Elias Ilkka
Elias Ilkka (25. kesäkuuta 1889 Jalasjärvi – 14. tammikuuta 1968 Sääksmäki[1]) oli suomalainen kuvanveistäjä. Hän oli suomalaisen 1920-luvun klassisuuden ensimmäisiä edustajia.[2]
Elias Ilkan vanhemmat olivat torppari Elias Ruudolf Ilkka ja Emilia Kuutti. Hän opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa 1906–1907 ja oli sitten kuvanveistäjä Emil Wikströmin oppilaana 1907–1908. Taideyhdistyksen piirustuskoulussa hän opiskeli 1910–1911, ja kävi opintomatkoilla Pariisissa Academie Colarossissa 1912 ja 1930 sekä Italiassa 1922. Lisäksi hän työskenteli Yhdysvalloissa vuosina 1924–1927.[1][3]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Helsingin suomalainen sankaripatsas 1920 (Erik Bryggmanin kanssa)
- Ylistaron, Jalasjärven ja Räisälän sankaripatsaat
- J. R. Danielson-Kalmarin pronssikuva, Helsingin yliopisto
- Heikki Klemetin ja Anders Wikstenin muotokuvat
- Larin-Kyöstin pronssipääpatsas
- Pronssinen pojan pää, Ateneum
- Matti Laurilan pronssinen muotokuva, Vaasan museo [3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Ilkka-ateljee, Valkeakosken kaupungin sivut
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 3, p. 1133
- ↑ a b Aikalaiskirja 1934 (Projekt Runeberg)
