Siirry sisältöön

Hattula

Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Nimen muista merkityksistä katso Hattula (täsmennyssivu).
Hattula

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°03′20″N, 024°22′15″E
Maakunta Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta Hämeenlinnan seutukunta
Kuntanumero 082
Hallinnollinen keskus Parola
Perustettu 1868
Kuntaliitokset Vanaja (1967, osa)
Tyrväntö (1971)
Kokonaispinta-ala 427,40 km²
233:nneksi suurin 2025 [1]
– maa 357,80 km²
– sisävesi 69,60 km²
Väkiluku 9 341
103:nneksi suurin 31.12.2025 [2]
– väestötiheys 26,11 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma 2023 [3]
– 0–14-v. 15,9 %
– 15–64-v. 58,9 %
– yli 64-v. 25,1 %
Äidinkieli 2024 [4]
– suomenkielisiä 97,0 %
– ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 2,7 %
Kunnallisvero 8,4 %
216:nneksi suurin 2025 [5]
Kunnanjohtaja Pekka Järvi
Hallituksen puheenjohtaja Ellen Rydbeck[6]
Kunnanvaltuusto 31 paikkaa
– puheenjohtaja Kari Ventola[7]
  2025–2029[8]
 • Kok.
 • SDP
 • Kesk.
 • PS
 • Vas.
 • Muut1
 • KD
 • Vihr.
1 Huomisen Hattula
10
6
4
4
3
2
1
1
hattula.fi

Hattula on kunta Kanta-Hämeen maakunnassa eteläisessä Suomessa. Kunnassa asuu 9 341 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 427,40 km², josta 69,6 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 26,11 asukasta/km².

Hattulan naapurikuntia ovat Hämeenlinna sekä Pirkanmaan puolella sijaitsevat Pälkäne ja Valkeakoski. Ennen vuoden 2009 alussa toteutettua Hämeenlinnan suurta kuntaliitosta naapurikuntia olivat edellisten lisäksi Hauho, Kalvola, Renko ja Tammela. Hattulaan yhdistettiin vuonna 1971 Tyrvännön kunta, jonka pohjoisosa liitettiin kuitenkin vuonna 1978 Valkeakoskeen.

Hattula tunnetaan erityisesti pitkästä historiastaan merkittävänä varuskuntapaikkakuntana sekä kirkkohistoriallisena pyhiinvaelluskohteena. Siellä sijaitseva koko historiallisen Hämeen vanhin kirkko, Hattulan Pyhän Ristin kirkko, toimi jo keskiajalla merkittävänä pyhiinvaelluskohteena.

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueella, jossa nykyisin toimii Panssariprikaati, on vieraillut vuosisatojen aikana useita kuninkaallisia ja keisarillisia vieraita tarkastamassa sotaväkeään kuten Ruotsin kuningas Kustaa III ja Kustaa IV Adolf.[9]

Venäjän keisari Aleksanteri I vieraili Parolannummella vuonna 1819.[10] Vuonna 1863 Hattulaan suuntautuneella matkallaan keisari Aleksanteri II antoi kieliasetuksen, jolla suomen kieli nostettiin tasaveroiseksi ruotsin kielen kanssa. Aleksanteri II tapasi senaattori Johan Vilhelm Snellmanin Parolassa.[11] Parolan leijona -muistomerkki pystytettiin tapaamisen kunniaksi vuonna 1868.[12] Tämän tapahtuman kunniaksi Hattulan kunta on julistautunut suomen kielen kunnaksi.

Hattulassa sijaitsee myös 2016 käyttöön otettu monitoimirakennus Juteinikeskus, jossa sijaitsee esimerkiksi alakoulu, liikuntasali ja kouluravintola. Juteinikeskus edustaa uudenlaista opetuskulttuuria muun muassa avoimine oppimisympäristöineen, sähköisine opetusmateriaaleineen sekä henkilökohtaisine päätelaitteineen.[13] Juteinikeskus on nimetty Hattulassa syntyneen kirjailija Jaakko Juteinin mukaan.[14] Juteinia pidetään Suomen ensimmäisenä kirjailijana.[14]

Kunnan elinkeinot ja koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hattulan kunnan ylivoimaisesti suurin työnantaja on kuntaan sijoitettu Panssariprikaati, jossa työskentelee noin 600 henkeä. Muita tärkeitä työnantajia ovat muun muassa kunta sekä Hämeen ammattikorkeakoulu. Hattulan kunnan työttömyysaste on noin 7,4 prosenttia[15] (2017). Kunnassa toimii myös vapaaehtoinen palokunta Hattulan VPK, jolla on sekä auto- että venekalustoa.

Kunnassa toimii viisi alakoulua: Juteinin, Lepaan, Nihattulan, Parolan ja Pekolan koulut. Tämän lisäksi kunnan keskustassa Parolassa toimivat Parolan yhteiskoulu ja Parolan lukio. Parolan lukio aloitti uusissa kampusmaisissa tiloissa kunnan keskustaajamassa syksyllä 2020.[16]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oheisessa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Hattulan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 7 391
1985
  
 7 999
1990
  
 8 724
1995
  
 9 108
2000
  
 9 131
2005
  
 9 332
2010
  
 9 657
2015
  
 9 747
2020
  
 9 408
Lähde: Tilastokeskus.[17]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hattulan aluemuutokset vuosina 1967–2009.

Vuoden 2023 lopussa Hattulassa oli 9 371 asukasta, joista 7 054 asui taajamissa, 2 230 haja-asutusalueilla ja 87:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Hattulan taajama-aste on 75,3 %. Hattulan taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[18]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2023)
1 Parola 6 670
2 Nihattula 384

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. [18] Vuonna 2016 määritellyistä taajamista Lepaa lakkasi olemasta taajama vuoden 2017 taajamarajauksessa.

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hattulan Pyhän Ristin kirkko.
Hattulan uusi kirkko valmistui vuonna 1857. Arkkitehti Ernst Bernhard Lohrmann.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Hattulassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[19]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Hattulan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[20]

Helluntaiseurakunta Hattulan Kotikirkko järjestää aktiivisesti toimintaa ja pitää hyvän tahdon kirpputoria omalla helluntaikirkollaan Mierolassa.[21]

Liikenneyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hattulan vaakunassa kuvattu Mierolan silta Vanajaveden yllä.

Kunnan kautta kulkevat tärkeimmät tieyhteydet ovat valtatie 3 ja kantatie 57. Kunnan keskustaajaman Parolan kautta kulkee myös Suomen päärata, jolla kulkevista junista osa pysähtyy myös Parolassa. Lisäksi kunnan alueella kulkee myös Vanajaveden vesireitti, jota pitkin pääsee esimerkiksi Hämeenlinnaan tai Tampereelle.

Kylät ja taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Juteinitalossa sijaitsee muun muassa kirjasto.

Hakimäki, Halkorpi, Hurttala, Hyrvälä, Ihalempi, Jokivarsi, Kalkkonen, Katinala, Kerälä, Kivijoki, Koski, Kouvala, Kärsälä, Leiniälä, Lepaa, Lusi, Mervi, Metsänkylä, Mierola, Nihattula, Nummi, Parola, Parolannummi, Pekola, Pelkola, Peltokylä, Pyhälahti, Rahkoila, Retula, Saari, Sattula, Siukola, Takajärvi, Tenhiälä, Valtee, Ventola, Vuohiniemi.

Tunnettuja hattulalaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hattulaan 2016 valmistunut monitoimirakennus Juteinikeskus

Politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Panssarimuseo on Hattulan suosituimpia nähtävyyksiä.
Keisari Aleksanteri II:n vierailun muistoksi pystytetty Parolan leijona -patsas sijaitsee Parolannummella.

Hattulan kunnanvaltuustossa on 31 jäsentä. Kaudella 2025–2029 kokoomuksella on kymmenen kunnanvaltuutettua, SDP:llä kuusi, keskustalla neljä, perussuomalaisilla neljä, vasemmistoliitolla kolme, Huomisen Hattula yhteislistalla kaksi, kristillisdemokraateilla yksi ja vihreillä yksi.[8][23] Valtuuston puheenjohtajana toimii Kari Ventola.[7]

Hattulan kunnanhallituksessa on yhdeksän jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii kokoomuksen Ellen Rydbeck.[6]

Hattulassa toimii myös nuorisovaltuusto.[24]

Hattulan kunnanjohtajana toimii Pekka Järvi. Hänet valittiin virkaan syyskuussa 2021, mutta hän oli toiminut edellisen kunnanjohtajan Katariina Koiviston viransijaisena elokuusta 2020.[25]

Kunnallispoltiiikan historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hattula on julistautunut suomen kielen kunnaksi, koska Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II nosti suomen kielen ruotsin kielen rinnalle Parolannummella vuonna 1863. Aleksanteri II tapasi senaattori Johan Vilhelm Snellmanin keisaria varten rakennettuun tilapäiseen saliin. Tapaamisen aikana Snellman esitti ehdotuksensa suomen kielen aseman vahvistamisesta viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle.[26]

Tyrväntö yhdistyi Hattulaan vuonna 1971, koska Tyrvännöstä muodostui muuttotappiokunta. Tyrvännön talous oli vielä kunnossa, mutta tulevaisuuden näkymät olivat heikot. Kuntaliitos teki Hattulasta turvallisen kokoisen. Mälkiäisten, Tykölän ja Uskilan kylät siirrettiin osaksi Valkeakoskea vuonna 1979.[27][28]

Vuonna 2006 Hattula jäi pois Hämeenlinnan seudun kuntaliitoshankkeesta. Hattula torjui kuntaliitoksen Hämeenlinnan kanssa toistamiseen vuonna 2007. Hattula luovutti maita Hämeenlinnalle vuonna 2009, jotta Kalvolalla oli suora maayhteys Hämeenlinnan kanssa.[29][30][28]

Paikkajako ja äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa
vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
SDP Kok. Kesk. SKDL
Vas. 		LKP SKL
KD 		SMP
PS 		Vihr. Muut
1976 10 7 5 3 1 1 -- -- 82,4 %
1980 10 7 5 2 1 1 1 83,9 %
1984 11 8 6 1 -- 1 78,8 %
1988 13 12 5 2 2 1 -- 76,2 %
1992 14 10 6 2 2 1 -- -- 75,1 %
1996 11 12 7 2 2 1 66,3 %
2000 11 12 10 1 1 -- 60,0 %
2004 10 8 5 1 1 10a 63,1 %
2008 10 13 4 1 2 1 4a 62,6 %
2012 9 10 8 -- 1 6 1 62,8 %
2017 9 10 6 2 3 2 3 61,1 %
2021 6 9 4 2 2 7 1 2b 56,7 %
2025 6 10 4 3 1 4 1 2a 57,2 %
a Hattulan Sitoutumattomat
b Huomisen Hattula
Lähteet: Tilastokeskus & Oikeusministeriö[31]

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lepaan puutarhaoppilaitos.
Viinitila (kuvassa myymälän sisäänkäynti) kuuluu Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan kampukseen Hattulassa.
Mierolan satama Vanajaveden rannalla.

Hattulan keskeisimmät nähtävyydet perustuvat kunnan pitkään historiaan kirkollisena pyhiinvaelluskohteena sekä Parolannummen varuskunnan sijaintipaikkana.

Varhaisemmasta asutuksesta alueella kertovat paitsi rautakautinen Tenholan linnavuori, myös lukuisat arkeologiset löydöt. Myös Historiallinen Hämeen Härkätie (yhdystie 2855) kulkee kunnan alueella kappaleen matkaa Kivijoen ja Kouvalan kylissä.

Evankelisluterilaisia kirkkoja on kunnassa kolme: keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, 1850-luvulla rakennettu Hattulan uusi kirkko sekä Suotaalassa 1700–1800-lukujen vaihteessa rakennettu Tyrvännön kirkko. Näiden lisäksi kunnan keskustaajamassa toimii myös helluntaiseurakunta Kotikirkko.

Pitkää kartanokulttuuria Hattulassa edustavat Ahlbackan, Ellilän, Metsänkylän, Lepaan, Lahdentaan, Suontaan ja Vesunnin kartanot. Vesunnin kartano oli Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan yksityisomaisuutta.[22]

Hattulassa ovat muun muassa Mierolan silta sekä Lepaan puutarhaoppilaitos, jonka yhteydessä sijaitsee myös ainutlaatuinen viinitila myymälöineen.[32][33]

Hattula on suuri golfpitäjä. Siellä sijaitsee kaksi golfkenttää, kolme multigolfkenttää, viisi frisbeegolfkenttää ja kaksi minigolfkenttää. Hattula Golfissa on myös suuri golf-outletmyymälä sekä golfsimulaattori.[34]

Parolan varuskunnassa toimii Panssariprikaati. Varuskunnan lähistöllä ovat myös panssari- ja panssarintorjuntajoukkojen historiaa esittelevä Panssarimuseo.

Parolan leijona on keisari Aleksanteri II:n 29. heinäkuuta 1863 Parolannummelle tekemän vierailun muistoksi pystytetty patsas, jossa on kuulaa käpälässään pitelevä leijona. Sama aihe toistuu Panssarikoulun lipussa. Patsaan suunnitteli Andreas Fornander. Yli viisimetrinen muistomerkki sijaitsee varuskunnan harjoituskentän etelälaidassa.

Hattulaan 2016 valmistunut Juteinikeskus on myös nähtävyys aaltomaisine muotoineen. Keskus on suunniteltu uudenlaista opetuskulttuuria mukaillen avoimine oppimisympäristöineen ja monipuolisine digitaalisine mahdollisuuksineen[35]. Suuri rakennus lämmitetään ekologisesti maalämmöllä.[36]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hattulan alueella puhutun kielen perustana on perihämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Perihämäläinen murrealue on hämäläismurteiden keskeisin alue. Perihämäläisellä murteella on 19 tyypillistä hämäläistä murrepiirrettä.[37]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hattulan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla uutispuuro ja ohraryynipuuro.[38]

Virkistys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hattulan alueella sijaitsevia useita retkeily- ja virkistyskohteita ovat muun muassa Tenholan linnavuori sekä Hattulan harjureitti.[39]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. ↑ a b Maahanmuuttojen määrä laski vuonna 2025 jälleen reilusti Suomessa 31.12.2025. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2026.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ Vieraskielisten määrä ylitti 600 000 henkilön rajan vuoden 2024 aikana 31.12.2024. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2025.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2025 20.11.2024. Verohallinto. Viitattu 16.1.2025.
  6. ↑ a b Kunnanhallitus Hattulan kunta. Viitattu 11.9.2025.
  7. ↑ a b Valtuusto Hattulan kunta. Viitattu 11.9.2025.
  8. ↑ a b Kuntavaalit 2025, Hattula Oikeusministeriö. Viitattu 11.9.2025.
  9. ↑ Järvi, Pekka: Tarinoita Hattulasta 2: Kun Kustaa III putosi satulasta Hattulaan.fi. 19.11.2019. Arkistoitu 14.12.2023. Viitattu 14.12.2023.
  10. ↑ Järvi, Pekka: Tarinoita Hattulasta 6: Keisari kylässä Hattulaan.fi. 23.3.2020. Viitattu 15.12.2023.[vanhentunut linkki]
  11. ↑ Paul Bernhard Werner von Hausen: J. V. Snellman esitellään keisari Aleksanteri II:lle Parolassa 1863. Kustannusosakeyhtiö Otava. Teoksen verkkoversio Viitattu 14.12.2023.
  12. ↑ Tämä leijona ei pure, vaikka sitä rapsutetaan 25.8.2011. Yle. Viitattu 14.12.2023.
  13. ↑ Hattula Juteinin koulu www.hattula.fi. Viitattu 27.2.2018.
  14. ↑ a b Ojanen, Eero: Jaakko Juteini – Suomen ensimmäisen kirjailijan tarina. Into Kustannus, 2020.
  15. ↑ Hämeen ELY-keskus työllisyyskatsaus, joulukuu 2017 Ely-keskus. Viitattu 27.2.2018.
  16. ↑ Lukiolaisilla on edessä opiskeluvuosi useissa eri tiloissa Hattulaan.fi. 23.7.2020. Arkistoitu 15.8.2020. Viitattu 13.8.2020.
  17. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  18. ↑ a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2023 Tilastokeskus. Viitattu 16.7.2025.
  19. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  20. ↑ Mihin seurakuntaan kuulun? Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 29.3.2024.
  21. ↑ Hattulan Kotikirkko www.hattulankotikirkko.fi. Viitattu 13.8.2020.
  22. ↑ a b c d e f g Ojanen Eero: Vesunnan kartano 700 vuotta. Hattula: Maatalousyhtymä Kare ja Ketolat, 2022. ISBN 978-952-94-6463-0
  23. ↑ Alue- ja kuntavaalit 2025 - Vaalitulospalvelu mtvuutiset.fi. Viitattu 11.9.2025.
  24. ↑ Nuorisovaltuusto Hattulan kunta. Viitattu 9.11.2021.
  25. ↑ Ylönen, Jorma: Panssariprikaatin entinen komentaja Pekka Järvi Hattulan kunnanjohtajaksi - toiminut jo yli vuoden kunnanjohtajan sijaisena Kuntalehti. 30.9.2021. Viitattu 9.11.2021.
  26. ↑ Hyvää suomen kielen päivää! - Hattula.fi hattula.fi. Viitattu 12.8.2025.
  27. ↑ Hattulan ja Tyrvännön naimakaupasta 40 vuotta Yle Uutiset. 19.12.2010. Viitattu 12.8.2025.
  28. ↑ a b Hattulan kunnan toimintakertomus ja tilinpäätös 2015.
  29. ↑ Hämeen Sanomat: 28.9.2006 - Kuntaliitto tinkisi yhteisen rajan vaatimuksesta Hämeen Sanomat. 29.9.2006. Viitattu 12.8.2025.
  30. ↑ Hattula torjui taas Hämeenlinnan kosinnan Etelä-Suomen Sanomat. 14.8.2007. Viitattu 12.8.2025.
  31. ↑ Kuntavaalit, puolueiden kannatus, 1976-2021 (Arkistoitu – Internet Archive) (Tilastokeskus 2021); Kuntavaalit, äänestystiedot, 1976-2021 (Arkistoitu – Internet Archive) (Tilastokeskus 2021); Kunnallisvaalit 1996[vanhentunut linkki] (Oikeusministeriö 1997); Kunnallisvaalit 2000 (Arkistoitu – Internet Archive) (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012); Kuntavaalit 2017 (Oikeusministeriö 2017); Kuntavaalit 2021 (Oikeusministeriö 22.6.2021); Kuntavaalit 2025 (Oikeusministeriö 2025)
  32. ↑ Mierolan silta. Wikipedia, 13.6.2016. Artikkelin verkkoversio.
  33. ↑ www.hamk.fi: Lepaa – koulutusta, tutkimusta ja matkailua www.hamk.fi. Arkistoitu 27.2.2018. Viitattu 27.2.2018.
  34. ↑ Golfsimulaattori Hattulagolfin uudessa klubirakennuksessa pelataan ja treenataan. Treenaa, pelaa ja viihdy simussa!. 21.3.2018. Viitattu 13.8.2020.
  35. ↑ Hattula Juteinin koulu www.hattula.fi. Viitattu 27.2.2018.
  36. ↑ Hattula lämmittää uuden suurkoulunsa ekologisesti – kunnat vielä verkkaisia maalämmön hyödyntäjiä Yle Uutiset. Viitattu 27.2.2018.
  37. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 228. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  38. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 66. Helsinki: Patakolmonen
  39. ↑ Hentman, Raija: Etelä-Suomen retkeilyopas 1, s. 343. Minerva, 2022. ISBN 978-952-375-312-9

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hattulan vaakuna
Hattulan vaakuna
Hattula
Kyliä ja taajamiaKivijoki • Koski • Lepaa • Mervi • Nihattula • Parola • Parolannummi • Pekola • Rahkoila • Sattula
LuontoAlajärvi • Iso Tähilammi • Lehijärvi • Leteensuo • Pikku Tähilammi • Retulansaari • Sotkajärvi • Vanajavesi
NähtävyyksiäHattulan Kotikirkko • Hattulan Pyhän Ristin kirkko • Hattulan uusi kirkko • Mierolan silta • Panssarimuseo • Parolan leijona • Ryysyranta • Tenholan linnavuori • Tyrvännön kirkko • Tyrvännön sakaristo
MuutaAhlbackan kartano • Hattulan vaakuna • Lepaan puutarhaopisto • Panssariprikaati • Parolan lentokenttä • Parolannummen kenttäalttari • Parolan rautatieasema • Parolan Visa • Pekolan Isku • Satulinna • Tyrvännön lentokenttä • Vesunnin kartano
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hattula&oldid=23549930”