Hattula

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Nimen muista merkityksistä katso Hattula (täsmennyssivu).
Hattula
Hattula.vaakuna.svg Hattula.sijainti.suomi.2009.svg

vaakuna

sijainti

www.hattula.fi
Sijainti 61°03′20″N, 024°22′15″E
Maakunta Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta Hämeenlinnan seutukunta
Hallinnollinen keskus Parola
Perustettu 1868
Kuntaliitokset Vanaja (1967, osa)
Tyrväntö (1971)
Kokonaispinta-ala 427,39 km²
235:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 357,81 km²
– sisävesi 69,58 km²
Väkiluku 9 646
106:nneksi suurin 31.8.2017 [2]
väestötiheys 26,96 as./km² (31.8.2017)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 18,0 %
– 15–64-v. 61,1 %
– yli 64-v. 20,8 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 98,0 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 1,6 %
Kunnallisvero 20,5 %
183:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Katariina Koivisto
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kok.
 • SDP
 • Kesk.
 • KD
 • Vihr.
 • Ps.
 • Vas.

10
9
6
3
3
2
2
Hattulan uusi kirkko talvisessa maisemassa
Viinitila (kuvassa myymälän sisäänkäynti) kuuluu Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan kampukseen Hattulassa.

Hattula on kunta Kanta-Hämeen maakunnassa eteläisessä Suomessa. Kunnassa asuu 9 646 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 427,39 km², josta 69,58 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 26,96 asukasta/km².

Hattulan naapurikuntia ovat Hämeenlinna, Pälkäne ja Valkeakoski. Ennen vuoden 2009 alussa toteutettua Hämeenlinnan suurta kuntaliitosta naapurikuntia olivat edellisten lisäksi Hauho, Kalvola, Renko ja Tammela. Hattulaan yhdistettiin vuonna 1971 Tyrvännön kunta, jonka pohjoisosa liitettiin kuitenkin vuonna 1978 Valkeakoskeen.

Hattula tunnetaan erityisesti pitkästä historiastaan merkittävänä varuskuntapaikkakuntana sekä kirkkohistoriallisena pyhiinvaelluskohteena. Siellä sijaitseva koko historiallisen Hämeen vanhin kirkko, Hattulan Pyhän Ristin kirkko, toimi jo keskiajalla merkittävänä pyhiinvaelluskohteena. Alueella, jossa nykyisin toimii Panssariprikaati, on vieraillut vuosisatojen aikana useita kuninkaallisia ja keisarillisia vieraita tarkastamassa sotaväkeään. Vuonna 1863 Hattulaan suuntautuneella matkallaan keisari Aleksanteri II antoi kieliasetuksen, jolla suomen kieli nostettiin tasaveroiseksi ruotsin kielen kanssa. Tämän tapahtuman kunniaksi Hattulan kunta on julistautunut suomen kielen kunnaksi. Hattulassa sijaitsee myös 2016 käyttöön otettu monitoimirakennus Juteinikeskus, jossa sijaitsee esimerkiksi alakoulu, liikuntasali ja kouluravintola. Juteinikeskus edustaa uudenlaista opetuskulttuuria muun muassa avoimine oppimisympäristöineen, sähköisine opetusmateriaaleineen sekä henkilökohtaisine päätelaitteineen.[7]

Kunnan elinkeinot ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hattulan kunnan ylivoimaisesti suurin työnantaja on kuntaan sijoitettu Panssariprikaati, jossa työskentelee noin 600 henkeä. Muita tärkeitä työnantajia ovat muun muassa kunta sekä Hämeen ammattikorkeakoulu. Hattulan kunnan työttömyysaste on noin 7,4 prosenttia[8] (2017). Kunnassa toimii myös vapaapalokunta Hattulan VPK, jolla on sekä auto- että venekalustoa.

Kunnassa toimii viisi alakoulua: Juteinin koulu, Lepaan, Nihattulan, Parolan ja Pekolan koulut. Tämän lisäksi kunnan keskustassa Parolassa toimivat Parolan yhteiskoulu sekä Parolan lukio.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oheisessa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Hattulan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
7 391
1985
  
7 999
1990
  
8 724
1995
  
9 108
2000
  
9 131
2005
  
9 332
2010
  
9 657
2015
  
9 747
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan kautta kulkevat tärkeimmät tieyhteydet ovat valtatie 3 ja kantatie 57. Kunnan keskustaajaman Parolan kautta kulkee myös Helsinki–Tampere -päärata, jolla kulkevista junista osa pysähtyy myös Parolassa. Lisäksi kunnan alueella kulkee myös Vanajaveden vesireitti, jota pitkin pääsee esimerkiksi Hämeenlinnaan tai Tampereelle.

Hattulan Pyhän Ristin kirkko

Kylät ja taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakimäki, Halkorpi, Hurttala, Hyrvälä, Ihalempi, Kalkkonen, Katinala, Kerälä, Kivijoki, Koski, Kouvala, Kärsälä, Leiniälä, Lepaa, Mervi, Metsänkylä, Mierola, Nihattula, Nummi, Parola, Parolannummi, Pekola, Pelkola, Pyhälahti, Rahkoila, Saari, Sattula, Takajärvi, Tenhiälä, Valtee, Ventola, Vuohiniemi.

Tunnettuja hattulalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hattulaan 2016 valmistunut monitoimirakennus Juteinikeskus
Mierolan silta Hattulassa
Keisari Aleksanteri II:n vierailun muistoksi pystytetty Parolan leijona -patsas sijaitsee Parolannummella.
Panssarimuseo on Hattulan suosituimpia nähtävyyksiä.
Hattulan kunnan itäosa venäläisessä topografikartassa vuodelta 1899.

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnallisvaaleissa 2017 Kokoomus sai 10 paikkaa, SDP yhdeksän, Keskusta kuusi, vihreät kolme, Kristillisdemokraatit kolme ja Vasemmistoliitto sekä Perussuomalaiset kaksi paikkaa. Kunnanvaltuustoa johtaa Ville Myllymäki, kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii Matti Puotila ja kunnanjohtajana Katariina Koivisto.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hattulan keskeisimmät nähtävyydet perustuvat kunnan pitkään historiaan kirkollisena pyhiinvaelluskohteena sekä Parolannummen varuskunnan sijaintipaikkana. Parolan varuskunnassa toimii Panssariprikaati. Varuskunnan lähistöllä ovat myös panssari- ja panssarintorjuntajoukkojen historiaa esittelevä Panssarimuseo sekä Andreas Fornanderin Parolan leijona -veistos. Parolan leijona on keisari Aleksanteri II:n 29. heinäkuuta 1863 Parolannummelle tekemän vierailun muistoksi pystytetty patsas, jossa on kuulaa käpälässään pitelevä leijona. Sama aihe toistuu Panssarikoulun lipussa. Yli viisimetrinen muistomerkki sijaitsee varuskunnan harjoituskentän etelälaidassa.

Evankelisluterilaisia kirkkoja on kunnassa kolme: keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, 1850-luvulla rakennettu Hattulan uusi kirkko sekä Suotaalassa sijaitseva 1700-1800-lukujen vaihteessa rakennettu Tyrvännön kirkko. Näiden lisäksi kunnan keskustaajamassa toimii myös helluntaiseurakunta Kotikirkko.

Pitkää kartanokulttuuria Hattulassa edustavat Ahlbackan, Ellilän, Metsänkylän, Lepaan, Lahdentaan, Suontaan ja Vesunnin kartanot. Varhaisemmasta asutuksesta alueella kertovat paitsi rautakautinen Tenholan linnavuori, myös lukuisat arkeologiset löydöt. Myös Historiallinen Hämeen Härkätie (yhdystie 2855) kulkee kappaleen matkaa Hattulan alueella Kivijoen ja Kouvalan kylissä.

Hattulaan 2016 valmistunut Juteinikeskus on myös nähtävyys aaltomaisine muotoineen. Juteinikeskus on suunniteltu uudenlaista opetuskulttuuria mukaillen avoimine oppimisympäristöineen ja monipuolisine digitaalisine mahdollisuuksineen[10]. Suuri rakennus lämmitetään ekologisesti maalämmöllä[11].

Muita nähtävyyksiä Hattulassa ovat muun muassa Mierolan silta[12] sekä Lepaan puutarhaoppilaitos, jonka yhteydessä sijaitsee myös ainutlaatuinen viinitila myymälöineen[13].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, elokuu 2017 31.8.2017. Tilastokeskus. Viitattu 7.10.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Kuntavaalit 2017, Hattula Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Hattula Juteinin koulu www.hattula.fi. Viitattu 27.2.2018.
  8. Hämeen ELY-keskus työllisyyskatsaus, joulukuu 2017 Viitattu 27.2.2018.
  9. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  10. Hattula Juteinin koulu www.hattula.fi. Viitattu 27.2.2018.
  11. Hattula lämmittää uuden suurkoulunsa ekologisesti – kunnat vielä verkkaisia maalämmön hyödyntäjiä Yle Uutiset. Viitattu 27.2.2018.
  12. Mierolan silta. Wikipedia, 13.6.2016. Artikkelin verkkoversio. fi
  13. www.hamk.fi: Lepaa – koulutusta, tutkimusta ja matkailua www.hamk.fi. Viitattu 27.2.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]