Carl Gustaf von Essen

Carl Gustaf von Essen 1860-luvulla.

Osa artikkelisarjaa
Herännäisyys
Henkilöitä 1800-luku Juhana Lustig Paavo Ruotsalainen Jonas Lagus Niilo Kustaa Malmberg Johan Fredrik Bergh Julius Immanuel Bergh Leontine Castrén Carl Gustaf von Essen Anders Wilhelm Ingman Wilhelmi Malmivaara Arvid Logrén Mauno Rosendal Aku Räty Lars Stenbäck Pietari Joosef Väänänen Jakob Wegelius 1900-luku Osmo Alaja Armas Antila Jaakko Elenius Jaakko Haavio Olavi Kares Juho Koskimies Juho Kuoppala Jussi Kuoppala Juho Malkamäki Väinö Malmivaara
Liike Telppäs-niityn ihme Herättäjä-Yhdistys Kaijenikulaisuus
Paikat Aholansaari Kainuun Opisto Kosolan talo Jyväskylän kristillinen opisto Lapuan kristillinen opisto Lieksan kristillinen opisto Linnasmäen opisto Portaanpään kristillinen opisto Raudaskylän Kristillinen Opisto Savonlinnan kansanopisto Valkealan kristillinen kansanopisto
Media Henki
Kulttuuri Herättäjäjuhlat Körttipuku Seurat Hartausseurat Siionin virret Viimeiset kiusaukset
Lisää aiheesta Kansallismielisyys Kansallisromantiikka

Carl Gustaf von Essen (20. maaliskuuta 1815 Oravainen – 22. heinäkuuta 1895 Hiitola) oli suomalainen pappi ja herännäisyysliikkeen vaikuttaja. Hänen vanhempansa olivat luutnantti Otto Mauritz von Essen ja Brita Kristina o.s. Thodén.

Opinnot ja ura

Von Essen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1830 Helsingissä. Hän valmistui filosofian maisteriksi 1840 ja samana vuonna hänet vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa. Von Essen meni naimisiin vuonna 1841 itseään yhdeksän vuotta vanhemman leskirouva Catalina Sofia o.s. Arppen kanssa. Catalinan ensimmäinen aviomies oli ollut sahanomistaja, raatimies Johan Fabritius. Vuonna 1864 von Essen valmistui teologian tohtoriksi. Papin virkaa hän toimitti Espoossa, Tenholassa, Ylihärmässä ja Laihialla. Vuosina 1863–1864 ja 1872 von Essen toimi pappissäädyssä valtiopäivämiehenä. Vuodesta 1866 von Essen oli Aleksanterin Yliopistossa käytännöllisen teologian professorina, kunnes erosi 1875. Samana vuonna hän osti itselleen Herniäisten kartanon Hattulassa ja asettui sinne eläkepäivikseen.

Von Essen vietti villin nuoruuden mutta tuli myöhemmin uskoon ja lähti opiskelemaan teologiaa. Hän lähti mukaan körttiläisyysliikkeeseen ja oli osa liikkeen ydinryhmää, kunnes ajautui riitoihin liikkeen johtohahmon, Nils Gustav Malmbergin, kanssa. Von Essen väitti Malmbergin syyllistyneen juopotteluun ja naisseikkailuihin. Vuonna 1843 Espoon Histan tilalla pidettiin historiasta tunnetut kaksoishäät, joihin herännäisjohtaja Paavo Ruotsalainen osallistui. Häissä oli morsiamina Histan tilan silloisen omistajan Carl Gustaf von Essenin lähisukulaisia.

Teoksia

• Quid doceant libri V. T. canonici de vita hominum post fata superstite, 1837.
• Anmärkningar vid förslag till kyrkolag för Storfurstendömet Finland, 1847.
• Förslag till Svensk psalmbok för de Evangeliskt–Lutherska församlingarna i Finland, granskadt (med A. Kihlman), 1862.
• Om Bikt och Aflösning, väitöskirja. 1867

Lähteet

Suomen pappissäädyn valtiopäivämiehet