Puumala

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo kunnasta. Muista merkityksistä katso Puumala (täsmennyssivu).
Puumala
Puumala.vaakuna.svg Puumala.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.puumala.fi
Sijainti 61°31′25″N, 028°10′40″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Mikkelin seutukunta
Hallinnollinen keskus Puumalan kirkonkylä
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 1 237,75 km²
94:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 794,50 km²
– sisävesi 443,25 km²
Väkiluku 2 217
257:nneksi suurin 31.8.2017 [2]
väestötiheys 2,79 as./km² (31.8.2017)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 8,7 %
– 15–64-v. 52,7 %
– yli 64-v. 38,6 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 98,0 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 1,8 %
Kunnallisvero 20 %
234:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja (Matias Hildén) Nina Kuuva
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Ps.
 • Kok.
 • KD

10
5
3
2
1
Puumalan satamatori ja Saimaan silta elokuussa 2009.

Puumala on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 2 217 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 1 237,75 km2, josta 443,25 km2 on vesistöjä, kokonaispinta-alasta jopa 36 prosenttia.[1] Väestötiheys on 2,79 asukasta/km2. Puumalan naapurikunnat ovat Juva, Mikkeli, Ruokolahti, Savitaipale, Sulkava ja Taipalsaari. Puumalansalmi, minkä rannalla myös kunnan keskus sijaitsee, on Saimaan laiva- ja veneliikenteen solmukohta, mistä syystä Puumalasta käytetäänkin nimitystä "Saimaan Gibraltar". Puumalassa on asukaslukuun suhteutettuna toiseksi eniten vapaa-ajan asuntoja Suomessa.[7]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkko

Puumala on saaristokunta, jolla on 3000 rantakilometriä ja yli 700 saarta. Kesäisin Puumala vetää puoleensa niin mökkiläisiä, veneilijöitä kuin muitakin lomalaisia. Puumala on Suomen suosituimpia kesämökkipitäjiä. Kesän aikana on useita eri vapaa-ajan tapahtumia, joista yksi on Siltakemmakat. Puumalan suurimman hiekkarannan, Pistohiekan, ympäristö on kesäisin hyvin suosittu, ja siellä järjestetään kesäisin lavatansseja.

Puumalassa on hiekkarantoja, luolia ja rotkoja. Lintusalon Telkonniemessä on hiidenkirnu.[8]

Puumalan Johannes Kastajan kirkko on Taavetti Rahikaisen 1830-1832 rakentama puinen ristikirkko, johon mahtuu 1200 henkeä.

Puumalan Natura-kohteita ovat saimaannorpan elinalueena tunnetut Lietvesi, Luonteri ja Katosselkä-Tolvanselkä sekä Sielusenmäen aarnimetsäalue ja Puumalan Suurisuo.[9]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hamula, Harmaala, Himahuuha, Huhtimaa, Hurissalo, Huuhkaala, Ihalais, Junninmäki, Kaipaala, Kauppila, Keriniemi, Kietävälä, Kiljula, Kirkonkylä, Kitula, Kokkola, Kontila, Kyllölä, Lampila, Lieviskä, Liimattala, Lintusalo, Luukkola, Maunola, Miettula, Muuramäki, Niinimäki, Niinisaari, Ollila, Oritsalo, Pellilä, Petäjäniemi, Pirttimäki, Piskola, Pitkälahti, Repola, Rokansalo, Ruokotaipale, Ryhälä, Sepänkylä, Sipilänsaari, Sopala, Sorjola, Torsantaka, Valtola, Vesiniemi

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puumala kuului alunperin Sääminkiin. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1616 ja pitäjä vuonna 1635. Puumalassa käytiin Kustaa III:n sotaan liittyviä taisteluita vuonna 1788, ja Puumalan kirkko vaurioitui niissä. Puumalansalmen rannalla sijaitseva kirkonkylän satama oli 1900-luvun alusta tärkeä puutavaran tärkeän vientisatama. Kuopion ja Pietarin väliä kulkevat laivat pysähtyivät siellä.[10]

Rokansaareen rakennettiin taisteluhautoja ensimmäistä maailmansotaa varten. Myös Salpalinja kulki Puumalan läpi.[8]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puumalan kunnanjohtaja on Matias Hildén, mutta hän on virkavapaalla 2017-2019 toimiessaan kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen avustajana.[11] Marraskuusta 2017 alkaen kunnanjohtajana on toiminut Nina Kuuva.[12]

Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista kaudella 2017-2021 kuuluu kymmenen Keskustalle.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puumalan elinkeinorakenteessa palvelut on suurin sektori: Koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut, julkinen sektori 27 % ja kauppa, liikenne, ravintola- ja majoituspalvelut 22 %. Maa-, metsä- ja kalatalous 20 %, rakentaminen 8 %, teollisuus 7 % ja muut 16 %,[13]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Maansiirto Backman, kirjolohia kasvattava Puumalan Lohi ja PuuLem, joka harjoittaa maatalouteen liittyvää hakkuu-, kuljetus-ja metsänparannustöitä ja liikennettä.[14]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puumalan keskusta sijaitsee kantatie 62 varrella. Keskustaajamassa sijaitsee Saimaan silta, jonka alitse kulkee Saimaan syväväylä. Mikkelin, Puumalan, Imatran, Juvan ja Sulkavan välillä kulkevat linja-autot. Puumalan lähimmät rautatieasemat sijaitsevat noin 64 kilometrin päässä Imatralla ja noin 72 kilometrin päässä Mikkelissä. Lähimmät lentoasemat sijaitsevat Puumalasta noin 80–100 kilometrin etäisyyksillä Lappeenrannassa ja Mikkelissä.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Puumalan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 686
1985
  
3 595
1990
  
3 431
1995
  
3 251
2000
  
3 041
2005
  
2 807
2010
  
2 477
2015
  
2 260
Lähde: Tilastokeskus.[15]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puumalan keskustassa toimii yhtenäiskoulu, jonne oppilaat kuljetetaan myös kunnan muista osista. Puumalan lukio lakkautettiin vuonna 2015.[16] Kolme kyläkoulua on lakkautettu 2000-luvulla.[17]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, elokuu 2017 31.8.2017. Tilastokeskus. Viitattu 7.10.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. a b Kuntavaalit 2017, Puumala Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2017.
  7. MTV:n uutinen MTV3.
  8. a b Luontokohteita Puumala. Viitattu 10.1.2018.
  9. Natura 2000 -alueet Etelä-Savossa (myös linkitetyt aluekohtaiset sivut) Ympäristö.fi. Viitattu 13.1.2018.
  10. Puumalan historia Mikkelin kirjasto. Viitattu 10.1.2018.
  11. Puumalan kunnanjohtaja Matias Hilden siirtyy ministeri Vehviläisen erityisavustajaksi Etelä-Saimaa. 8.8.2017. Viitattu 10.1.2018.
  12. Puumalan tuore kunnanjohtaja: ”Yksi tärkeä tehtäväni on saada paikkakunnalle lisää asukkaita” Itä-Savo. 1.1.2018. Viitattu 10.1.2018.
  13. Puumala-info Puumala. Viitattu 15.1.2018.
  14. Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat Kauppalehti. 1.11.2017. Viitattu 13.1.2018.
  15. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 (.px) 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  16. Opetuspalvelut Puumalan kunta. Viitattu 14.1.2018.
  17. Koulujen lakkautukset jatkuvat lähivuosina Yle. 2005. Viitattu 14.1.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Puumala.
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.