Puumala

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo kunnasta. Muista merkityksistä katso Puumala (täsmennyssivu).
Puumala
Puumala.vaakuna.svg Puumala.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°31′25″N, 028°10′40″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Mikkelin seutukunta
Hallinnollinen keskus Puumalan kirkonkylä
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 1 237,75 km²
94:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 794,18 km²
– sisävesi 443,57 km²
Väkiluku 2 197
254:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
väestötiheys 2,77 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 8,7 %
– 15–64-v. 52,7 %
– yli 64-v. 38,6 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 98,0 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 1,8 %
Kunnallisvero 20,00 %
250:nneksi suurin 2019 [5]
Kunnanjohtaja Matias Hilden
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Ps.
 • Kok.
 • KD

10
5
3
2
1
www.puumala.fi
Puumalan satamatori ja Saimaan silta elokuussa 2009.

Puumala on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 2 197 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 1 237,75 km2, josta 443,57 km2 on vesistöjä, kokonaispinta-alasta jopa 36 prosenttia.[1] Väestötiheys on 2,77 asukasta/km2. Puumalan naapurikunnat ovat Juva, Mikkeli, Ruokolahti, Savitaipale, Sulkava ja Taipalsaari. Puumalansalmi, minkä rannalla myös kunnan keskus sijaitsee, on Saimaan laiva- ja veneliikenteen solmukohta, mistä syystä Puumalasta käytetäänkin nimitystä "Saimaan Gibraltar". Puumalassa on asukaslukuun suhteutettuna toiseksi eniten vapaa-ajan asuntoja Suomessa.[7] Puumala on eräs Suomen vakaimpia kuntia talouden suhteen: talousluvut ovat rikkoneet kasvuennätyksensä kuusi vuotta peräkkäin, budjetti ollut ylijäämäinen lähes kahdella miljoonalla ja vuosikate on Suomen korkeimpia. Puumalaa kutsutaankin Saimaan alueen talousihmeeksi.[8]. Puumalan työllisyys on kasvanut ja työllisyysaste oli vuonna 2018 oli 71,8 prosenttia. Talouskasvun arvioidaan nostavan vuonna 2018 työllisten määrän 2,6 prosenttia edellisvuotta korkeammaksi.[9]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puumalan kirkko

Puumala on saaristokunta, jolla on 3 000 rantakilometriä ja yli 700 saarta. Kesäisin Puumala vetää puoleensa niin mökkiläisiä, veneilijöitä kuin muitakin lomalaisia. Puumala on Suomen suosituimpia kesämökkipitäjiä. Kesän aikana on useita eri vapaa-ajan tapahtumia, joista yksi on Siltakemmakat. Puumalan suurimman hiekkarannan, Pistohiekan, ympäristö on kesäisin hyvin suosittu, ja siellä järjestetään kesäisin lavatansseja.

Puumalassa on hiekkarantoja, luolia ja rotkoja. Lintusalon Telkonniemessä on hiidenkirnu.[10]

Puumalan Johannes Kastajan kirkko on Taavetti Rahikaisen 1830-1832 rakentama puinen ristikirkko, johon mahtuu 1 200 henkeä.

Puumalan Natura-kohteita ovat saimaannorpan elinalueena tunnetut Lietvesi, Luonteri ja Katosselkä-Tolvanselkä sekä Sielusenmäen aarnimetsäalue ja Puumalan Suurisuo.[11]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hamula, Harmaala, Himahuuha, Huhtimaa, Hurissalo, Huuhkaala,Hämälänmäki, Ihalais, Junninmäki, Kaipaala, Kauppila, Keriniemi, Kietävälä, Kukonharju, Kiljula, Kirkonkylä, Kitula, Kokkola, Kontila, Kyllölä, Lampila, Launiala,Lieviskä, Liimattala, Lintusalo, Luukkola, Maunola, Miettula, Muuramäki, Niinimäki, Niinisaari, Ollila (Otasalo), Oritsalo,Pellilä, Petäjäniemi, Pirttimäki, Piskola, Pitkälahti, Repola, Rokansalo, Ruokotaipale, Ryhälä, Sepänkylä, Sipilänsaari, Sopala, Sorjola, Torsantaka, Valtola, Vehkaranta ja Vesiniemi.

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Puumalassa oli 2 208 asukasta, joista 1 091 asui taajamissa, 1 088 haja-asutusalueilla ja 22 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Puumalan taajama-aste on 50,1 %.[12] Puumalan taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Puumalan kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 091 asukasta.[13]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puumala kuului alun perin Sääminkiin. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1616 ja pitäjä vuonna 1635. Keskiajalla Puumalan läpi kulki aikanaan tärkeä kauppareitti, Vanha Viipurintie. Puumalassa käytiin Kustaa III:n sotaan liittyviä taisteluita vuonna 1788, ja Puumalan kirkko vaurioitui niissä. Puumalansalmen rannalla sijaitseva kirkonkylän satama oli 1900-luvun alusta tärkeä puutavaran vientisatama. Kuopion ja Pietarin väliä kulkevat laivat pysähtyivät siellä.[14]

Rokansaareen rakennettiin taisteluhautoja ensimmäistä maailmansotaa varten. Myös Salpalinja kulki Puumalan läpi.[10]

1980-luvulla jokaiselle Savon kunnalle valittiin omat nimikkoruoat. Puumalan perinneruoiksi äänestettiin tattaririeska sekä sianlihasta, sipulista ja kananmunista keitetty munapaisti[15].

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puumalan kunnanjohtaja on Matias Hildén, mutta hän on virkavapaalla 2017-2019 toimiessaan kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen avustajana.[16] Marraskuusta 2017 alkaen kunnanjohtajana on toiminut Nina Kuuva.[17]

Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista kaudella 2017-2021 kuuluu kymmenen Keskustalle.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puumalan elinkeinorakenteessa palvelut on suurin sektori. Koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut ja muu julkinen sektori työllisti vuoden 2017 lopussa kunnan työssäkäyvistä 27 prosenttia; kauppa, liikenne, ravintola- ja majoituspalvelut 22 prosenttia; maa-, metsä- ja kalatalous 20 prosenttia; rakentaminen 8 prosenttia, teollisuus 7 prosenttia ja muut elinkeinot 16 prosenttia,[18]

Vuonna 2016 kolme eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Maansiirto Backman, kirjolohia kasvattava Puumalan Lohi ja PuuLem, joka harjoittaa maatalouteen liittyvää hakkuu-, kuljetus-ja metsänparannustöitä ja liikennettä.[19]

Puumala voi taloudellisesti erinomaisesti verrattuna muihin alueen kuntiin. Puumalan tulot ylittävät menot ja vuonna 2017 ylijäämää kertyi 1,6 miljoonaa euroa. Puumalan vuosikate on Suomen suurimpia. Kunnalla on enemmän varoja kuin velkaa, ja se teki vuonna 2017 neljättä kertaa peräkkäin ennätystuloksen. Puumalaa kutsutaankin joskus ”Saimaan talousihmeeksi”[20]

Puumalassa naisten mediaanipalkka oli vuoden 2017 verotuksessa 1,53-kertainen miesten mediaanipalkkaan verrattuna, syinä ilmeisesti miesten suuri osuus alkutuotannossa ja naisten suuri osuus korkeaa koulutusta vaativissa ammateissa.[21]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puumalan keskusta sijaitsee kantatie 62 varrella. Tietä on parannettu välillä Huuhkala–Käyhkää vuonna 2018 leventämällä sitä rekoille paremmin sopivaksi ja pengertämällä turvallisuuden lisäämiseksi.[22]

Keskustaajamassa sijaitsee Saimaan silta, jonka alitse kulkee Saimaan syväväylä.

Mikkelin, Puumalan, Imatran, Juvan ja Sulkavan välillä kulkevat linja-autot. Puumalan lähimmät rautatieasemat sijaitsevat noin 64 kilometrin päässä Imatralla ja noin 72 kilometrin päässä Mikkelissä. Lähimmät lentoasemat sijaitsevat Puumalasta noin 80–100 kilometrin etäisyyksillä Lappeenrannassa ja Mikkelissä.

Kevättalvella 2019 kunta suoritti asukkaille tutkimuksen liikenteen kehittämisestä niin taajama-, kuin haja-asutusalueillakin.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Puumalan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 686
1985
  
3 595
1990
  
3 431
1995
  
3 251
2000
  
3 041
2005
  
2 807
2010
  
2 477
2015
  
2 260
Lähde: Tilastokeskus.[23]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Puumalassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[24]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Puumalan alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[25]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puumalan keskustassa toimii yhtenäiskoulu, jonne oppilaat kuljetetaan myös kunnan muista osista. Puumalan lukio lakkautettiin vuonna 2015.[26] Kolme kyläkoulua on lakkautettu 2000-luvulla.[27]. Keskustassa toimii lisäksi R-kioski, K-market Apaja, Sale, Väri- ja vapaa-aika Tiusanen, kahvilat Soroppi, Kuittinen ja Satama cafe, kukkakauppa, ravintolat Hovi ja Virta, apteekki, Halpalinna, Puumalan muotipuoti, Puumalan konepiste, sekä Huikon Auto, eli Puumalan Teboil.

Kirkonkylällä palvelevat myös muun muassa kirjasto, tennishalli ja terveysasema.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. a b Kuntavaalit 2017, Puumala Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2017.
  7. MTV:n uutinen MTV3.
  8. Kai Skyttä: Puumalan kassassa on enemmän rahaa kuin mitä kunnalla on velkaa, hyvä talousvire jatkuu ja vahvistuu Etelä-Saimaa. Viitattu 15.5.2018.
  9. Puumalan kunnan talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma 2019-2021, viitattu 24.3.2019
  10. a b Luontokohteita Puumala. Viitattu 10.1.2018.
  11. Natura 2000 -alueet Etelä-Savossa (myös linkitetyt aluekohtaiset sivut) Ympäristö.fi. Viitattu 13.1.2018.
  12. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  13. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  14. Puumalan historia Mikkelin kirjasto. Viitattu 10.1.2018.
  15. Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  16. Puumalan kunnanjohtaja Matias Hilden siirtyy ministeri Vehviläisen erityisavustajaksi Etelä-Saimaa. 8.8.2017. Viitattu 10.1.2018.
  17. Puumalan tuore kunnanjohtaja: ”Yksi tärkeä tehtäväni on saada paikkakunnalle lisää asukkaita” Itä-Savo. 1.1.2018. Viitattu 10.1.2018.
  18. Puumala-info Puumala. Viitattu 15.1.2018.
  19. Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat Kauppalehti. 1.11.2017. Viitattu 13.1.2018.
  20. Kai Skyttä: Puumalan kassassa on enemmän rahaa, kuin mitä kunnalla on velkaa, hyvä talousvire jatkuu ja vahvistuu Etelä-Saimaa. Viitattu 15.6.2018.
  21. Vihavainen, Suvi ym.: Tässä Suomen kunnassa naisen euro on 218 senttiä – Katso, millaiset tuloerot kotikuntasi miehillä ja naisilla on Helsingin Sanomat. 14.5.2019. Viitattu 14.5.2019. (Tilaajille.)
  22. Kt 62 Huuhkala-Käyhkää 14.12.2018. Väylävirasto. Viitattu 19.4.2019.
  23. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 (.px) 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  24. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  25. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta
  26. Opetuspalvelut Puumalan kunta. Viitattu 14.1.2018.
  27. Koulujen lakkautukset jatkuvat lähivuosina Yle. 2005. Viitattu 14.1.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Puumala.