Viljo Savikurki
Viljo Martti Savikurki (11. marraskuuta 1905 Savitaipale – 6. kesäkuuta 1975 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä.[1]
Savikurki kävi Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun vuosina 1933–1938. Savikurki sai professorin arvonimen vuonna 1972.[1] Hän asui ja työskenteli pitkään Helsingin Konalassa vuonna 1947 valmistuneessa ateljeekodissa.[2]
Savikurki palkittiin vuonna 1963 Pro Finlandia -mitalilla.[3]
Savikurjen tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sokerityttö -patsas Helsingin Mannerheimintien varrella on pystytetty silloisen Suomen Sokerin pääkonttorin edustalle. Savikurki voitti teoksellaan kilpailun, jonka Suomen Sokeri järjesti vuonna 1956 suomalaisen sokeriteollisuuden 200-vuotispäivän kunniaksi. Teos on luonnollisen kokoinen pronssipatsas nuoresta tytöstä ja koirasta. [2]
Savikurki suunnitteli myös syntymäpitäjänsä Savitaipaleen vaakunan.
Muita teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kehrääjätyttö, Ankkalammin puisto, Forssa, 1957. Pronssipatsas kuvaa lankaa kehräävää naista ja muistuttaa Forssan teollisuushistoriasta.[1]
- Unto Seppäsen patsas, Kouvola, 1960.[4]
- Pohjan neito 1967, Oulu, 1967.
- D.E.D. Europaeuksen patsas 1971, Savitaipale, 1971.
- Pohtaja-patsas Mustiala, 1971.[1]
Sankaripatsaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tenhola, kirkko, 1947
- Nurmijärvi, 1949
- Kuopio, Vehmersalmi, Puutosmäki-Juonionlahti, 1951
- Pomarkku, 1953
- Inkeroinen – 1953
- Jalasjärvi, 1953
- Kokkola, 1954
- Lemi, 1954
- Hirvensalmi, 1959
- Savitaipale, kirkko, 1961
- Enontekiö, 1963
- Pitäjänmäen sankarihautausmaa, 1968 Espoo[5][6]
Teoskuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kylväjä, Lahti.
Tenholan sankarimuistomerkki, 1947, Raasepori.
Sankarivainajien muistokivi, 1949, Nurmijärvi.
Puutosmäen hautausmaan sankarimuistomerkki, 1951, Kuopio.
Jalasjärven sankarimuistomerkki, yhdessä Elias Ilkan kanssa, 1953, Kurikka.
Pomarkun sankarimuistomerkki, 1953, Pomarkku.
Polvistunut sotilas, 1953, Kouvola.
Kokkolan sankarimuistomerkin taustakuva, 1953, Vehmaa.
Pro Patria 1939–1944, 1954, Kokkola.
Sotilas ja äiti, 1954, Lemi.
Sokerityttö, 1956, Helsinki.
Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, 1956, Nurmijärvi.
JR 25:n muistomerkin reliefi, 1958, Kouvola.
Hirvensalmen sankarimuistomerkki, 1959, Hirvensalmi.
Savitaipaleen sankarimuistomerkki, 1961, Savitaipale.
Isänmaan puolesta, 1963, Enontekiö.
Kehrääjätyttö, 1957, Forssa
Niilo Helanderin rintakuva, 1966, Heinola.
Pohjan neito, 1967, Oulu.
Pitäjänmäen sankarimuistomerkki, 1968, Espoo.
Pohtajapatsas, 1971, Tammela.
,_Heinola,_Rantapuisto.jpeg)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Savikurki Viljo Martti 2006. Suomen taiteilijaseura. Viitattu 1. kesäkuuta 2008.
- ↑ a b Konalalainen Seija Hellgrén “Sokeritytön” mallina 2006. Helsingin kaupunginosat: Konala.
- ↑ Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalin saajat aakkosjärjestyksessä - Ritarikunnat ritarikunnat.fi. 9.10.2020. Viitattu 6.6.2022.
- ↑ Unto Seppänen 5.1.2015. Kouvolan kaupunki. Viitattu 25.10.2016.
- ↑ Sankarihautausmaa 13.12.2010. Pitäjänmäki-seura ry. Viitattu 30.4.2017.
- ↑ Veistoksia ja muistomerkkejä Espoossa Espoon perinneseura ry. Viitattu 30.4.2017.