Suppa

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suppalampi Hossan retkeilyalueella Suomussalmella.

Suppa on jääkauden sulamisvaiheen aikana harjualueille muodostunut enemmän tai vähemmän pyöreä painanne. Se syntyy, kun soraan ja hiekkaan hautautunut jäätikön sulamisvirtojen kuljettama suuri jäälohkare sulaa, ja lohkareen yläpuolella oleva maa-aines romahtaa.[1][2]

Supat voivat olla kymmeniä metrejä syviä ja hyvinkin leveitä. Syvin mitattu suppa Suomessa sijaitsee Janakkalassa Kalpalinnassa, jossa korkeusero Inkolinnan ja sen viereisen supan välillä on 74 metriä. Usein supan pohja yhtyykin pohjaveden pintaan, jolloin supan pohjalle muodostuu järvi tai se soistuu.

Suppakuopan äärevä mikroilmasto on johtunut pensaiden ja puuntaimien paleltumiseen talvella.
Siperian suppajärviä satelliittikuvassa.

Supan mikroilmasto on mielenkiintoinen, sillä lämpötila laskee supan pohjalle mentäessä jopa useita asteita koska kylmä ilma valuu sen pohjalle. Ilmiön voi havaita muun muassa keväisin: kun muut alueet ovat jo vapautuneet lumesta, supan pohjalla on usein vielä lunta ja jäätä. Lämpötilan lasku ilmenee myös supan rinteen kasvillisuudessa.

Muita nimityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Supasta käytetään myös nimityksiä harjukuoppa [3], harjusuppa, harjujärvi ja lukko.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Helminen, Matti & al.: Suomen luonnon tietosanakirja. Helsinki: Oy Valitut Palat-Reader's Digest Ab, 1977. ISBN 951-9078-31-2.
  • Pazynych V. Ukraine (EN, Draft). The temporal and space relations between the Polissia kettle lakes, parabolic dunes and their analogues in North America. Lähteen verkkoversio.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Helminen, Matti & al.: Suomen luonnon tietosanakirja - suppa, s.399, 1977
  2. Facta2001, WSOY 1982, 5. osa, palsta 527
  3. Helminen, Matti & al.: Suomen luonnon tietosanakirja - harjukuoppa, s.53, 1977
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.