Simpele

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee entistä Suomen kuntaa. Yrityksestä, katso Simpele.
Simpele
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Rautjärvi
Simpele.vaakuna.svg Simpele.sijainti.svg

vaakuna

sijainti

Simpeleen kirkko
Simpeleen kirkko
Lääni Kymen lääni
Maakunta Etelä-Karjalan maakunta
Perustettu [1] 1922
– emäpitäjä Parikkala
Liitetty 1973
– liitoskunnat Rautjärvi
Simpele
– syntynyt kunta Rautjärvi
Pinta-ala  km²  [1]
(1963)
– maa 94,6 km²
Väkiluku 3 894  [1]
(1970)
väestötiheys 41,16 as/km²

Simpele oli nykyisessä Etelä-Karjalan maakunnassa sekä ennen viime sotien aiheuttamia aluemuutoksia Karjalan historiallisessa maakunnassa – nykymaakuntiin rinnastettavassa Laatokan Karjalassa [2] sijainnut Suomen kunta. Entisen Simpeleen kunnan alue, yhdessä nykyisen Parikkalan kunnan alueiden (entisten Parikkalan, Saaren ja Uukuniemen kuntien alueet) ja Tuupovaaraan jo heti sotien jälkeen liitetyn ns. Tynkä-Korpiselän kanssa ovat ainoita nyky-Suomen puolelle jääneitä alueita Suomeen aiemmin kuuluneesta vanhasta Laatokan Karjalasta. Simpeleen kunnan naapurikuntia olivat Parikkala ja Rautjärvi, ennen 1940-luvun alueluovutuksia myös Hiitola.

Tätä nykyä Simpele on Rautjärven kuntakeskus. Nykyisellä Simpeleen taajamalla tarkoitetaan käytännössä entisen Simpeleen kunnan (entistä) Kivijärven kylän aluetta. Simpeleen ja Rautjärven kuntaliitoksen yhteydessä Kivijärven kylän nimi muutettiin Simpeleeksi.

Simpele tunnetaan vuonna 1906 käynnistyneestä Aktiebolaget Simpeleen paperitehtaasta, nykyisestä Metsä Boardin (ent. M-real) Simpeleen kartonkitehtaasta ja Marja-Liisa sekä Harri Kirvesniemestä.[3] Silloisen Parikkalan kunnan ja myöhemmin Simpeleen kunnan Kangaskoskella oli 1900-luvun alkupuolella toiminnassa myös toinen paperitehdas, Kangaskosken paperitehdas.

Historian saatossa Simpeleen tehdasyhdyskunnan ja sitä myöten myös koko kunnan elämään sekä kehitykseen vaikutti voimakkaasti nykyisen UPM:n edeltäjäyhtiö Yhtyneet Paperitehtaat; kunnan ja ympäröivän yhteiskunnan sekä tehtaan välinen side oli tunnetusti tiivis. Aktiebolaget Simpele oli ensimmäinen Yhtyneiden Paperitehtaiden kolmesta kantatehtaasta, jonka edustajaksi ja samalla myös omistajaksi Yhtyneiden Paperitehtaiden perustaja, kenraali Rudolf Walden tuli vuonna 1911, ottaakseen seuraavan vuoden alusta hoitaakseen Simpeleen tehtaan paperien myyntiä Venäjälle Pietarissa olleen agentuuriliikkeensä kautta. Yhtyneet Paperitehtaat perustettiin vuonna 1920.

Simpeleen tehdasyhdyskunnalle asemakaavan laati vuonna 1917 Viipurin kaupunginarkkitehtinakin toiminut Uno Ullberg. Simpeleen taajamarakenne poikkeaa tyypillisestä maalaiskunnasta, ja se on aluesuunnittelun sekä teknisen infrastruktuurin puolesta rakennettu kaupunkimaisesti. [4]

Simpeleellä on oma paloasema, joka kuuluu Etelä-Karjalan pelastuslaitokseen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Simpeleen kunta muodostettiin Parikkalan kunnasta irtautuneiden Kivijärven ja Änkilän kylien ympärille. Näiden kylien lisäksi pieni osa Koitsanlahden kylästä tuli kuulumaan perustettuun Simpeleen kuntaan, joka aloitti toimintansa vuoden 1923 alusta. Aiemmin Simpeleen seurakunta oli eronnut Parikkalan seurakunnasta ja aloittanut itsenäisenä seurakuntana 1.5.1922, joka johti luonnollisesti myös itsenäisen kunnan perustamiseen.

Muutamia vuosia ennen Simpeleen seurakunnan perustamista laaditun alkuperäisen suunnitelman mukaan Kivijärven ja Änkilän kylien ohella myös Innasennurkka ja Kaljusenkylä, Koitsanlahden kylä kokonaisuudessaan sekä lisäksi Lamminkylä olisivat tulleet muodostamaan Simpeleen seurakunnan. Itsenäisen seurakunnan perustamishanke ei kuitenkaan toteutunut vielä tässä vaiheessa. Näistä kylistä Innasennurkka yhdessä Kaljusenkylän kanssa kuitenkin liitettiin vuonna 1945 Parikkalasta silloin jo toimineeseen Simpeleen kuntaan.

Simpele kuului itsenäisenä kuntana toimiessaan vuosina 1923–1944 Viipurin lääniin ja vuosina 1945–1972 Kymen lääniin. Kunta kuului perustamisestaan vuoteen 1940 asti Kurkijoen kihlakuntaan [5] [6] yhdessä Parikkalan ja Saaren kuntien, luovutettuun Karjalaan jääneiden Kurkijoen, Jaakkiman ja Lumivaaran kuntien sekä Lahdenpohjan kauppalan kanssa. Kurkijoen kihlakunta oli perustettu vuonna 1863, ja se lakkautettiin lopullisesti vuonna 1945. Vuodesta 1945 vuoteen 1972 Simpeleen kunta kuului Jääsken kihlakuntaan.

Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 suurin osa siihenastisen Simpeleen alueesta pysyi Suomessa, mutta vähemmistö (28,8 km2) sisältyi Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin.

Simpeleen kunta liitettiin Rautjärven kuntaan vuonna 1973, jolloin syntyi uusi ja nykyinen Rautjärven kunta, jonka kuntakeskukseksi tuli Simpele. Entisen Simpeleen kunnan alueen maapinta-ala oli pieni, mutta Simpeleen taajaman väkiluku on yli puolet koko Rautjärven kunnan asukasluvusta. Simpele ehti toimia itsenäisenä kuntana tasan 50 vuotta ennen kuntaliitosta.

Historiallisesti entisen Simpeleen kunnan alue on ollut osa laajaa Kurkijoen pogostaa [7], joka käsitti vielä 1600-luvulle asti emäpitäjä Kurkijoen sekä edellä mainitun Simpeleen lisäksi myöhempien Hiitolan, Jaakkiman, Lumivaaran, Lahdenpohjan, Parikkalan, Saaren, Uukuniemen ja Kesälahden kuntien alueet. [8] Simpeleen kunnan emäpitäjä Parikkala irtaantui Kurkijoesta vuonna 1635. Myöhempi Parikkalan kunta, rajojensa puolesta ns. Suur-Parikkala, tunnettiin siihen aikaan Joukion nimellä.

Kunnalliselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Simpeleen kunta (1923–1972), Kunnanvaltuuston puheenjohtajat

  • Veli Byström (1923–1925)
  • Juhana Kojo (1926)
  • Yrjö Peippo (1926–1929, 1931–1932)
  • Heikki Nenonen (1930)
  • Adolf Vento (1933–1938, 1941–1949)
  • Emil Kojo (1939–1940)
  • Tauno Saukkonen, ML (1950–1964)
  • Matti Mäkinen, Kok. (1965–1972)

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivijärvi, Pitkäjärvi, Sarajärvi, Änkilä, Kangaskoski

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Simpeleen väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1930–1970.

Simpeleen väestönkehitys 1930–1970
Vuosi Asukkaita
1930
  
2 313
1940
  
2 698
1950
  
3 563
1960
  
3 737
1970
  
3 894
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Osa kunnasta luovutettiin Neuvostoliitolle. Vuonna 1946 Parikkalasta liitettiin Simpeleeseen alue, jossa oli 665 asukasta.[9]

Elinkeinoelämä / Palveluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinkeinoelämän osalta Simpeleen elinkeinorakenne on hyvin pitkälle teollisuuspainotteinen, suurimman työantajan ollessa Metsä Board Simpele. Merkittävähkönä työllistäjänä puunjalostusteollisuutta edustaa myös puunjalostusalan perheyritys Vankkapuu Oy, joka Simpeleellä toimivissa kahdessa yksikössään valmistaa teollisuuden tarpeisiin kuormalavoja, rullanpäätulppia lähinnä paperi- ja kartonkiteollisuudelle sekä lisäksi kierrättää kartonkihylsyjä.

Muita teollisuusyrityksiä ovat mm. valmisbetonia valmistava ja toimittava Karjalan Betoni Oy, ja pakkaus- ja graafiselle teollisuudelle stanssityökaluja valmistava Polytronic Oy sekä teollisuuden palveluyrityksien puolelta Botnia Mill Servicen Simpeleen toimisto ja Projektipalvelu Tiainen Oy.

Kaupan- ja palvelualan merkittävin työnantaja on 24h avoinna oleva liikenneasema Teboil Simpele. Muita yrityksiä kaupan alalta ovat päivittäistavarakaupat (K-market Hermanni, S-market Simpele, Siwa Simpele), ja erikoiskaupat, kuten Simpeleen Apteekki, urheiluliike Simpeleen Urheilu Naukkarinen & Naukkarinen, kodintekniikkaliike Veikon Kone Stereoheikki Simpele sekä rautakauppa Maasälpä Jorma Repo Ky, joka valmistaa myös keittiökalusteita kalustetehtaallaan. Erilaisten pakkaustuotteiden agentuurikaupassa toimii Paras Pakkaus Oy.

Muita palveluyrityksiä edustavat mm. paikallinen pankki Simpeleen Osuuspankki ja IT-alan palveluyritys IT-Lähituki Backman-Hyrkäs Oy sekä Änkilän Hoivapalvelu Oy:n ylläpitämä, tehostettua palveluasumista tarjoava Silamuskoti.

Media[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Simpele sai oman paikallislehden vuonna 1952, jolloin Kaakkoisseutu alkoi ilmestyä. Lehti ilmestyi parin ensimmäisen näytenumeron verran Simpeleen seutu -nimisenä, jonka jälkeen nimi muuttui Kaakkoisseuduksi. Lehdestä muodostui Simpeleen ja Rautjärven sekä myöhemmin, vuonna 1973 tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen nykyisen Rautjärven kunnan paikallislehti.

Kaakkoisseutu ja parikkalalainen Parikkalan Sanomat yhdistyivät vuonna 2007 nykyiseksi Parikkalan-Rautjärven Sanomiksi.

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Simpeleen taajama sijaitsee valtatie 6:n ja Karjalan radan välittömässä läheisyydessä. Imatralle on matkaa noin 40 kilometriä, Lappeenrantaan ja Savonlinnaan molempiin noin 80 kilometriä sekä pääkaupunkiin Helsinkiin 300 kilometriä. Venäjän puolelle Viipuriin kertyy matkaa hieman yli sata kilometriä ja Pietariin noin 250 kilometriä.

Karjalan radan varrella on Simpeleen rautatieasema, josta on junayhteydet (yht. kymmenen junavuoroa) Helsingin ja Joensuun suuntiin. Myös Helsingin–Joensuun ja Joensuun–Helsingin, ml. yöpikavuorot sekä Savonlinnan ja Helsingin väliset ExpressBus-järjestelmän bussit liikennöivät Simpeleen kautta.

Lähimmät lentoasemat ovat Lappeenrannan lentoasema Lappeenrannassa ja Savonlinnan lentoasema Savonlinnassa.

Imatralla sijaitsee lähin kansainvälinen rajanylityspaikka Venäjälle, Imatra–Enso. Parikkalassa on Parikkala–Syväoron tilapäinen rajanylityspaikka, jonka kansainvälistäminen on suunnitteilla.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnonmaantieteellisesti Simpeleen seutu kuuluu Laatokan Karjalaan. [10] Maisemamaakuntajaon osalta Simpeleen alue kuuluu Itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntaan ja siinä Laatokan-Karjalan seutuun.

Simpeleen asutuskeskuksen lähellä virtaava Hiitolanjoki (Kokkolanjoki), johon Laatokan lohi nousee, on merkittävä sekä historiallisena että virkistyskohteena. Hiitolanjoen Kangaskoski on ainoa paikka Suomessa, johon Laatokan lohi pääsee esteettömästi nousemaan sekä myös kutemaan, ja näin ollen ylipäänsä ainoa paikka koko Suomessa, jossa järvilohi lisääntyy luontaisesti.

Hiitolanjoesta yhdessä siihen laskevista jokialueista (Silamusjoki ja Torsanjoki) on tulevaisuudessa kehittymässä ainutlaatuinen jokikalastuskohde.

Osin entisen Simpeleen kunnan sekä nykyisen Rautjärven kunnan alueella – sen lounaisimman osan osalta sijaitseva ja Hiitolanjoen vesistöalueeseen kuuluva Simpelejärvi on merkittävä virkistyskalastusvesistö, jonka käyttöä hankaloittaa valtakunnanraja.lähde? Silti Simpele on tunnettu siioistaan. Laulunsäe "Simpeleen siiat ja Parikkalan piiat" oli varsinkin takavuosina yleisesti kuultu. Simpelejärveen yhtyy Kivijärvensalmen kautta Simpeleen taajaman tuntumassa oleva Kivijärvi. Simpeleen läheisyydessä sijaitsevia muita järviä ovat Silamus, Torsanjärveen kuuluva sen osa Pieni-Torsa sekä Pitkäjärvi ja Koantaus.

Etelä-Karjalan korkein paikka Haukkavuori sijaitsee Simpeleen taajaman lähettyvillä, ja on ollut aiemmin kolmen kunnan eli Rautjärven, Ruokolahden ja Simpeleen rajapaikkana, kuten myös historiallisena rajapyykkinä useamman rauhan rajalinjauksen kohdalla.

Simpele sijoittuu linjalle, jota Laatokan läntistä reunaa pitkin muuttavat linnut seuraavat. Simpeleen vesitornista onkin laskettu huimia muuttolintusummia ja nähty monia harvinaisuuksia. [11]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Simpeleläisiä urheiluseuroja ovat urheilun yleisseurat Simpeleen Urheilijat (lajeina hiihto, jalkapallo, jääkiekko, kuntoliikunta, naisliikunta ja yleisurheilu) ja Simpeleen Vesa (lajeina kuntoliikunta, paini, pöytätennis ja petanque) sekä erikoisseuroista ampumaseura Simpeleen Hahlo ja keilaseura Simpeleen Keilaajat. Lisäksi Simpeleellä toimii Rautjärven ja Parikkalan kuntien alueilla toimiva suunnistuksen erikoisseura RAPSU.

Simpeleellä sijaitsee Konkalammen hiihtokeskus, Konka Ski.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peruskoulutuksen osalta Simpeleellä toimivat Kivijärven koulu, jossa on Rautjärven kunnan pohjoispään peruskoulun ala-aste sekä Simpeleen yhteiskoulu, jonka tiloissa on vastaavasti koko Rautjärven kunnan peruskoulun yläaste. Samassa yhteydessä Simpeleen yhteiskoulun kanssa on myös Rautjärven lukio.

Lisäksi Simpeleellä toimii Rautjärven kansalaisopisto.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Simpeleen perinne on perusteiltaan eteläkarjalaista – entisen Simpeleen kunnan, kuten myös nykyisen Rautjärven kunnan alueen kuuluessa Etelä-Karjalan kansankulttuurin perinnealueeseen. [12]

Eräs merkittävimpiä tapahtumia Simpeleellä on joka kesä järjestettävät Antiikki ja Keräily Kesäpäivät, joka on osa Rautjärven kulttuuriviikkoa. Tapahtuma kerää tuhansia antiikin ja keräilyesineiden ystäviä messuille ja kesäpäivän viettoon.

Simpele populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Simpeleen murre[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Simpeleen seudulla puhuttava murre kuuluu Suomen murrealueista kaakkoismurteisiin eli ns. "Karjalan murteisiin". Simpeleen murre on alkujaan varsinaisten kaakkoismurteiden pääryhmässä Luoteis-Laatokan (alamurreryhmän) murretta, jonka puhuma-alueeseen ovat kuuluneet entisten Simpeleen sekä Parikkalan ja Saaren kuntien lisäksi Neuvostoliitolle luovutetulla alueella Hiitolan, Jaakkiman, Kaukolan, Kurkijoen ja Lumivaaran kunnat sekä Lahdenpohjan kauppala.

Tunnettuja simpeleläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja Simpeleellä syntyneitä, entisiä tai nykyisiä simpeleläisiä henkilöitä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Tilastotietoja Suomen kunnista Viitattu 6. tammikuuta 2008.
  2. Kartasto – Nykyinen Karjalan tasavalta ja Laatokan Karjalan alueet (Arkistoitu sivu sivustolla archive.today) 29.04.2013. Säätiö Väinölä, www.saatiovainola.fi.
  3. http://www.evl.fi/srk/rautjarvi/historia.htm
  4. Rautjärven kuntakeskus kuin suuresta kaupungista 16.10.2010. Etelä-Saimaa.
  5. Kurkijoen kihlakunta kartalla 1, Kurkijoki-Säätiö: kurkijoki.fi -sivusto.
  6. Kurkijoen kihlakunta kartalla 2 (Suomi, Tilastokartta 1935), Maanmittaushallitus.
  7. Kurkijoen pogostan kartta 16. vuosisadalla, Kurkijoen kotiseutukeskus Kirjazh.
  8. Kurkijoen historia / Kurkijoen historiaa pähkinänkuoressa, Kurkijoki-Säätiö: kurkijoki.fi -sivusto, laatinut Ville Laakso.
  9. a b Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
  10. Karjalan kartta (Arkistoitu sivu sivustolla archive.today) 02.05.2013. Luovutettu luonto -sivusto, www.luovutettuluonto.net.
  11. Lintupaikat, Rautjärvi, Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys (EKLY).
  12. Kansankulttuurin perinnealueet -kartta, Kurkijoki-Säätiö: kurkijoki.fi -sivusto.
  13. http://194.251.35.222/Kiinteasivu.asp?KiinteaSivuID=3612&NakymaID=208
  14. Kansanedustajamatrikkeli / Tauno Saukkonen, Eduskunta.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]