Larin-Kyösti

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Larin-Kyösti
Larin-Kyösti (Kyösti Larson).jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 5. kesäkuuta 1873
Hämeenlinna, Suomi
Kuollut 2. joulukuuta 1948
Helsinki
Kansallisuus suomalainen
Ammatti runoilija, näytelmäkirjailija, suomentaja
Kirjailija
Esikoisteos Tän pojan kevätrallatuksia (1897)
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Larin-Kyösti (oik. Karl Gustaf Larson; 5. kesäkuuta 1873 Hämeenlinna2. joulukuuta 1948 Oulunkylä, Helsinki) oli suomalainen runoilija.

Larin-Kyöstin vanhemmat Gustaf Israel Larson ja Sofia Vilhelmina Skog olivat Suomeen muuttaneita riikinruotsalaisia. Hänen isänsä piti talvisin Hämeenlinnassa Seurahuoneen ravintolaa ja kesäisin Kaupunginpuiston kesäravintolaa. Taustastaan huolimatta Larin-Kyösti meni suomenkieliseen Hämeenlinnan lyseoon ja omaksui alkuvaikeuksien jälkeen täysin suomen kielen. Hänen runoudessaan näkyi kuitenkin vaikutteita ruotsalaisten Carl Michael Bellmanin ja Gustaf Frödingin runoista.

Larin-Kyöstin elämään ja runouteen vaikutti syvästi kaksi tapausta. Hänen ravintoloitsija-isänsä teki vuonna 1884 itsemurhan taloudellisten vaikeuksien takia, jolloin perheen äiti joutui ottamaan liiketoimet vastuulleen. Toinen tapaus oli, kun Larin-Kyösti karkotettiin 1892 Hämeenlinnasta hänen tapeltuaan ystävineen toisen nuorisojoukon kanssa Hämeenlinnan Tähtipuistossa. Larin-Kyösti vietti tämän karkotusajan Tuuloksessa ja tutustui sinä aikana perusteellisesti hämäläiseen kyläyhteisöön ja sen kansanihmisiin.

Hämeenlinnan lyseossa Larin-Kyöstin luokkatoverina oli Eino Leino. He valmistuivat yhdessä ylioppilaiksi 1895 ja lähtivät opiskelemaan Helsingin yliopistoon. Larin-Kyösti opiskelikin jonkin aikaa venäjän kieltä tarkoituksena ryhtyä kääntäjäksi ja virkamieheksi, mutta sitten runous vei voiton.

Ensimmäisen runokoelmansa Tän pojan kevätrallatuksia Larin-Kyösti julkaisi 1897, ja kirjan ensipainos myytiin loppuun yhdessä kuukaudessa. Larin-Kyöstin runoissa oli huoletonta kulkuriromantiikkaa sekä kesän, Hämeen luonnon ja sen ihmisten kuvausta. Larin-Kyösti kirjoitti myös näytelmiä. Hänen tunnettuja näytelmiään olivat Juhannustulilla (1900), Kuisma ja Helinä (1902) ja Ulkosaarelaiset (1922). Jälkimmäisen pohjalta Kalle Kaarna teki vuonna 1938 samannimisen elokuvan. Larin-Kyösti myös suomensi Gustaf Frödingin runoja ja August Strindbergin teoksia.

Vuonna 1906 Larin-Kyösti yritti masentuneena itsemurhaa Italian matkallaan ja joutui Firenzessä mielisairaalaan. Hänen entinen lyseon luokkatoverinsa kuvanveistäjä Toivo Tuhkanen haki hänet kotiin Suomeen. Larin-Kyösti joutui viettämään jonkin aikaa Kammion sairaalassa toipumassa. Näistä kokemuksista hän teki samana vuonna Ad astra -nimisen uninäytelmän, joka julkaistiin 1924.

Vuonna 1912 Larin-Kyösti muutti Helsingin lähelle Oulunkylään Jokiniementielle vaatimattomaan taloonsa, jossa hän asui loppuelämänsä. 1920-luvulla Larin-Kyösti matkusteli Ranskassa, Virossa ja Unkarissa. Hän sai valtion taiteilijaeläkkeen 1925. Vuosina 1946 ja 1947 Larin-Kyösti vietti kesänsä Sääksmäellä, jolloin hän luonnosteli Kirkon kirot -nimistä keskiajalle sijoittuvaa näytelmää.

Larin-Kyöstin kuoltua 1948 hänen Oulunkylän talonsa siirtyi testamentilla Suomen kirjailijaliiton haltuun. Talossa ovat sittemmin asuneet muun muassa kirjailijat Oiva Paloheimo ja Daniel Katz.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tän pojan kevätrallatuksia. 1897
  • Kylän lauluja. 1898
  • Kulkurin lauluja. 1899
  • Ajan käänteessä. 1899
  • Juhannustulilla, näytelmä. 1900
  • Etsijän tarina. 1901
  • Unta ja totta. 1901
  • Kuisma ja Helinä, näytelmä. 1902. Elokuvaksi kahdesti
  • Tuhkimo ja kuninkaantytär. 1903
  • Kellastuneita lehtiä. 1903
  • Herra "valtuusmies". 1904
  • Musta hepo. 1904
  • Leipä ja laulu. 1905
  • Meren maininkeja. 1905
  • Ad astra. 1906
  • Särkynyt sävel. 1906
  • Lemminkäinen. 1907
  • Aarteenkaivajat. 1908
  • Dikter av Larin Kyösti. 1908
  • Vuorivaeltaja. 1908
  • Aslak Hetta. 1909
  • Katupeilin kuvia. 1910
  • Oli kerran. 1911
  • Lauluja vanhasta kaupungista. 1912
  • Tapiolassa. 1912
  • Balladeja ja muita runoja. 1913
  • Valittuja runoja. 1913
  • Sällin selkkauksia. 1914
  • Sanning och sägen. 1916
  • Lausujan runokirja. 1916
  • Sydänpäivän lauluja. 1916
  • Taikapeili. 1916
  • Korpinäkyjä 1–2. 1915–17

  • Ilja munkki. 1917
  • Tarutarha. 1918
  • Jouluyön tarina. 1918
  • Taiston tiellä. 1918
  • Ilotyttö. 1919
  • Lauluja rakkaudesta. 1919
  • Salon soittaja. 1919
  • Iloisia helkkeitä. 1920
  • Pilan pippuria ja ivan suolaa. 1921
  • Meren äärellä. 1921
  • Ulkosaarelaiset, näytelmä. 1922
  • Valittuja runoja 1–2. 1913–1923
  • Kohotettu keihäs. 1921
  • Valitut kertomukset. 1924
  • Vaeltava teini. 1924
  • Kruunun-perämies. 1926
  • Juvenilia, muistelmateos. 1927
  • Runovalikoima. 1929
  • Turun teinejä. 1931
  • Uusia balladeja ja legendoja. 1934
  • Kotoisilta kujilta. 1934
  • Meri soittaa.... 1937
  • Tapani Löfing. 1937
  • Tuuliajolla. 1940
  • Beata-rouvan kilvoitus. 1944
  • Huilu ja kitara. 1946
  • Lausujan runoja. 1948
  • Unta ja elämää. 1948
  • Maassa ja tähdissä. 1950
  • Valitut teokset 1–3. 1950
  • Larin-Kyöstin kauneimmat runot. 1961
  • Ota sun kaunis kantelees. 1985
  • Kirkon kirot, näytelmä. kirjoitettu 1946–1947, ensiesitys 1997

Runoja laulujen sanoina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Larin-Kyöstin runoja varsinkin varhaisimmista runokokoelmista on käytetty runsaasti laulujen sanoina eri aikoina. Tässä muutamia:

  • Heilani on kuin helluntai runokokoelmasta Tän pojan kevätrallatuksia
  • Helkavirsiä sekä Erotessa runokokoelmasta Kylän lauluja
  • Kulkurin kannel, Itkisit joskus illoin, Suvisia suruja, Pilviä kaitselemassa, Keväisiä sointuja (P. J. Hannikaisen mukaelmana "Taas leivoset ilmassa leikkiä lyö...") ja Oravan jäljillä runokokoelmasta Kulkurin lauluja
  • Itkevä huilu runokokelmasta Kellastuneita lehtiä
  • Saaristopolska (tunnetaan myös nimellä Saaristolaispolska) runokokoelmasta Meren maininkeja

Lähde:[1]

Elokuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]