Hattula

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Nimen muista merkityksistä katso Hattula (täsmennyssivu).
Hattula
Hattula.vaakuna.svg Hattula.sijainti.suomi.2009.svg

vaakuna

sijainti

www.hattula.fi
Sijainti 61°03′20″N, 024°22′15″E
Maakunta Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta Hämeenlinnan seutukunta
Hallinnollinen keskus Parola
Perustettu 1868
Kuntaliitokset Vanaja (1967, osa)
Tyrväntö (1971)
Kokonaispinta-ala 427,39 km²
235:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 357,81 km²
– sisävesi 69,58 km²
Väkiluku 9 646
106:nneksi suurin 31.8.2017 [2]
väestötiheys 26,96 as./km² (31.8.2017)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 18,0 %
– 15–64-v. 61,1 %
– yli 64-v. 20,8 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 98,0 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 1,6 %
Kunnallisvero 20,5 %
183:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Katariina Koivisto
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kok.
 • SDP
 • Kesk.
 • KD
 • Vihr.
 • Ps.
 • Vas.

10
9
6
3
3
2
2

Hattula on kunta Kanta-Hämeen maakunnassa eteläisessä Suomessa. Kunnassa asuu 9 646 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 427,39 km², josta 69,58 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 26,96 asukasta/km².

Hattulan naapurikuntia ovat Hämeenlinna, Pälkäne ja Valkeakoski. Ennen vuoden 2009 alussa toteutettua Hämeenlinnan suurta kuntaliitosta naapurikuntia olivat edellisten lisäksi Hauho, Kalvola, Renko ja Tammela. Hattulaan yhdistettiin vuonna 1971 Tyrvännön kunta, jonka pohjoisosa liitettiin kuitenkin vuonna 1978 Valkeakoskeen.

Hattula tunnetaan erityisesti pitkästä historiastaan merkittävänä varuskuntapaikkakuntana sekä kirkkohistoriallisena pyhiinvaelluskohteena. Siellä sijaitseva koko historiallisen Hämeen vanhin kirkko, Hattulan Pyhän Ristin kirkko, toimi jo keskiajalla merkittävänä pyhiinvaelluskohteena. Alueella, jossa nykyisin toimii Panssariprikaati, on vieraillut vuosisatojen aikana useita kuninkaallisia ja keisarillisia vieraita tarkastamassa sotaväkeään. Vuonna 1863 Hattulaan suuntautuneella matkallaan keisari Aleksanteri II antoi kieliasetuksen, jolla suomen kieli nostettiin tasaveroiseksi ruotsin kielen kanssa. Tämän tapahtuman kunniaksi Hattulan kunta on julistautunut suomen kielen kunnaksi.

Kunnan elinkeinot ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hattulan kunnan ylivoimaisesti suurin työnantaja on kuntaan sijoitettu Panssariprikaati, jossa työskentelee noin 600 henkeä. Muita tärkeitä työnantajia ovat muun muassa kunta sekä Hämeen ammattikorkeakoulu. Hattulan kunnan työttömyysaste on noin 8,5 prosenttia (2006). Kunnassa toimii myös vapaapalokunta Hattulan VPK, jolla on sekä auto- että venekalustoa.

Kunnassa toimii viisi alakoulua: Juteinin koulu, Lepaan, Nihattulan, Parolan ja Pekolan koulut. Tämän lisäksi kunnan keskustassa Parolassa toimivat Parolan yhteiskoulu sekä Parolan lukio.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oheisessa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Hattulan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
7 391
1985
  
7 999
1990
  
8 724
1995
  
9 108
2000
  
9 131
2005
  
9 332
2010
  
9 657
2015
  
9 747
Lähde: Tilastokeskus.[7]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan kautta kulkevat tärkeimmät tieyhteydet ovat valtatie 3 ja kantatie 57. Kunnan keskustaajaman Parolan kautta kulkee myös Helsinki–Tampere -päärata, jolla kulkevista junista osa pysähtyy myös Parolassa. Lisäksi kunnan alueella kulkee myös Vanajaveden vesireitti, jota pitkin pääsee esimerkiksi Hämeenlinnaan tai Tampereelle.

Kylät ja taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koko Hämeen vanhin kirkko, Hattulan Pyhän Ristin kirkko, sijaitsee Hattulan kunnan Hurttalan kylässä.

Hakimäki, Halkorpi, Hurttala, Hyrvälä, Ihalempi, Kalkkonen, Katinala, Kerälä, Kivijoki, Koski, Kouvala, Kärsälä, Leiniälä, Lepaa, Mervi, Metsänkylä, Mierola, Nihattula, Nummi, Parola, Parolannummi, Pekola, Pelkola, Pyhälahti, Rahkoila, Saari, Sattula, Takajärvi, Tenhiälä, Valtee, Ventola, Vuohiniemi.

Tunnettuja hattulalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hattulan kunnan itäosa venäläisessä topografikartassa vuodelta 1899.

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hattulan kunnanvaltuustoon kuuluu nykyisin 35 valtuutettua. Kunnallisvaaleihin 1988 asti jäseniä oli 27. Vuoteen 1996 asti valtuuston suurin puolue oli SDP. Sittemmin Kokoomus nousi suuremmaksi vaaleissa 1996 ja 2000. Vuonna 2004 suurimman äänimäärän sai Hattulan Sitoutumattomat.

Hattulan kunnanjohtajana toimii Katariina Koivisto ja kunnanvaltuustoa johtaa Ville Myllymäki (SDP). Hattulassa toimii myös nuorisovaltuusto.

20. syyskuuta 2006 Hattulan kunnanvaltuusto päätti jäädä ulos vuoden 2009 alussa toteutuneesta Hämeenlinnan seudun kuntaliitoshankkeesta. Hattulasta kuitenkin liitettiin pieni alue, jotta Hämeenlinnaan yhdistyneellä Kalvolalla ja Kanta-Hämeenlinnalla olisi maayhteys.

Hattulan kunnan veroprosentti on ollut yksi Suomen kuntien alhaisimpia. Vuonna 2008 se oli Suomen kunnista 23:nneksi pienin. Sen jälkeen se on kohonnut yli 19 prosenttiin ja se on aavistuksen suurempi kuin naapurikunta Hämeenlinnalla. Hattula on suhteellisen edullinen paikkakunta asumiseen.

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
SDP Kok. Kesk. SKDL
Vas.
LKP SKL
KD
SMP
PS
sit. Muut
1976 10 7 5 3 1 1 -- -- 82,4%
1980 10 7 5 2 1 1 1 83,9%
1984 11 8 6 1 -- 1 78,8%
1988 13 12 5 2 2 1 -- 76,2%
1992 14 10 6 2 2 1 -- -- 75,1%
1996 11 12 7 2 2 1 66,3%
2000 11 12 10 1 1 -- 60,0%
2004 10 8 5 1 1 10 -- 63,1%
2008 10 13 4 1 2 4 1a 62,6%
2012 9 10 8 -- 1 6 1a 62,8%
a Vihreä liitto
Lähteet: Tilastokeskus & Oikeusministeriö[8]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keisari Aleksanteri II:n vierailun muistoksi pystytetty Parolan leijona -patsas sijaitsee Parolannummella.

Hattulan nähtävyydet liittyvät pääasiassa kunnan pitkään historiaan kirkollisena pyhiinvaelluskohteena sekä Parolannummen varuskunnan sijaintipaikkana. Parolan varuskunnassa toimii Panssariprikaati. Varuskunnan lähistöllä ovat myös panssari- ja panssarintorjuntajoukkojen historiaa esittelevä Panssarimuseo sekä Andreas Fornanderin Parolan leijona -veistos. Parolan leijona on keisari Aleksanteri II:n 29. heinäkuuta 1863 Parolannummelle tekemän vierailun muistoksi pystytetty patsas, jossa on kuulaa käpälässään pitelevä leijona. Sama aihe toistuu Panssarikoulun lipussa. Yli viisimetrinen muistomerkki sijaitsee varuskunnan harjoituskentän etelälaidassa.

Panssarimuseo on Hattulan suosituimpia nähtävyyksiä.

Evankelisluterilaisia kirkkoja on kunnassa kolme: keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, 1850-luvulla rakennettu Hattulan uusi kirkko sekä Suotaalassa sijaitseva 1700-1800-lukujen vaihteessa rakennettu Tyrvännön kirkko. Näiden lisäksi kunnan keskustaajamassa toimii myös helluntaiseurakunta Kotikirkko.

Pitkää kartanokulttuuria Hattulassa edustavat Ahlbackan, Ellilän, Metsänkylän, Lepaan, Lahdentaan, Suontaan ja Vesunnin kartanot. Varhaisemmasta asutuksesta alueella kertovat paitsi rautakautinen Tenholan linnavuori, myös lukuisat arkeologiset löydöt. Myös Historiallinen Hämeen Härkätie (yhdystie 2855) kulkee kappaleen matkaa Hattulan alueella Kivijoen ja Kouvalan kylissä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, elokuu 2017 31.8.2017. Tilastokeskus. Viitattu 7.10.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Kuntavaalit 2017, Hattula Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  8. StatFin -tilastopalvelu (Tilastokeskus); Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997) Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]