Ylämaa
| Ylämaa | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Lappeenranta |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Etelä-Suomen lääni |
| Maakunta | Etelä-Karjalan maakunta |
| Seutukunta | Lappeenrannan seutukunta |
| Hallinnollinen keskus | Ylämaan kirkonkylä |
| Perustettu | 1929 |
| – emäpitäjä | Säkkijärvi |
| Kuntaliitokset |
Säkkijärvi (1946, osa) Vahviala (1946, osa) |
| Liitetty | 2010 |
| – liitoskunnat |
Lappeenranta Ylämaa |
| – syntynyt kunta | Lappeenranta |
| Pinta-ala |
408,94 km² [1] (1.1.2009) |
| – maa | 379,75 km² |
| – sisävesi | 29,19 km² |
| Väkiluku |
1 408 [2] (31.12.2009) |
| – väestötiheys | 3,71 as./km² (31.12.2009) |
| Ikäjakauma | 2008 [3] |
| – 0–14-v. | 13,3 % |
| – 15–64-v. | 59,9 % |
| – yli 64-v. | 26,8 % |
Ylämaa on Suomen entinen kunta, joka sijaitsi Etelä-Karjalan maakunnassa, entisessä Kymen läänissä. Kunnassa asui 1 408 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala oli 408,94 km², josta 29,19 km² oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 3,71 asukasta/km².
Kunta liitettiin Lappeenrantaan vuoden 2010 alussa.[4] Ylämaan naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Lappeenranta, Luumäki ja Miehikkälä.
Ylämaan kirkonkylän muodostamassa taajamassa oli 436 asukasta vuonna 2014.[5]
Sisällysluettelo
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylämaan alueella virtaa useita jokia, jotka kaikki laskevat Viipurinlahteen ja Suomenlahteen Venäjän puolella. Kunnan lounaisimmat osat kuuluvat Urpalanjoen vesistöön, keskiosat Santajoen (Kaltonjoen) ja Vilajoen vesistöön ja koillisosat Tervajoen vesistöön. Lisäksi Nisajoen vesistö ulottuu Ylämaalle pieneltä osin Vilajoen ja Tervajoen vesistöjen välissä. Järvistä ovat suurimmat Väkevänjärvi ja Suurijärvi Urpalanjoen vesistössä, Ottojärvi Santajoen vesistössä ja Pukalus Vilajoen vesistössä Suomen ja Venäjän rajalla.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylämaa on muodostettu Säkkijärvestä erotetuista alueista vuonna 1929. Ylämaan kirkko valmistui 1931. Kirkko on Ilmari Launiksen suunnittelema punatiilikirkko.
Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 suurin osa siihenastisen Ylämaan alueesta pysyi Suomessa, mutta kaakkoisin osa eli Timperilä Säkkijärven ja Vahvialan rajalla sisältyi Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin. Toisaalta Ylämaahan liitettiin alueita Säkkijärven ja Vahvialan Suomessa pysyneistä osista, joten Ylämaa oli Ruokolahden ja Tohmajärven ohella ainoa alueitaan menettäneistä Suomen kunnista, jotka itse asiassa laajenivat sodan aiheuttamien aluemenetysten johdosta.
Talous ja matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylämaa on merkittävä raakakiven tuottaja. Kivilaaduista tunnetuin on korukivenä käytetty spektroliitti. Ylämaalla järjestetään myös vuosittain jo perinteeksi muodostuneet jalokivimessut. Myös Suomen ensimmäisen pyramidin pystyttämistä Ylämaalle on suunniteltu.[6]
Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hujakkala, Hyttilä, Häsälä, Ihaksela, Kallola, Lahnajärvi (kirkonkylä), Lavola, Nurmela, Nutikka, Paakkala, Rumpu, Sirkjärvi, Säämälä, Villala, Väkevälä, Ylijärvi
Tunnettuja ylämaalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sanna Kiero, hiihtäjä
- Toivo Kirppu, Mannerheim-ristin ritari
- Tatu Kosonen, muusikko, valokuvaaja
- Antti Muukka, taidemaalari
- Helvi Rumpu, hiihtäjä
- Liisa Rumpu, hiihtäjä
- Veikko Samuli, säveltäjä, sovittaja ja musiikkituottaja
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2010.
- ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot kuukausittain 31.12.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2010.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ Lappeenrannan ja Ylämaan kuntaliitos on varmistunut Yle.fi. 23.2.2009. Viitattu 23.2.2009.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2014 Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2016.
- ↑ Esko Hämäläinen rakentaa sekä Ylämaata että pyramidia Etelä-Saimaa. 8.1.2005. Viitattu 23.3.2009.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Marsio, Kaija: Muistojen kylät : Kallolan ja Paakkolan kyläkirja : Kallolan ja Paakkalan kyläkirja, joka kertoo elämästä Säkkijärven kunnassa luovutetulla alueella.. 1998
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ylämaa Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | Kaupunginosat |
Ahvenlampi • Alakylä • Hakali • Harapainen • Hartikkala • Hiekkapelto • Hiessilta • Honkalahti • Hyrymäki • Ihalainen • Kanavansuu • Karhuvuori • Kariniemi • Kaukas • Keskus • Kesola • Kesämäki • Kimpinen • Kivisalmi • Korvenkeskus • Kourula • Kuusela • Kuusimäki • Kylpylä • Laihia • Lampikangas • Lapvesi • Lauritsala • Lavola • Leiri • Lentokenttä • Lepola • Linnoitus • Lintukangas • Mattila • Mustola • Myllymäki • Mälkiä • Mäntylä • Nuijamaa • Pajarila • Pallo–Tyysterniemi • Parkkarila • Peltola • Pulp • Putkinotko • Pöyhiänniemi • Rauha • Reijola • Ruoholampi • Rutola • Sammonlahti • Selkäharju • Skinnarila • Suolahti • Taikinamäki • Tirilä • Tykki–Kiviharju • Uus-Lavola • Vesivalo • Voisalmi • Ylämaa |
|---|---|
| Kyliä |
Hanhijärvi • Hiivaniemi • Kansola • Konnunsuo • Kontu • Leino • Louko • Moisio • Raippo • Ruokola • Rännikorpi • Simola • Sirkjärvi • Vainikkala |
| Muita alueita |
Huhtiniemi • Joutseno • Nuijamaa • Pikisaari • Ylämaa |
| ||||||||
- ↑ Lakkautuivat kuntina maantieteellisesti 1940 (paitsi Petsamo), lakkautettiin hallintoyksikköinä 1948
- ↑ Muolaaseen liitettiin Kyyrölän kunta vuonna 1934
- ↑ Petsamon koillisosa luovutettiin 1940 (alue linjalle Kuavlajärven länsipuoli - Pieni Tšerdekaisi - Hukkalahti Maattivuonon Punaisessalahdessa, johon kuului myös Kalastajasaarennon luoteisosa ja Keskisaarennon suurempi osa, ilman edustan Heinäsaaria). Petsamo lakkautui kuntana maantieteellisesti 1944
- ↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa ja jotka lakkautettiin 1948
- ↑ Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntiin 1948, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
- ↑ a b c d Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntaan/kuntiin 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
- ↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa mutta kuntaa ei lakkautettu 1948
- ↑ Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin 1947
- ↑ a b Hangon vuokra-aluetta 1940-1944 (palautui käytännössä 1941)
- ↑ a b c d e Porkkalan vuokra-aluetta 1944-1956
- ↑ Liitettiin naapurikuntaan 1946 (vuokra-alueella ollut osa käytännössä 1957)
