkylä, Nuvvus, Dalvadas, Outakoski, Rovisuvanto, Karigasniemi ja Kaamasmukka.

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Utsjoelle saatiin kunnollinen tieyhteys vasta vuonna 1958. Sitä ennen Karigasniemen ja Utsjoen välinen liikenne hoidettiin lähinnä veneillä Tenojokea pitkin, ja tällä välillä sijaitsi myös kulkua hankaloittava koski, Yläköngäs. Talvisaikaan jokea pitkin ajettiin jopa autolla, mistä kerrotaan Raimo O. Kojon kirjassa Teno, Saamen ja lohen virta (WSOY 1984). Karigasniemeltä Utsjoelle Tenon rantaa kulkeva nykyinen tie valmistui aluksi polkutienä 1970-luvulla. Nykyisessä muodossaan se vihittiin käyttöön vuonna 1983.

Nykyisin Utsjoki on valtatien 4:n pohjoinen päätepiste. Eurooppatie E75 jatkuu vuonna 1993 valmistunutta Saamen siltaa pitkin edelleen Norjaan ja yhtyy siellä Norjaa halkovaan E6-tiehen.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Utsjoen tärkeimmät elinkeinot ovat rajakauppa (vähittäiskauppa), poro- ja luontaistalous ja matkailu (Tenojoen lohenkalastus).

Norjalaiset ovat merkittävä asiakaskunta alueen yrityksille. Suomalaisen lihan ja lihatuotteiden kauppa Norjaan käy vilkkaasti; lisäksi norjalaiset asioivat paljon vuonna 2001 Nuorgamiin ja vuonna 2014 Karigasniemeen avatuissa Alkon myymälöissä.

Utsjoella on monta lomakylää, muun muassa Tenon lohituvat. Suurin osa niistä on perheyrityksiä.lähde?

Entisaikaan monelle utsjokilaiselle talviaikainen riekon ansapyynti oli lähestulkoon ammatti, mutta nykyään riekkoa pyytävät lähinnä ulkopaikkakuntalaiset.

Utsjoella naisten mediaanipalkka oli vuoden 2017 verotuksessa 2,18-kertainen miesten mediaanipalkkaan verrattuna. Ero naisten hyväksi oli suurempi kuin missään muussa suomalaiskunnassa. Naiset ansaitsevat miehiä enemmän 38 muussakin kunnassa, joista useimmat ovat Pohjois-Suomessa, syinä etenkin miesvaltainen porotalous ja naisten suuri osuus korkeaa koulutusta vaativissa ammateissa.[11]

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Utsjoella on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon[12] Utsjoen seurakunta, jolla on toimintaa kaikissa kunnan kylissä.[13] Seurakunta on kaksikielinen eli seurakunnassa käytetään sekä suomen että saamen kieltä. Utsjoen seurakunta on ainoa saamelaisenemmistöinen seurakunta Suomessa. Seurakunta kuuluu Oulun hiippakuntaan ja muodostaa yhdessä Inarin seurakunnan kanssa Pohjois-Lapin seurakuntayhtymän.[14]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Utsjoen alueella toimii vuosittain Lapin ortodoksinen seurakunta.[15]

Vuonna 2017 aloitti Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta toimintansa Utsjoella.[16] Sen jumalanpalveluksiin osallistunut joukko järjestäytyi joulukuussa 2018 seurakunnaksi nimeltä Joosefin luterilainen seurakunta Lähetyshiippakunnan jäsenseurakunnaksi.[17]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuorgamin koulu on kaksikielinen ala-aste (luokat 1-6).[18] Karigasniemen koulu ja Utsjokisuun kouluissa annetaan opetusta suomeksi ja saameksi luokilla 1-9 ja lisäksi esiopetusta.[19][20] Vuonna 2019 kunta päätti uusia kaikki kolme koulurakennusta sisäilmaongelmien takia.[21]

Utsjoella toimii myös EU:n pohjoisin saamelaislukio, koulussa voi joko opiskella saameksi tai opetella saamea. Koulussa on oppilaille asuntolat, joissa asuminen on maksutonta.[22]

Vapaa-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Utsjoella voi lainata kirjoa ja muuta aineistoa Pedar Jalvi -kirjastosta tai kirjastoautosta. Kirjastopalvelut ovat osa Lapin kirjastoa.[23] Kirjastoauto on ollut yhteinen Norjan Kaarasjoen ja Porsangin kuntien kanssa, mutta norjalaiset ovat luopumassa sen rahoittamisesta.[24]

Utsjoella toimii myös EU:n pohjoisin elokuvateatteri, 30-paikkainen Davvenásti.[25] Elokuvateatterissa on huomioitu Saamen kulttuuri ja elokuvien trailereiden sijasta näytetään saamelaisia lyhytelokuvia.

Utsjoella on uimahalli, kolme liikuntasalia, kolme jääkiekkokaukaloa sekä valaistuja kuntoreittejä. Nisulammella on myös 18-väyläinen frisbeegolfrata.[26] Nisulammen uimapaikan saunan yhteydessä pääsee talvisin uimaan avannossa.

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Utsjoella, Karigasniemessä ja Nuorgamissa on omat terveystalonsa, jotka tarjoavat muun muassa neuvolapalveluita, hammashoitoa, kotiterveydenhoitoa ja kouluterveydenhoitoa.[27]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Utsjoen kasvillisuus on arktisen tundran ja pohjoisten havumetsien vaihettumisaluetta, hemiarktista kasvillisuusvyöhykettä. Tuntureilla kasvillisuus on paljakkaa. Tällä alueella on laajoja tunturikoivikoita. Utsjoella talvi on pitkä, pimeä ja kylmä. Lyhyen kesän aikana Utsjoella on noin kaksi kuukautta kestävä yötön yö. Kesät ovat muuhun Suomeen nähden viileitä; helteitä ei ole joka vuosi. Utsjoella sijaitsevassa Kevon luonnonpuistossa sijaitsee Ilmatieteen laitoksen sääasema. Luonnonpuistossa on kuuluisa Kevon syvä kanjoni. Kanjonin vartta pitkin kulkee runsaan 50 kilometrin mittainen retkeilypolku. Luonnonpuistossa liikkuminen on sallittu vain merkittyjä reittejä pitkin.[28] Myös Nuorgam–Sevettijärvi-retkeilyreitti on suosittu, mutta verrattain vaativa taival. Kunnassa sijaitsee Suomen laajin erämaa-alue Kaldoaivi. Utsjoen alueen luonnonmarjoja ovat muiden muassa puolukka, hilla eli suomuurain, variksenmarja ja mustikka.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Utsjoki on Suomen pohjoisin kunta. Lapin tutkimuslaitos Kevo on Suomen kuivin ja pilvisin paikka: auringonpaistetunteja keskimäärin 1 279 tuntia ja sadetta 433 millimetriä vuodessa. Nyt jo lopetetulla Utsjoen Outakosken sadeasemalla vuosisademäärän keskiarvo jäi vieläkin alemmas, 369,8 millimetriin vuodessa.[29]

Kevon ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −9,2 −8,1 −3,2 2,4 7,9 14,7 18,3 15,4 9,6 2,3 −4,4 −7,5 ka. 3,2
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −19,1 −18 −13,8 −7,7 −0,5 5,1 8,5 6,5 2,3 −3,4 −12,5 −17,3 ka. -5,8
Vrk:n keskilämpötila (°C) −14 −12,8 −8,2 −2,5 3,7 9,6 13,1 10,7 5,7 −0,5 −8,3 −12,3 ka. -1,3
Sademäärä (mm) 27 24 21 25 27 50 72 57 38 39 28 25 Σ 433
Auringonpaistetunnit (h/d) 0 2 4 6 6 7 7 4 3 2 0 0 ka. 3,4
Sadepäivät (d) 23 21 19 16 17 17 17 18 18 21 22 22 Σ 231
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−9,2
−19,1
−8,1
−18
−3,2
−13,8
2,4
−7,7
7,9
−0,5
14,7
5,1
18,3
8,5
15,4
6,5
9,6
2,3
2,3
−3,4
−4,4
−12,5
−7,5
−17,3
S
a
d
a
n
t
a
27
24
21
25
27
50
72
57
38
39
28
25


Utsjoki Outakoski, sademäärän keskiarvo 1981-2009
kuukausi tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu vuosi ka.
sademäärä 21,9 19,7 16,4 18,8 17,0 38,0 61,0 53,6 34,6 37,6 28,9 22,3 369,8

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2018 Utsjoella asui 1 232 henkeä. Suomenkielisiä oli 655 (53,2%), saamenkielisiä 530 (43,0%), ruotsinkielisiä ei ollut lainkaan ja vieraskielisiä oli yhteensä 45 (3,7%).[30] Vastaavasti vuonna 2011 Utsjoella asukkaita oli 1 294 henkeä, joista suomea puhui äidinkielenään 648 henkilöä ja saamea 614 henkeä. Tällöin ruotsinkielisiä oli neljä ja muiden kuin aiemmin mainittujen kielten puhujia oli 28.[31]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Utsjoen väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
1 479
1985
  
1 548
1990
  
1 514
1995
  
1 568
2000
  
1 394
2005
  
1 363
2010
  
1 297
2015
  
1 250
Lähde: Tilastokeskus.[32]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Utsjoella oli 1 242 asukasta, joista 317 asui taajamissa, 898 haja-asutusalueilla ja 27 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Utsjoen taajama-aste on 26,1 %.[33] Utsjoella on Suomen matalin taajama-aste niistä kunnista, joissa on taajamaväestöä. Utsjoen taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Utsjoen kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 317 asukasta.[34]

Tunnettuja utsjokelaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2019M01*-2019M08* 31.8.2019. Tilastokeskus. Viitattu 8.10.2019.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. Kuntavaalit 2017, Utsjoki Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ”Saapi tänne tulla”
  8. Tiedätkö, missä on Suomen pimein kunta?
  9. Utsjokilaakson saamelaisasutus
  10. Kielikello - kielenhuollon tiedotuslehti www.kielikello.fi. Viitattu 28.8.2017.
  11. Vihavainen, Suvi ym.: Tässä Suomen kunnassa naisen euro on 218 senttiä – Katso, millaiset tuloerot kotikuntasi miehillä ja naisilla on Helsingin Sanomat. 14.5.2019. Viitattu 14.5.2019. (Tilaajille.)
  12. Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  13. Utsjoen seurakunta utsjoenseurakunta.fi. Viitattu 9.1.2019.
  14. Ohcejoga searvegoddi – Utsjoen seurakunta Utsjoen seurakunta. Viitattu 24.6.2011.
  15. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lapin-ortodoksinen-seurakunta
  16. Utsjoki Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta. Viitattu 25.9.2019.
  17. Utsjoelle Joosefin luterilainen seurakunta Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta. Viitattu 25.9.2019.
  18. Nuorgamin koulun työsuunnitelma Utsjoen kunta. 2018. Viitattu 23.9.2019.
  19. Karigasniemen koulun työsuunnitelma Utsjoen kunta. 2018. Viitattu 23.9.2019.
  20. Utsjokisuun koulun työsuunnitelma Utsjoen kunta. 2018. Viitattu 23.9.2019.
  21. Utsjoen kunta rakennuttaa kolme uutta koulua – Karigasniemeläiset joutuivat pettymään aikatauluun Yle. 15.1.2019. Viitattu 23.9.2019.
  22. Utsjoen saamelaislukio Utsjoen kunta. Viitattu 23.9.2019.
  23. Lapin kirjaston käyttösäännöt Utsjoen kunta. Viitattu 23.9.2019.
  24. Suomen pohjoisin kirjastoauto loppuu Norjan kuntien rahapulaan – liikkuva kirjasto on palvellut kahta maata vuosikymmeniä Yle. 3.9.2019. Viitattu 23.9.2019.
  25. EU:n pohjoisin elokuvateatteri explore utsjoki. Viitattu 23.9.2019.
  26. Liikuntaatarjonta Utsjoen kunta. Viitattu 23.9.2019.
  27. Terveydenhoito ja kotisairaanhoito utsjoen kunta. Viitattu 23.9.2019.
  28. http://www.luontoon.fi/kevo
  29. Säähavaintoarkisto - Taulukkotilastot - FMI Avoin data suja.kapsi.fi. Viitattu 10.2.2019.
  30. Väestö 31.12. muuttujina Alue, Kieli, Sukupuoli, Vuosi ja Tiedot Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat. Tilastokeskus. Viitattu 13.7.2019.
  31. Väestö iän (1-v.), sukupuolen, siviilisäädyn ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 28.12.2017.
  32. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 28.12.2017.
  33. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
  34. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]