Panssariprikaati

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Panssariprikaati on maailmanlaajuisesti tunnettu itsenäiseen toimintaan kykenevä rynnäkkö- ja taistelupanssarivaunuista koostuva sotilasyksikkö, jonka nimitys ja koko vaihtelee maittain. Brittiläisessä panssariprikaatissa on 56, amerikkalaisessa 87 ja venäläisessä 94 taistelupanssarivaunua.[1] Pansariprikaatia isompi yksikkö on panssaridivisioona. Panssariprikaatit on usein nimetty paikkakunnan mukaan ja niillä on yksilöllinen logo tai tunnus.

Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panssariprikaati on Parolannummen varuskunnassa Hattulassa.[2] Panssariprikaatin edeltäjä oli vuonna 1919 perustetttu hyökkäysvaunurykmentti, jonka kalustona oli 32 Renault ja vuodesta 1936 32 Vickers hyökkäysvaunua. Lisäksi sillä oli yksi ruotsalainen Landsverks panssariauto.[3] Talvi- ja Jatkosodan aikana yksikkö kasvatettiin panssariprikaatiksi.

Muut maat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainassa on neljä toisen maailmansodan aikana perustettua panssariprikaatia; ensimmäinen tankkiprikaati, neljäs tankkiprikaati, viides tankkiprikaati ja 17. tankkiprikaati. Ne koostuvat vanhoista neuvostoaikaisesta kalustosta. Britannia ja Puola toimittavat maahan länsimaisia Challenger ja Leopard taistelupanssarivaunuja, joista on tarkoitus perustaa panssariprikaati torjumaan Venäjän hyökkäystä maahan. Ruotsi toimittaa tarkoitukseen 50 CV-90 rynnäkköpanssarivaunua.[2] Saksa ei ole valmistusmaana myöntänyt lupaa Puolalle viedä Leopard vaunuja maahan. Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto on luvannut lahjoittaa Ukrainaan Leopard taistelupanssarivaunuja, mikäli muut maat toimittavat ja Saksa myöntää luvan niiden luovuttamiseen, mutta lupa-anomusta ei ole vielä toimitettu Saksaan.[4] Lahjoitusten tarkoituksena on tehostaa Ukrainan kykyä torjua Venäjän hyökkäystä maahan ja vallata takaisin Venäjän jo miehittämät alueet Itä-Ukrainassa sekä Krim.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nurmi, Lauri: ”Emme ole menossa minnekään, mister Putin” – Wallace jyrähti ja vahvisti IL:lle panssariprikaatin perustamisen Iltalehti. 19.1.2023. Viitattu 20.1.2023.
  2. a b Panssariprikaatin historia ja perinteet Puolustusvoimat. Viitattu 20.1.2023.
  3. Jari Leskinen, Antti Juutilainen: Talvisodan pikkujättiläinen, s. 318. Porvoo: WSOY, 2002. 951-0-23536-9.
  4. Pyy, Tomi & Keski-Heikkilä, Anni: Haavisto: Suomi on valmis osallistumaan Leopard-vaunujen toimituksiin Helsingin Sanomat. 17.1.2023. Viitattu 20.1.2023.