Eija-Liisa Ahtila

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eija-Liisa Ahtila
Syntynyt 6. elokuuta 1959 (ikä 57)
Hattula, Suomi
Kansallisuus suomalainen
Ala kuvataiteilija, videotaitelija
Taidesuuntaus kuvataide, mediataide, installaatio, videotaide, elokuva, nykytaide
Kuuluisimpia töitä Missä on Missä?, Talo, Rakkaus on aarre, Marian ilmestys, Kalastajat, Jos 6 ois 9
Palkinnot Artes Mundi, Prinssi Eugen, Pro Finlandia

Eija-Liisa Ahtila (s. 6. elokuuta 1959 Hattula)[1] on suomalainen videotaiteilija, ohjaaja ja valokuvaaja. Hän oli Kuvataideakatemian tila-aikataiteiden koulutusohjelman professori 2007–2010.[2]

Ahtila palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 2005. Vuonna 2009 hänet nimitettiin taiteen akateemikoksi.[2]

Ahtila asuu ja työskentelee Helsingissä.[2]

Opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen taideopintojaan ja niiden rinnalla Ahtila opiskeli oikeustiedettä Helsingin yliopistossa 1980–1985. Hän opiskeli Vapaassa taidekoulussa 1981–1984 ja London College of Printingissä 1990–1991.[3]

Vuosina 1994–1995 Ahtila opiskeli Yhdysvalloissa Los Angelesissa UCLA:ssa (Certificate Program, Film, TV, Theater and Multimedia Studies) ja samaan aikaan American Film Institutessa (Advanced Technology Program -erikoiskursseja).[3]

Näyttelyitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahtilan ensimmäinen yksityisnäyttely oli Kluuvin galleriassa vuonna 1991. Vuonna 1996 hänellä oli näyttely Kaapelin galleriassa.[3] Keväällä 2002 Kiasmassa oli esillä Ahtilan suuri yksityisnäyttely Kuviteltuja henkilöitä ja nauhoitettuja keskusteluja. Sama näyttely nähtiin myöhemmin muun muassa Lontoon Tate Modernissa.[3][4] Vuonna 2010 Ahtilan töitä oli esillä Galleria Heinossa Helsingissä.[3] Huhtikuusta syyskuuhun 2013 hänen töitään oli esillä laajassa Rinnakkaiset maailmat -yksityisnäyttelyssä Kiasmassa.[5]

Ahtilan näyttelyitä on Suomessa melko harvoin. 26. syyskuuta 2015 – 31. tammikuuta 2016 Hämeenlinnan taidemuseossa oli esillä näyttely, joka sisälsi Ahtilan teoksia 1990-luvulta alkaen.[6]

Ulkomailla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahtilan ensimmäinen yksityisnäyttely ulkomailla oli Tukholmassa vuonna 1996 Index-galleriassa. Vuodesta 1997 hänellä on ollut näyttelyitä monissa Euroopan maissa, Pohjois-Amerikassa, Japanissa, Uudessa-Seelannissa ja Meksikossa.[3]

Syksyllä 2006 Ahtilalla oli yksityisnäyttely New Yorkin modernin taiteen museossa MoMA:ssa.[7] Hänen yksityisnäyttelyitään on järjestetty muun muassa myös Berliinin Neue Nationalgaleriessa (2000), Lontoon Tate Modernissa (2002) ja Pariisin Jeu de Paumessa (2008).[3] Vuonna 2006 British Film Institute julkaisi Ahtilan kaikki elokuvat ja niiden käsikirjoitukset DVD-kokoelmana The Cinematic Works of Eija-Liisa Ahtila.[8]

Keväällä 2012 Ahtilalla oli näyttely Parallela världar Tukholman Moderna museetissa. Näyttely sai ylistäviä arvioita. Esimerkiksi Dagens Nyheterin kriitikon mukaan Ahtila kehittyy koko ajan paremmaksi, ja hänen Algerian sodan aikaisia tapahtumia käsittelevä teoksensa Missä on missä? teki erityisen voimakkaan vaikutuksen.[9]

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahtilalle on myönnetty useita kotimaisia ja ulkomaisia taidepalkintoja ja apurahoja. Vuonna 1990 hän sai Tampereen taidemuseon Vuoden nuori taiteilija -palkinnon.[3] Ahtila voitti Tampereen lyhytelokuvajuhlilla alle 30-minuuttisten sarjan pääpalkinnon vuonna 1997 teoksella Tänään ja vuonna 2000 elokuvalla Lohdutusseremonia. Vuonna 2000 hän sai eurooppalaisen 50 000 euron arvoisen The Vincent -taidepalkinnon.[10] Vuonna 2006 Ahtila sai toisena voittajana yhden maailman suurimmista kuvataidepalkinnoista, Cardiffissa jaetun 40 000 punnan arvoisen Artes Mundi -palkinnon.[11]

Ahtilalle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 2005 ja Prinssi Eugenin mitali vuonna 2008.[3] Vuonna 2009 hän sai 49-vuotiaana akateemikon arvonimen kaikkien aikojen nuorimpana Suomessa.[12] Hänet nimitettiin vuonna 2013 perustetun Taideneuvoston jäseneksi kaudeksi 2013–2016.[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ahtila, Eija-Liisa Kansallisgalleria. Viitattu 4.11.2016.
  2. a b c Eija-Liisa Ahtila AV-arkki.fi. Viitattu 22.5.2014.
  3. a b c d e f g h i Eija-Liisa Ahtilan CV Kuvataiteilijamatrikkeli. Viitattu 22.5.2014.
  4. Hirvi, Maria (toim.): Eija-Liisa Ahtila: Kuviteltuja henkilöitä ja nauhoitettuja keskusteluja. Helsinki: Crystal Eye - Kristallisilmä Oy ja Nykytaiteen museo Kiasma, 2002. ISBN 951-53-2395-9.
  5. Eija-Liisa Ahtila: Rinnakkaiset maailmat (YouTube-video) Kiasma. 17.4.2013. Viitattu 12.8.2015.
  6. Niskanen, Anne-Maria: Nykytaiteen supertähti Eija-Liisa Ahtila on liikkuvan kuvan mestari Yle Uutiset. 25.9.2015. Viitattu 4.11.2016.
  7. Eija-Liisa Ahtila: The Wind MoMA.
  8. Ahtialan elokuvista dvd-boksi Britanniaan TS.fi. 8.4.2006. Viitattu 4.11.2016.
  9. Uimonen, Anu: Eija-Liisa Ahtila saa kehuja Ruotsissa. Helsingin Sanomat, 23.2.2012, s. C3.
  10. Eija-Liisa Ahtila Elonetissä
  11. Finnish artist wins Artes Mundi BBC News. 31.3.2006. Viitattu 22.5.2014. (englanniksi)
  12. Jäämeri, Hannele: Neljä uutta taiteen akateemikkoa: Eija-Liisa Ahtila, Caj Bremer, Kirsi Kunnas ja Marjo Kuusela Suomen Kuvalehti. 17.4.2009. Viitattu 22.5.2014.
  13. Ensimmäinen taideneuvosto nimetty 30.1.2013. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 22.5.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]