Vesunnin kartano
Vesunnin kartano (ruots. Vesunda gård,[1] lat. Vesundia[2] ) on kartano Hattulassa. Kartano sijaitsee Vanajaveden Mervenselän itärannalla, noin 4,5 km Hattulan vanhasta kirkosta pohjoisluoteeseen.[3] Vesunta on yksi Suomen vanhimmista taloista. Mailla on ollut linna ja luostari. Kartanon puinen päärakennus on rakennettu vaiheittain 1800-luvun kuluessa. [4][5][6][7]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kartanon alueella on asuttu hyvin pitkään ja siellä sijaitseekin mahdollinen rautakautinen kalmisto.[3]
Ensimmäinen kirjallinen maininta kartanosta on vuodelta 1319 Turun tuomiokirkon mustassa kirjassa.[1] Vuonna 1319 Vesunnin omistajat Paulus ja hänen vaimonsa Melutha luovuttivat Vesunnin kaiken kiinteän ja irtaimen omaisuuden Gunnarille ja hänen jälkeläisilleen ikiaikaiseksi omaisuudeksi syytinkiä vastaan.[2]
Kartano oli myöhemmin Tott-aatelissuvun ja Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan hallussa.[4]
Vesunnin kartano oli kuningas Kustaa Vaasan yksityisomaisuutta, jonka takia Vesuntia pidettiin aitona kuninkaankartanona.[4] Valtion omistamia kartanoita voidaan kutsua tästä syystä kruununkartanoiksi.[4]
Kartanon vanhin nykyään tunnettu rakennus oli ilmeisesti jalkaväen päällikkö Arvid Henrikinpoika Tavastin 1500-luvulla rakennuttama Vesunninmäen linna, mutta se saattoi olla myös luostari, koska kartano oli Turun tuomiokirkon omaisuutta ennen Tawastin kautta.[4] Naantalin Pyhän Birgitan luostarin munkit ja nunnat nähtävästi asuivat Vesunnissa, kun he maalasivat Hattulan Pyhän Ristin kirkon seinä- ja kattomaalaukset.[4] Taidemaalari Magnus von Wright luonnehti päiväkirjassaan Vesunninmäen linnaa luostariksi.[4]
Kolmikerroksinen harmaakivilinna tuhoutui todennäköisesti suuren Pohjan sodan aikaisen Ison vihan aikana, koska linnan katto romahti nähtävästi vähäisen ylläpidon takia.[4] Linnan valtavasta koosta kertoo esimerkiksi se, että vanhojen verotietojen mukaan linnassa oli 165 ikkunaa. Linnan rauniot purettiin 1840-luvulla ja kivet käytettiin kartanon kivinavetan rakentamiseen.[7][8]
Kartanon omisti 1700-luvun loppupuolella Enoch Nauclér, aateloituna Furuhjelm.[9]
1800-luvun puolivälissä kartano kuului Lepaan kartanon omistajan, pietarilaisen kauppiaan Philipp Peter Heimbürgerin († 1847)[10] suvulle.[11] Insinöörien Pehr ja Axel Heimbürgerin vuonna 1866[10] tapahtuneen konkurssin jälkeen suvun maaomaisuus tuli 1868 myyntiin pakkohuutokaupalla.[12] Kartanon huusi Lepaan kartanon entinen pehtoori ja Philipp Peter Heimbürgerin lesken Marian kolmas aviomies Carl Fredrik Packalén[11][13] hintaan 30 000 markkaa.[14] Hintaan vaikuttu alentavasti se, että leski Marialla oli elinkautinen nautintaoikeus Vesunnin kartanoon.[14] Lopulta vuonna 1870 kartano ja siihen kuuluvat kaksi akumenttitaloa päätyivät hintaan 63 000 markkaa[15][16] maanviljelijä, agronomi Gustaf Karénille.[17]
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kauko Kare: Vanhan Kuninkaankartanon iloiset vuodet (Hattulan Vesunnin kartano). Alea-kirja, 1994.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Bidrag till kännedom om Finlands natur och folk, s. 121, 281. Helsingfors: Finska vetenskaps-societeten, 1905. Teoksen verkkoversio (viitattu 8.11.2009). (ruotsiksi)
- ↑ a b Turun tuomiokirkon musta kirja, s. 424. , 4. marraskuuta 1319. Ruotsin valtionarkisto (viitattu 8.11.2009). (latinaksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Vesunnin kartano 1 82010055 11.11.1996. Museovirasto. Arkistoitu 21.9.2016. Viitattu 8.11.2009.
- ↑ a b c d e f g h Ojanen, Eero: Vesunnan kartano 700 vuotta. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu: Maatalousyhtymä Kare ja Ketolat, 2022.
- ↑ Tämän hattulalaisen kartanon mailla on ollut jopa luostari ja linna – Vesunnan historia on 700 vuoden jännäri, ja nyt se on pantu kansien väliin Hämeen Sanomat. 19.7.2022. Viitattu 10.4.2024.
- ↑ Mielipidevieras: Arvid Tawastin Vesunta oli Hämeen vanhin kartano – Keskiajalta periytynyt kivilinna antoi turvaa levottomina aikoina Hämeen Sanomat. 26.9.2022. Viitattu 10.4.2024.
- ↑ a b Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo – Hattula
- ↑ Tarinoiden kohteita – Vesunninmäen linna tyrvanto.net. Viitattu 8.11.2009.
- ↑ Torvald T:son Hohenthal: Anteckningar om släkten Nauklérs äldre led. Genos, 1941, nro 12. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.11.2009. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Kotivuori, Yrjö: Axel Heimbürger. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ a b von Timroth, Michael: Murarmästaren Johann Nicolaus Heimbürger (1713-90) i Hamburg och hans efterkommande. Genos, 1962, nro 2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.11.2009. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Maatilan myyminen. Hämäläinen, 16.1.1868, nro 3, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 3.7.2014.
- ↑ Lepaa Tyrväntö.net. Viitattu 12.11.2009.
- ↑ a b Kotimaasta - tiloja uusille omistajille. Hämäläinen, 18.3.1869, nro 11, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 3.7.2014.
- ↑ Wesunnin säteri-kartano Hattulasta. Sanomia Turusta, 24.3.1870, nro 12, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 3.7.2014.
- ↑ Wesunnin kartano myyty. Hämäläinen, 3.3.1870, nro 9, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 3.7.2014.
- ↑ Saksalan säterirustholli. Hämäläinen, 22.2.1872, nro 8, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 3.7.2014.
| Kyliä ja taajamia |
Kivijoki • Koski • Lepaa • Mervi • Nihattula • Parola • Parolannummi • Pekola • Rahkoila • Sattula |
|---|---|
| Luonto |
Alajärvi • Iso Tähilammi • Lehijärvi • Leteensuo • Pikku Tähilammi • Retulansaari • Sotkajärvi • Vanajavesi |
| Nähtävyyksiä |
Hattulan Kotikirkko • Hattulan Pyhän Ristin kirkko • Hattulan uusi kirkko • Mierolan silta • Panssarimuseo • Parolan leijona • Ryysyranta • Tenholan linnavuori • Tyrvännön kirkko • Tyrvännön sakaristo |
| Muuta |
Ahlbackan kartano • Hattulan vaakuna • Lepaan puutarhaopisto • Panssariprikaati • Parolan lentokenttä • Parolannummen kenttäalttari • Parolan rautatieasema • Parolan Visa • Pekolan Isku • Satulinna • Tyrvännön lentokenttä • Vesunnin kartano |