Savitaipale

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Savitaipale
Savitaipale.vaakuna.svg Savitaipale.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.savitaipale.fi
Sijainti 61°11′50″N, 027°41′00″E
Maakunta Etelä-Karjalan maakunta
Seutukunta Lappeenrannan seutukunta
Perustettu 1639/1867
Kokonaispinta-ala 690,56 km²
174:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 539,49 km²
– sisävesi 151,07 km²
Väkiluku 3 517
210:nneksi suurin 31.8.2017 [2]
väestötiheys 6,52 as./km² (31.8.2017)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 11,5 %
– 15–64-v. 52,2 %
– yli 64-v. 36,3 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 98,9 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,0 %
Kunnallisvero 21 %
106:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Kimmo Kainulainen
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Muut
 • KD
 • Kok.
 • SDP
 • Ps.

11
3
2
2
2
1

Savitaipale on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 3 517 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 690,56 km², josta 151,07 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 6,52 asukasta/km². Vapaa-ajan asuntoja on 2 666.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savitaipale sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa. Sen naapurikunnat ovat Kouvola, Lemi, Luumäki, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala ja Taipalsaari.

Savitaipaleen Natura-kohteita ovat supistaan tunnettu Vuohilammen metsä, poikkeuksellisen karu suuri järvi nimeltään Kuolimo, kahlaajalintujen suosima Jäkälänjärvi, Järvitaipaleen harjualue ja Lietveden saaristoalue, jolla elää saimaannorppa.[7]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Havola, Heituinlahti, Hyrkkälä, Jokeinmaa, Kaihtula, Karhula, Kaskeinkylä, Kaulio (Kauliala), Kokkola, Korhola, Korpela, Koskeinkylä, Kuivanen, Kunttula, Kurhila (Järviä), Kylliälä, Kärpänen, Laari, Laksiainen, Lamminpää, Lavikanlahti, Luotola, Luotolahti, Lyytikkälä, Marttila, Monola, Niinimäki, Partakoski, Paukkula (Paukkunen), Peltoinlahti, Pettilä, Purtoismäki, Pöntylä, Rahikkala, Rantala, Ratasalo, Savitaipale, Solkeinkylä, Susivuori, Säänjärvi, Tukiala, Uiminniemi, Valkolanmäki, Virmajärvi, Välijoki

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savitaipaleen alueella on merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta: Kuolimojärven alueelta on löydetty kivikautisia asuinpaikkoja ajalta 3000 - 1600 eaa.,[8] Ruuniemen kalliomaalaus ja Niinivuoren kalliomaalaus, joka on ajoitettu kivikaudelle.

Varsinainen Savitaipaleen pitäjä perustettiin vuonna 1639.[8]

Vuonna 1918 Savitaipaleen taistelut päättyivät punaisten vetäytymiseen.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savitaipaleen kunnanjohtaja vuodesta 2017 on Kimmo Kainulainen.[9] Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista yksitoista on Keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 1098 työpaikkaa. Niistä 18% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 66% palveluissa ja 14% jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli suurempi kuin koko maassa (3%).[10]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Savitaipaleen Osuuspankki, metalliteollisuuden alihankintatöitä tekevä Savira Oy ja Koneyhtymä Juopperi.[11]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Savitaipaleen väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
5 248
1985
  
4 930
1990
  
4 799
1995
  
4 601
2000
  
4 396
2005
  
4 126
2010
  
3 863
2015
  
3 613
Lähde: Tilastokeskus.[12]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savitaipaleella on kaksi perusopetusta antavaa koulua: Savitaipaleen koulukeskus (luokat 1–9 ja lukio) sekä Heituinlahden koulu (luokat 1–6). Kirkonkylälle rakennettiin vuosina 2010–2012 uusi koulukeskus, johon sisältyvät luokat 1–9 ja lukio.

Tunnettuja savitaipalelaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, elokuu 2017 31.8.2017. Tilastokeskus. Viitattu 7.10.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. a b Kuntavaalit 2017, Savitaipale Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2017.
  7. Natura 2000 -alueet - Kaakkois-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 21.1.2018.
  8. a b Historiaa Savitaipale. Viitattu 21.1.2018.
  9. Savitaipale valitsi kunnanjohtajaksi aluetieteen huippuosaajan — tohtoriksi Kimmo Kainulainen väitteli kulttuuripääoman taloudellisesta merkityksestä Etelä-Saimaa. 23.2.2017. Viitattu 21.1.2018.
  10. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 21.1.2018.
  11. Alueen Savitaipale yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 20.1.2018.
  12. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jurvanen P., Paakkinen M., Savolainen H.: Isien taival: Savitaipale 1639–1989. Savitaipaleen kunta, Savitaipaleen srk. 1989. ISBN 952-90-0757-4.
  • Murto, T. G: Savitaipaleen pitäjän historia. Lappeenranta 1939

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.