Lämpöhalvaus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lämpöhalvaus eli hypertermia syntyy, kun henkilö oleskelee liian kauan kuumassa tilassa, jolloin kehon lämmönsäätelykeskus vaurioituu. Tämän vuoksi kehon lämpötila nousee vaarallisen korkeaksi ilman, että lämmönsäätelymekanismi käynnistyy. Peräsuolesta mitattu lämpötila voi nousta yli 41 °C, ja sisäelimet voivat olla jopa lämpimämpiä. Kyseessä on hengenvaarallinen tila, ja henkilö pitää toimittaa heti sairaalahoitoon.

Syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuumassa ilmassa tapahtuva voimakas fyysinen ponnistus voi nuorella ja terveellä ihmisellä johtaa lämpöhalvaukseen. Ilman kuumuuden lisäksi vaikuttavia tekijöitä ovat ilmankosteus, vaatetus sekä hikoilua vähentävä lääkitys. Vanhuksilla riski saada lämpöhalvaus on suurempi.

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terve ihminen hikoilee ollessaan kuumissaan, mutta lämpöhalvauksen saanut ei. Iho on kuuma ja kuiva, hengitys pinnallista ja nopeaa. Valtimosyke on heikko. Lisäksi lämpöhalvaukseen voi liittyä sekavuutta ja tajunnanmenetys.

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lämpöhalvauksen saanut toimitetaan nopeasti sairaalahoitoon. Ajoissa hoitoon päässyt toipuu yleensä täysin, hoitamattomana on kuolemanvaara, jos ruumiinlämpö nousee liian korkeaksi.[1] Lämpöhalvausta voi ehkäistä juomalla reilusti viileää vettä ja totuttelemalla kuumaan ilmaan tai pysymällä viileämmissä tiloissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kodin uusi lääkärikirja

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]