Helle
Helle vallitsee Suomessa silloin, kun päivän aikana mitattu ylin lämpötila on vähintään 25,1 celsiusastetta.[1]
Helteiden määritelmät ja esiintyminen Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helleraja vaihtelee maittain; kun Suomessa ja muissa Pohjoismaissa määritelmän mukainen raja on +25 °C, luokitellaan esimerkiksi Espanjassa helteeksi vasta +30 °C:n ja Yhdysvalloissa +32 °C:n ylittävät päivälämpötilat.lähde?
Hellepäivien lukumäärä Suomessa vaihtelee paikkakunnittain ja vuosittain. Viikon yhtäjaksoinen helle ainakin yhdellä Suomen paikkakunnista yhden kesän aikana on yleistä, mutta ei suinkaan jokakesäistä. Kahden viikon hellejaksoja esiintyy vain keskimäärin noin kerran 5–10 vuodessa. Kolme viikkoa tai kauemmin jatkuva yhtämittainen helle on erittäin harvinaista ja poikkeuslaatuinen sääilmiö. Kuitenkin eri puolilla Suomea mitattuna kolmen viikon helleputkia voidaan mitata lähestulkoon minä tahansa kesänä.
Etelä-Suomessa on helteisiä päiviä yleensä 10–20 kesässä, keskimäärin 15, esimerkiksi Vantaalla. Kaakkois-Suomessa hellepäiviä on keskimäärin 17–18 kesässä. Ilmatieteenlaitoksen pitkäaikaisissa tilastoissa Utissa on keskimäärin 18 ja Lappeenrannassa 17 hellepäivää, itäsuomalaisilla paikkakunnilla saadaan keskimäärin 14 hellepäivää kesässä. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa hellepäiviä kertyy kesän aikana yleensä noin 10, esimerkiksi Oulussa on keskimäärin vain 9 hellepäivää kesässä, vuosittain kuitenkin yleensä noin puolet Etelä-Suomen määrästä. Lapissa, esimerkiksi Rovaniemellä, on tavattu keskimäärin 7 hellepäivää kesän aikana eli viikon verran. Pohjois-Lapissa hellepäiviä kertyy kesässä yleensä vain 2–3.
Vuosina 1961–2022 hellettä on mitattu Suomessa joka vuosi. Vuoden ylin lämpötila on kyseisellä jaksolla mitattu 25 vuotena Etelä-Suomessa, 15 vuotena Länsi-Suomessa, 9 vuotena Itä-Suomessa ja 13 vuotena Pohjois-Suomessa.[2]
Viime vuosina Suomen ja Skandinavian kesät ovat olleet yhtäjaksoisesti aikaisempia runsashelteisempiä, vaikka on tutkittu, ettei ilmastonmuutos vaikuta kesien säihin aivan yhtä paljon kuin talviin.
Helteiden ajoittuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helteet ajoittuvat yleensä enimmäkseen toukokuun puolenvälin ja syyskuun puolenvälin väliselle, neljä kuukautta kestävälle ajanjaksolle. Helteisen sään mahdollisuus on todennäköisintä kuitenkin yleisimmin juhannuksesta elokuun puoleenväliin kestävällä ajanjaksolla. Jo huhtikuussa on Suomessa mitattu hellelukema 25,5 °C 27. huhtikuuta 1921 Jyväskylässä.[3] Kesäkauden myöhäisin hellelukema, 25,2 astetta, mitattiin 17. syyskuuta 1947 Tampereen Härmälässä ja Seinäjoella.[4]
Harvemmin joudutaan Suomessa odottamaan helteitä heinäkuulle saakka. Vuonna 2015 helleraja rikkoutui ensimmäisenä Varkaudessa 29. kesäkuuta 2015. Tätä aiemmin näin pitkään on helteitä saatu odottaa vuonna 1987, jolloin ensimmäinen hellepäivä Suomessa oli 6. heinäkuuta.[5][6]
Oulun pohjoispuolella hellepäivät ajoittuvat yleensä kesä–elokuuhun. Etelä-Suomessa niitä saadaan toisinaan touko- ja syyskuissakin. Kuitenkin yli 30 asteen lämpötiloihin on mahdollista päästä suomalaistyypillisesti lähinnä heinäkuun alkupuolella etelässä ja vähän myöhemmin pohjoisempana. Yli 33 asteen lämpötiloja mitataan Suomessa vain kerran 15–20 vuodessa, mutta 31 asteen lämpötiloja sen sijaan mitataan noin joka toinen vuosi, ja 30 asteeseen päästään yleensä lähes joka vuosi jossakin päin Suomea. 2010-luvulta alkaen yli 33 asteen lämpötilat näyttävät yleistyneen Suomessa. Vuosina 2018–21 yli 33 asteen lämpötiloja mitattiin peräti neljänä perättäisenä vuotena.[2]
Vuosina 1961–2022 vuoden ylin lämpötila Suomessa on mitattu 2 vuotena toukokuussa, 17 vuotena kesäkuussa, 31 vuotena heinäkuussa ja 12 vuotena elokuussa.[2]
Helteen esiintymisten edellytyksistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helteiden lukumäärä riippuu vuodesta. Jos kesän vallitsevina ilmavirtauksina ovat kaakon- ja idänpuoleiset tuulet, hellepäiviä voi kertyä moninkertainen määrä kymmenien vuosien keskiarvoon verrattuna. Tällöin kyse on siitä, että helteet saapuvat Suomeen idästä, Venäjän mannerilmaston suunnalta. Tämä vaikutus tuntuu myös Lapin itäosissa, jonne Siperian suunnan kuumat ilmamassat saapuvat Kuolan niemimaan ylitse ilman, että Vienanmeri pääsee niitä kovin paljon viilentämään. Tämä voidaan havaita alla olevista taulukoista.
Sen sijaan lounaisvirtausten hallitessa kesän säätä hellepäiviä tulee yleensä satunnaisen keskimääräisesti tai jopa alle keskiarvon. Helteet tuovat myös lyhytkestoiset sadekuurot, joita etenkin iltapäivisin saadaan suuressa osassa maata.
Helteen asteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kesästä 2011 alkaen Ilmatieteen laitos on alkanut varoittaa riskiryhmiä (pikkulapset, vanhukset ja pitkäaikaissairaat) erillisellä kolmiportaisella hellevaroituksella:
- Tukala helle (keltainen tunnusväri): vuorokauden ylin lämpötila on +27 ja keskilämpötila +20 astetta.
- Erittäin tukala helle (oranssi tunnusväri): vuorokauden ylin lämpötila on +30 ja keskilämpötila +24 astetta.
- Äärimmäisen tukala helle (punainen tunnusväri): vuorokauden ylin lämpötila on +35 ja keskilämpötila +28 astetta.[7]
Yötä, jolloin lämpötila ei laske alle 20 asteen, kutsutaan trooppiseksi yöksi. Niitä esiintyy Suomessa tyypillisesti heinäkuun puolenvälin ja elokuun puolenvälin välisenä aikana.
Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuolemantapausten määrä nousee Suomessa selvästi aina kun lämpötilat pysyttelevät viikon tai kaksi yli 25 asteessa. Tämä johtuu etupäässä siitä, etteivät ihmiset osaa nauttia riittävästi nestettä, jolloin heidän elimistönsä kuivuu. Joissain tapauksissa on ollut kyse fyysisistä ponnisteluista, jotka ovat olleet liiallisia lämpötilaan nähden.[8]
Pitkäaikainen kuumassa oleskelu voi aiheuttaa ihmiselle myös lämpöhalvauksen, jonka oireita ovat muun muassa väsymys, päänsärky ja äkilliset tajuttomuuskohtaukset[9].
Helle-ennätyksiä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhden kesän aikainen helle-ennätys Suomessa on Kouvolan Utin lentoaseman mittauspisteellä vuonna 2010 mitattu 48 päivää.[10][11] Vuonna 2011 eniten hellepäiviä oli Lahdessa 36 kpl, vuonna 2012 – normaalia viileämpänä kesänä – Utissa jäätiin yhdeksään, ja vuonna 2013 eniten hellepäiviä, 25 kpl, kertyi kahdelle paikkakunnalle: Kouvolan Utille ja Anjalalle sekä Salon Kärkälle.
Hyvin kuumien, yli 30° C:n hellejaksojen Suomen ennätykset voi nähdä alla olevasta taulukosta:[6]
| Suomen pisimmät huippuhellekaudet (yli 30 °C) | ||
| Vuosi | Pituus | Mittauspaikka |
|---|---|---|
| 1972 | 10 vrk | Nellim, Inari |
| 7 vrk | Oulu Kevo, Utsjoki Toivoniemi, Inari | |
| 6 vrk | Ivalo, Inari | |
| 2010 | Lahti, Kouvola, Puumala | |
| 2014 | 5 vrk | Nuuksio, Espoo |
Alla olevasta taulukosta selviää suurimpia mittauspaikkakohtaisia hellepäivien lukumääriä 2010-luvulla:
| Hellepäivien (≥ 25,1° C) ennätyksiä 2010-luvulla | ||
| Vuosi | Hellepäivien määrä | Mittauspaikka |
|---|---|---|
| 2010 | 48 vrk | Utin lentoasema, Kouvola |
| 2011 | 36 vrk | Lahti |
| 2013 | 25 vrk | Utin lentoasema, Kouvola Anjala, Kouvola, Kärkkä, Salo |
Pisimmät yhtäjaksoiset helleputket Suomessa:[12][13][14][15]
| Pisimmät yhtäjaksoiset helleputket Suomessa | ||
| Ajankohta | Hellepäivien määrä | Mittauspaikka |
|---|---|---|
| 18.6.–18.7.2021 | 31 vrk | Anjala |
| 2014 | 26 vrk | Helsinki, Kouvola, Hattula |
| 12.7–5.8.2018 | 25 vrk | Helsinki, Vantaa, Porvoo |
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Mikä on helleraja Suomessa? Ilmatieteen laitos. Viitattu 27.7.2019.
- ↑ a b c https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lampimin-ja-kylmin-paikka-vuosittain:+Lämpimin ja kylmin paikka vuosittain - Ilmatieteen laitos www.ilmatieteenlaitos.fi. Viitattu 10.6.2023.
- ↑ https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lampotilaennatyksia:+Lämpötilaennätyksiä - Ilmatieteen laitos www.ilmatieteenlaitos.fi. Viitattu 10.6.2023.
- ↑ https://www.ilmatieteenlaitos.fi/helletilastot:+Helletilastot - Ilmatieteen laitos www.ilmatieteenlaitos.fi. Viitattu 10.6.2023.
- ↑ Helleraja rikki! Varkaus varasti kesän ensihelteen Ilta-Sanomat. 29.6.2015. Arkistoitu 30.6.2015. Viitattu 29.6.2015.
- ↑ a b Outi Salovaara: Loppuviikolle ennustettu helleaalto jäänee lyhyeksi. Edellisen kerran helteet tulivat näin myöhään lähes 30 vuotta sitten. Helsingin Sanomat, 29.6.2015, s. A 13. Sanoma Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.6.2015.
- ↑ http://ilmatieteenlaitos.fi/tietoa-helle-ja-pakkasvaroitukset
- ↑ Uusi Suomi: Vaiettu ilmiö: Helle tappaa suomalaisia Uusi Suomi. Viitattu 2.3.2020.
- ↑ Fabritius, Kakko ym.: Lukion maantiede 3, Riskien maailma, s. 48–49. Otava, 2005.
- ↑ Sääbriefing, meteorologi Pauli Jokinen: Kesä, joka tullaan muistamaan saabriefing.wordpress.com.
- ↑ Biologi Jari Kolehmainen: Ennätysvuosi 2010, Lämpöennätyksiä ympäri maapalloa biologi-jari.blogspot.com.
- ↑ YLE TV-uutiset 6.8.2018.
- ↑ Helmi Muhonen: Kouvolassa rikottiin helleputken Suomen ennätys. Helsingin Sanomat, 15.7.2021, s. A 19. Helsinki: Sanoma Oyj. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.7.2021.
- ↑ Saara Aholainen: Loppuviikosta Suomeen saapuu lämpimämpää ilmaa. Helsingin Sanomat, 20.7.2021, s. A 17. Helsinki: Sanoma Oyj.
- ↑ Juulia Tillaeus: Ennätyksellisen pitkä helleputki päättyi Kouvolassa – lämpötila nousi hellelukemiin 31 peräkkäisenä päivänä yle.fi. 20.7.2021. Yleisradio. Viitattu 20.7.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Helteistä aiheutuvat terveysriskit (Arkistoitu – Internet Archive)
- Ilmatieteen laitos » Tiedotearkisto: 2011 Kesä 2011 harvinaisen lämmin
- Ilmatieteen laitos » Tiedotearkisto: 2012 Kesällä 2012 hellepäiviä selvästi tavanomaista vähemmän
- Ilmatieteen laitos » Tiedotearkisto: 2013 Kesä erityisesti Lapissa pitkä ja lämmin