Taipalsaari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Taipalsaari

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°09′35″N, 028°03′35″E
Maakunta Etelä-Karjalan maakunta
Seutukunta Lappeenrannan seutukunta
Kuntanumero 831
Hallinnollinen keskus Taipalsaaren kirkonkylä
Perustettu 1571
Kokonaispinta-ala 761,95 km²
154:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 344,69 km²
– sisävesi 417,26 km²
Väkiluku 4 621
177:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 13,41 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 15,0 %
– 15–64-v. 58,6 %
– yli 64-v. 26,4 %
Äidinkieli 2022 [4]
suomenkielisiä 94,9 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 4,9 %
Kunnallisvero 8,40 %
199:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Kari Kuuramaa
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • Muut
 • SDP
 • Kok.
 • PS
 • Vihr.
 • KD

11
6
4
2
2
1
1
www.taipalsaari.fi

Taipalsaari on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa, 15 km Lappeenrannasta pohjoiseen. Kunnassa asuu 4 621 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 761,95 km², josta 417,26 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 13,41 asukasta/km². Kunta perustettiin vuonna 1571.

Vuonna 1754 valmistunut Taipalsaaren kirkko, jota laajennettiin 1840-luvulla.

Taipalsaaren naapurikunnat ovat Lappeenranta, Lemi, Puumala, Ruokolahti ja Savitaipale. Entisiä naapurikuntia ovat Lappeenrantaan liitetyt Joutsenon kaupunki, Lauritsalan kauppala ja Lappeen kunta.

Kesäkuukausien keskilämpötila on Taipalsaarella Suomen kunnista korkein.[7] Taipalsaari on vuodesta 2019 lähtien väkiluvultaan Siikajoen jälkeen Suomen toiseksi suurin itsenäinen kunta ilman omaa evankelis-luterilaista seurakuntaa.

Taipalsaari on Suomen järvisin kunta. Sen pinta-alasta 54,7 prosenttia on vettä.[8]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahokkala, Ampujala, Haikkaanlahti, Haikola, Halila, Heikkola, Herttuala, Illukansaari, Jauhiala, Kannus, Karhula, Karhunpää, Kattelussaari, Kuivaketvele, Kilkinsaari, Kilpiänsaari, Kirkonkylä, Kirvesniemi, Kuhala, Kuikkala, Kurenlahti, Kurenniemi, Kurhila, Kutila, Kyläniemi, Laukniemi, Lehtola, Levänen, Liukkola, Merenlahti, Muukkola, Märkälä, Nieminen, Olkkola, Paakkola, Paarmala, Pakkala, Peltoi, Pönniälä, Rehula, Reinikkala, Saimaanharju, Saikkola, Solkeinkylä, Taipale, Telkkälä, Vainikkala, Viskarila, Vitsai, Vehkataipale

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Taipalsaaren väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 818
1985
  
4 137
1990
  
4 655
1995
  
4 796
2000
  
4 712
2005
  
4 895
2010
  
4 911
2015
  
4 815
2020
  
4 665
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Taipalsaarella oli 4 774 asukasta, joista 2 747 asui taajamissa, 1 954 haja-asutusalueilla ja 84:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Taipalsaaren taajama-aste on 58,4 %.[10] Taipalsaaren taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[11]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Saimaanharju 1 838
2 Taipalsaaren kirkonkylä 906
3 Lappeenrannan keskustaajama* 3

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Lappeenrannan keskustaajama ulottuu pääosin Lappeenrannan kaupungin alueelle.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taipalsaari on vanhaa asuinseutua, sillä kampakeraamisten löytöjen ja kalliomaalausten perusteella on voitu todeta seudulla olleen asutusta jo yli 4000 vuotta sitten. Valkeisaaren kalliomaalaus lienee tehty varhaisrautakaudella. Maalaus esittää luultavasti ihmishahmoja. Rautakaudelta ovat peräisin myös Kannuksen, Kuivaketveleen ja Turasalon muinaislinnat. Vaaterannassa Jauhialassa on sijainnut kivikautinen asuinpaikka.

Vuonna 1415 mainitaan kirjallisissa lähteissä ensi kerran Lappeen kihlakunta ja pitäjä, joista viimeksi mainittuun myös Taipalsaari kuului. Taipalsaari muodosti keskiajalta lähtien oman Taipale-nimisen hallintopitäjän. Taipaleen hallintopitäjä sai nimensä Kustaa Vaasan määräämästä Taipaleen kuninkaankartanosta, joka oli ollut sen hallinnollisena keskuksena jo keskiajasta alkaen. Tämän nimi siirtyi myös myöhemmin muodostuneen aluksi sama-alaisen seurakunnan nimeksi. 1600-luvun alusta alkaen seurakunnan nimenä käytetään muotoa Taipalsaari, joka on lyhennys Taipaleen saaresta.

Taipalsaari on tunnettu luonnonkauneudestaan ja vesistöjen runsaudestaan. Puolet kunnan pinta-alasta on Saimaata ja toinen puoli muodostuu noin 700 saaresta. Rantaviivaa, joka on pääosin upeaa hiekka- ja kalliorantaa, on pituudeltaan noin tuhat kilometriä. Pinta-alaltaan suurin saari on Kirkkosaari, jonka ympärille suurin osa kunnan 50 kylästä sijoittuu. Runsas vesistö on Taipalsaarella koettu sekä myönteisenä että osittain kielteisenäkin piirteenä. Ongelmia on ymmärrettävästi ollut paljon silloin kun liikenteen painopiste on siirtynyt vesiliikenteestä tieliikenteen puolelle. Myös matkustavaisten majoittajana toimineen Röytyn kievarin pito lopetettiin vuonna 1937. Samalla vuosikymmenellä suuri osa Suomen kievareista siirtyi historiaan, sillä henkilö- ja linja-autoliikenteen kehittyminen oli tehnyt valtion tukeman kyyditys- ja kievarijärjestelmän tarpeettomaksi. Vesistön aiheuttama rikkonaisuus tuntuu nykyisinkin jossain määrin haitallisena paikallisten hallintotehtävien hoidossa ja palvelujen järjestämisessä. Vesistö on tarjonnut aikanaan lukuisille perheille toimeentulon.

Taipalsaari (aiemmin Taipaleen pitäjä) on siis kuulunut Lappeen kihlakuntaan. Tämä kirkkopitäjä oli alkujaan huomattavan laaja. Siihen kuuluivat 1500-luvun alussa sittemmät Lappeen, Taipalsaaren, Savitaipaleen, Suomenniemen, Lemin, Luumäen sekä Nuijamaan pitäjät, lähes koko Joutseno, kyliä Säkkijärveltä sekä Karjalaan kuulunut Kymijoen itäpuoliset Valkeala ja Mäntyharju. Länsirajan muodosti Kymijoki Valkealan Selänpään korkeudelta, etelässä rajanaapureina olivat Vehkalahden, Virolahden ja Viipurin pitäjät. Idässä aluetta rajasi Saimaan vesistöalue sekä pohjoisessa vuoden 1415 päätöksen mukaisesti hahmotettu Savon eteläinen raja.

Asutuksen lisääntyessä näin laaja kirkollisen hallinnon alue osoittautui hankalaksi hallita. 1500-luvun ensimmäisen puoliskolta lähtien Lappeen suurseurakunta jaettiinkin pienempiin osiin, Iitin (1515), Valkealan (1640), Mäntyharjun (1595), Taipalsaaren (1571), Savitaipaleen (1639), Luumäen (1639) ja Joutsenon (1639) sekä sittemmin vielä Lemin, Suomenniemen ja Nuijamaan kappeleihin.

Taipalsaaren asema on ollut olla rajapitäjänä. Pähkinäsaaren rauhassa 1323 Taipalsaari jäi Ruotsin valtapiiriin ja Etelä-Karjalan pohjoinen osa siirtyi Venäjän haltuun. Täyssinän rauhassa 1595 Ruotsin raja siirtyi pohjoisemmaksi. Suuri Pohjan sota ja sen päättänyt Uudenkaupungin rauha vuonna 1721 jakoivat jälleen Karjalan. Niin sanotussa pikkuvihassa Ruotsi yritti saada takaisin menettämiään alueita. Sodan ratkaisevassa Lappeenrannan taistelussa elokuussa 1741 Venäjä valtasi Lappeenrannan linnoituksen. Taipalsaarella käytiin myös useita verisiä taisteluita. Taloja poltettiin ja siviilit joutuivat pakenemaan sotatoimia. Ruotsin tappioon päättyneen pikkuvihan rauha solmittiin Turussa vuonna 1743. Tällöin nykyinen Etelä-Karjala sekä Kymenlaakso Kymijokeen saakka ja Savonlinnan seutu liitettiin Venäjään.

Julkisia palveluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutusta ja kulttuuripalveluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perusopetusta antaa kolme peruskoulua: Kirkonkylän koululla (alakoulu, luokka-asteet 0-6; Muukkolantie 12), Saimaanharjun koulu (yläkoulu, luokka-asteet 7-9; Ankeriaantie 10), ja Vehkataipaleen koululla (alakoulu, luokka-asteet 0-6;Kanavakuja 7).[12] Taipalsaarella ei ole omaa lukiota, joten lukioon halutessaan on haettava esimerkiksi johonkin Lappeenrannan lukioista tai kunnan pohjoisosista Savitaipaleen lukioon.

Taipalsaaren kirjasto (Saimaanharjulla) kuuluu eteläkarjalaisten kirjastojen yhteiseen Heili-kirjastokimppaan.[13]

Terveyspalveluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taipalsaarella terveyskeskuspalveluja antaa arkisin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) hoidossa oleva Taipalsaaren hyvinvointiasema (Muukkolantie 4, Taipalsaari).[14] Myös muut Etelä-Karjalan hyvinvointiasemat ovat käytettävissä. Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin kiirellisissä tapauksissa hoitoa saa Etelä-Karjalan keskussairaalan ympärivuorokautisesta yhteispäivystyksestä (Kahilanniementie 2, K-siipi, 1. kerros, Lappeenranta).[15]

Pelastustoimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taipalsaaren pelastustoiminnasta huolehtii Taipalsaaren VPK, joka pääsääntöisesti huolehtii kunnan palo- ja pelastustoimesta. Lisäyksikköjä tulee tarpeen mukaan Lappeenrannan kaupungista tai muista ympäristökunnista. Taipalsaaren VPK:lla on kalustoa sekä maalla että vesilläkin tapahtuviin tehtäviin.[16] Vuosittain Taipalsaaren VPK:lla on noin sata hälytystehtävää.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taipalsaarella oli oma Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta nimeltään Taipalsaaren seurakunta, joka yhdistyi vuonna 2019 Savitaipaleen seurakunnan ja Lemin seurakunnan kanssa uudeksi Taipaleen seurakunnaksi. Taipalsaaren seurakunnan jäsenmäärä oli 4235 henkeä 31. joulukuuta 2010, noin 86,2 prosenttia kunnan väestöstä.[17][18] Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus.[19] Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Taipalsaaren alueella toimii Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta.[20] Katolisen kirkon osalta Taipalsaari kuuluu Pyhän Ursulan seurakunnan alueeseen. Kyseinen seurakunta on osa Katolisen kirkon Helsingin hiippakuntaa.

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taipalsaaren pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla kalakeitto, potaattipiirakka, kokkelipiimä ja laskiaisruoka lirumämmi eli taikinamämmi.[21]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolustusvoimiin kuuluvan Maasotakoulun (entinen Maanpuolustusopisto, aikaisemmin Päällystöopisto) ampuma- ja harjoitusalue on Taipalsaaren Kuhalassa. Yksi Puolustusvoimien rauhanajan pahimmista onnettomuuksista, seitsemän varusmiehen hengen vienyt panssariajoneuvon uppoaminen, tapahtui Taipalsaarella.

Saimaanharjulla sijaitsee K-market Niiva sekä S-Market Taipalsaari, joista Niivalla on pitkät perinteet Taipalsaarella. Kirkonkylällä sijaitsee M-Market Taipalsaari.

Saimaanharjun ala-asteella todettiin homevaurioita 2010-luvun keskivaiheilla[22], ja ala- ja yläluokkien oppilaat joutuivat siirtymään osittain väistötiloihin. Alakoulu purettiin kesällä 2022.

Tunnettuja taipalsaarelaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Kuntavaalit 2021, Taipalsaari Oikeusministeriö. Viitattu 8.12.2021.
  7. Vietätkö sinä suvesi Suomen lämpimimmässä kunnassa? – Katso tilastot mtv.fi. Arkistoitu 18.1.2017. Viitattu 16.1.2017.
  8. Suomen kunnat Järviwiki. Viitattu 29.3.2024.
  9. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 9.1.2018.
  10. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
  11. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
  12. Perusopetus taipalsaari.fi. Viitattu 31.7.2020.
  13. Taipalsaaren kirjasto Heili-kirjastot, heili.finna.fi. Viitattu 31.7.2020.
  14. Taipalsaaren hyvinvointiasema Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, eksote.fi. Arkistoitu 13.7.2020. Viitattu 31.7.2020.
  15. Päivystys Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, eksote.fi. Arkistoitu 1.7.2020. Viitattu 31.7.2020.
  16. Taipalsaari (Kuvia Taipalsaaren VPK:n kalustosta) Fireimages.net. Vantaa: Finnish Rescue Network ry. Viitattu 29.4.2009.
  17. Muutamia tietoja seurakunnastamme = Taipalsaaren seurakunta. Arkistoitu 9.1.2012. Viitattu 27.8.2011.
  18. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  19. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys = Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 27.8.2011.
  20. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lappeenrannan-ortodoksinen-seurakunta
  21. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 111. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  22. Sarkiola, Pyry: Taipalsaaren homekoulujen kunnostukseen vaikea löytää rahoja Yle Uutiset. 23.9.2015. Viitattu 15.12.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Taipalsaari.