Lämpöaalto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Euroopan lämpöaallossa 2003 kuoli 35 000 ihmistä.[1]

Lämpöaalto eli helleaalto on pitkittynyt epätavallisen lämpimien sääolosuhteiden ajanjakso, johon saattaa liittyä myös kohonneet ilmankosteuden pitoisuudet. Lämpöaallolle ei ole yleismaailmallista määritelmää, vaan käsitettä käytetään suhteessa aluekohtaisiin keskivertosääolosuhteisiin. Vakavat lämpöaallot ovat aiheuttaneet sadon menetyksiä, ennenaikaisia hypertermiasta johtuvia kuolemia sekä ilman jäähdytyksestä johtuvia sähkökatkoksia.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC toteaa yhteenvedossaan, että lämpöaallot erittäin todennäköisesti lisääntyvät, voimistuvat ja pitenevät maailmanlaajuisesti ilmaston lämpenemisen seurauksena. Yhä useampi kaupunki altistuu lämpöaalloille, mikä uhkaa erityisesti vanhusten terveyttä. Lämpöaaltojen aiheuttaman kuormituksen vuoksi sadot harvenevat, juomaveden tarve kasvaa ja laatu heikkenee, terveysriskit kasvavat. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti lämpimillä alueilla asuviin, puutteellisesti asuviin vanhuksiin, lapsiin ja köyhiin.[2]

Määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman ilmatieteen järjestön virallinen määritelmä lämpöaallosta on seuraava: kun päivittäinen maksimilämpötila ylittää keskimääräisen maksimilämpötilan enemmän kuin kolmena päivänä peräkkäin viidellä asteella, on kyse lämpöaallosta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.