Hattula

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Nimen muista merkityksistä katso Hattula (täsmennyssivu).
Hattula
Hattula.vaakuna.svg Hattula.sijainti.suomi.2009.svg

vaakuna

sijainti

www.hattula.fi
Sijainti 61°03′20″N, 024°22′15″E
Maakunta Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta Hämeenlinnan seutukunta
Perustettu 1868
Kuntaliitokset Vanaja (1967, osa)
Tyrväntö (1971)
Kokonaispinta-ala 427,39 km²
237:nneksi suurin 2016 [1]
– maa 357,81 km²
– sisävesi 69,58 km²
Väkiluku 9 681
106:nneksi suurin 31.10.2016 [2]
väestötiheys 27,06 as./km² (31.10.2016)
Ikäjakauma 2014 [3]
– 0–14-v. 18,8 %
– 15–64-v. 61,8 %
– yli 64-v. 19,4 %
Äidinkieli 2014 [4]
suomenkielisiä 98,2 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 1,5 %
Kunnallisvero 20 %
227:nneksi suurin 2016 [5]
Kunnanjohtaja Lauri Inna
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2009 - 2012[6]
 • Kok.
 • SDP
 • Sit.
 • Kesk.
 • KD
 • Vas.
 • Vihr.

13
10
4
4
2
1
1

Hattula on kunta Kanta-Hämeen maakunnassa eteläisessä Suomessa. Kunnassa asuu 9 681 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 427,39 km², josta 69,58 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 27,06 asukasta/km².

Kunnan kautta kulkevat tärkeimmät tieyhteydet ovat valtatie 3 ja kantatie 57. Kunnan keskustaajaman Parolan kautta kulkee Helsinki–Tampere -päärata, jolla kulkevista junista osa pysähtyy myös Parolassa. Lisäksi kunnan alueella kulkee myös Vanajaveden vesireitti.

Hattulan naapurikuntia ovat Hämeenlinna, Pälkäne ja Valkeakoski. Hattulaan yhdistettiin vuonna 1971 Tyrvännön kunta, jonka pohjoisosa liitettiin kuitenkin vuonna 1978 Valkeakoskeen.

Kunnan elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hattulan kunnan työttömyysaste on noin 8,5 prosenttia (2006). Kunnan ylivoimaisesti suurin työnantaja on kuntaan sijoitettu Panssariprikaati, jossa työskentelee noin 600 henkeä. Muita tärkeitä työnantajia ovat kunta, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Nanso Oy. Kunnassa toimii myös vapaapalokunta Hattulan VPK, jolla on sekä auto- että venekalustoa.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oheisessa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Hattulan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
7 391
1985
  
7 999
1990
  
8 724
1995
  
9 108
2000
  
9 131
2005
  
9 332
2010
  
9 657
Lähde: Tilastokeskus.[7]

Kylät ja taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakimäki, Halkorpi, Hurttala, Hyrvälä, Ihalempi, Kalkkonen, Katinala, Kerälä, Kivijoki, Koski, Kouvala, Kärsälä, Leiniälä, Lepaa, Mervi, Metsänkylä, Mierola, Nihattula, Nummi, Parola, Parolannummi, Pekola, Pelkola, Pyhälahti, Rahkoila, Saari, Sattula, Takajärvi, Tenhiälä, Valtee, Ventola, Vuohiniemi.

Tunnettuja hattulalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hattulan kunnan itäosa venäläisessä topografikartassa vuodelta 1899.

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hattulan kunnanvaltuustoon kuuluu nykyisin 35 valtuutettua. Kunnallisvaaleihin 1988 asti jäseniä oli 27. Vuoteen 1996 asti valtuuston suurin puolue oli SDP. Sittemmin Kokoomus nousi suuremmaksi vaaleissa 1996 ja 2000. Vuonna 2004 suurimman äänimäärän sai Hattulan Sitoutumattomat.

Hattulan kunnanjohtajana toimii Lauri Inna ja kunnanvaltuustoa johtaa Kaj Nordenswan (Kesk). Hattulassa toimii myös nuorisovaltuusto.

20. syyskuuta 2006 Hattulan kunnanvaltuusto päätti jäädä ulos vuoden 2009 alussa toteutuneesta Hämeenlinnan seudun kuntaliitoshankkeesta. Hattulasta kuitenkin liitettiin pieni alue, jotta Hämeenlinnaan yhdistyneellä Kalvolalla ja Kanta-Hämeenlinnalla olisi maayhteys.

Hattulan kunnan veroprosentti on ollut yksi Suomen kuntien alhaisimpia. Vuonna 2008 se oli Suomen kunnista 23:nneksi pienin. Sen jälkeen se on kohonnut yli 19 prosenttiin ja se on aavistuksen suurempi kuin naapurikunta Hämeenlinnalla. Hattula on suhteellisen edullinen paikkakunta asumiseen.

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
SDP Kok. Kesk. SKDL
Vas.
LKP SKL
KD
SMP
PS
sit. Muut
1976 10 7 5 3 1 1 -- -- 82,4%
1980 10 7 5 2 1 1 1 83,9%
1984 11 8 6 1 -- 1 78,8%
1988 13 12 5 2 2 1 -- 76,2%
1992 14 10 6 2 2 1 -- -- 75,1%
1996 11 12 7 2 2 1 66,3%
2000 11 12 10 1 1 -- 60,0%
2004 10 8 5 1 1 10 -- 63,1%
2008 10 13 4 1 2 4 1a 62,6%
2012 9 10 8 -- 1 6 1a 62,8%
a Vihreä liitto
Lähteet: Tilastokeskus & Oikeusministeriö[8]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hattulan nähtävyydet liittyvät pääasiassa kunnan pitkään historiaan Parolannummen varuskunnan sijaintipaikkana. Parolan varuskuntaan liittyvät Andreas Fornanderin veistos Parolan leijona, Panssariprikaati ja Panssarimuseo. Parolan leijona on keisari Aleksanteri II:n 29. heinäkuuta 1863 Parolannummelle tekemän vierailun muistoksi pystytetty patsas, jossa on kuulaa käpälässään pitelevä leijona. Sama aihe toistuu Panssarikoulun lipussa.

Evankelisluterilaisia kirkkoja on kunnassa kolme: keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, 1850-luvulla rakennettu Hattulan uusi kirkko sekä Suotaalassa sijaitseva 1700-1800-lukujen vaihteessa rakennettu Tyrvännön kirkko. Näiden lisäksi kunnan keskustaajamassa toimii myös helluntaiseurakunta Kotikirkko. Pitkää kartanokulttuuria Hattulassa edustavat Ahlbackan, Ellilän, Metsänkylän, Lepaan, Lahdentaan, Suontaan ja Vesunnin kartanot. Myös Historiallinen Hämeen Härkätie (yhdystie 2855) kulkee kappaleen matkaa Hattulan alueella Kivijoen ja Kouvalan kylissä.

Varuskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parola tunnetaan pitkälti juuri Parolannummen merkittävästä varuskunnasta Panssariprikaateineen ja joukkoyksikköineen sekä Panssarimuseosta. Myös entinen Panssarivarikko, nykyinen Millogin toimipiste toimii varuskunnan lähistöllä keskittyen panssarivaunujen korjaamiseen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.2.2016.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, lokakuu 2016 31.10.2016. Tilastokeskus. Viitattu 30.11.2016.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2016 24.11.2015. Verohallinto. Viitattu 8.1.2016.
  6. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 6.1.2009.
  7. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  8. StatFin -tilastopalvelu (Tilastokeskus); Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997) Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]