August Strindberg

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
August Strindberg
August Strindberg Richard Berghin maalaamassa muotokuvassa vuonna 1905
August Strindberg Richard Berghin maalaamassa muotokuvassa vuonna 1905
Syntynyt 22. tammikuuta 1849
Tukholma, Ruotsi
Kuollut 14. toukokuuta 1912
Tukholma, Ruotsi
Ammatit Kirjailija, taidemaalari, toimittaja
Kansallisuus Ruotsin lippu Ruotsi
Allekirjoitus Allekirjoitus
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Johan August Strindberg (Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys?) (22. tammikuuta 184914. toukokuuta 1912) oli ruotsalainen romaani- ja näytelmäkirjailija sekä taidemaalari. Hän on yksi Ruotsin tunnetuimmista kirjailijoista ja yksi modernin teatterin suurista vaikuttajista. Strindbergin tuotanto on lähinnä naturalistista ja ekspressionistista.

Strindberg 50-vuotis-
syntymäpäivien jälkeen

Strindberg oli kolme kertaa myrskyisessä avioliitossa, ja hänen suhteensa naisiin oli ongelmallinen. Häntä on toisinaan pidetty misogyyninä. Poliittisesti Strindberg oli sosialisti tai anarkisti. Tästä syystä Strindberg on ollut suosittu Itä-Euroopan entisissä sosialistimaissa ja Kuubassa. Hän oli kirjeenvaihdossa Friedrich Nietzschen kanssa, jonka ajatukset tekivät häneen suuren vaikutuksen. Vuonna 1888 Strindberg kirjoitti Nietzschelle: "Kunnioitettava herra, epäilemättä olette Te antanut ihmiskunnalle syvällisimmän kirjan, mikä sillä on". Kyseessä oli Nietzschen 'Zarathustra'.

Strindbergin läpimurtoteos, romaani Röda rummet (suom. Punainen huone) ilmestyi 1879. Se kuvaa aikansa tukholmalaista yhteiskuntaa, politiikkaa, liike-elämää ja teatteria. Hänen varhaiset näytelmänsä, joista tunnetuin on Fröken Julie (suom. Neiti Julie), edustivat naturalismia, ja niitä on usein verrattu norjalaisen Henrik Ibsenin töihin. Tämän jälkeen seurasi Strindbergin "infernaalinen" kausi, jolloin hän painiskeli sisäisissä tuskatiloissaan. Kauden pääteos on ranskaksi kirjoitettu Inferno. Myöhemmin hän hylkäsi naturalismin ja alkoi kirjoittaa symbolistisia teoksia. Tämän kauden tunnetuimpia näytelmiä ovat Dödsdansen (suom. Kuolemantanssi) ja Spöksonaten (suom. Aavesonaatti).

Kaunokirjallisten töiden lisäksi Strindberg teki muun muassa poliittisia pamfletteja kuten Pieni Katekismus ja satiirisia oppaita kuten Tunnissa taiteentuntijaksi.

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Avioelämää, kahdeksantoista aviojuttua. suom. Joel Lehtonen. 1907. Alkuteos: Giftas
  • Avioelämää, kaksitoista kertomusta avioelämästä, puhuttelu ja alkulause, suom. Siimes Kanervio. 1907. Alkuteos: Giftas
  • Eri asein, valikoima runoja, suom. Aarni Kouta. 1914, [Näköisp.] 2006
  • Götalaiset huoneet, sukutarinoita vuosisadan vaihteesta, suom. Aarni Kouta, 1911.
  • Hemsöläiset, saaristolaiskertomus suom. Tauno Tainio. 1929. Alkuteos: Hemsöborna
  • Hemsöläiset, kertomus saaristosta, suom. Arkadius, 1895. Alkuteos: Hemsöborna
  • Historiallisia pienoiskuvia, suom. Kauko Kare.1985
  • Historiallisia pikkukuvia. 1.osa suom. Kaapo Murros, 1911. 2. osa 1914.
  • Hullun puolustuspuhe, huomautukset ja jälkikirjoitus: Hans Levander ; [vuonna 1973 löytyneen alkuperäiskäsikirjoituksen ruotsinnoksesta suom. Kyllikki Villa]. 1979
  • Hyvien ihmisten kaupunki, romaani, Suom. Kyllikki Villa, 1968.
  • Hyvän ja pahan tiedon puu, kuvauksia katolisuuden loppuajoilta Ruotsissa, suom. Yrjö Sirola, 1903.
  • Irtipäässyt käsi / englanninkielestä suom. J. H. Harvey, 1905.
  • Isä, murhenäytelmä, suom. Yrjö Koskelainen, 1909.
  • ... jotta päästäisiin naimisiin, kuunnelma, novellista Yleisradiolle dramatisoinut Solja Kievari ; dramaturgi: Annika Idström ; suom.: V. V. Vankkoja, 1980.
  • Kuolemantanssi, 1. osa, suom. Janne Rosenvall ja Joonas Untamo Heikkinen, 2010.
  • Jubal minätön, kuunnelma,kertomuksesta Yleisradiolle suom. ja dramatisoinut Tove Idström ; [dramaturgi:] Johanna Rajamaa, 1985.
  • Juhannuksen aikaan, kuunnelma, kertomuksesta Yleisradiolle suom. ja dramatisoinut Tove Idström ; [dramaturgi] Johanna Rajamaa,1985.
  • Kaarle XII, viisikuvaelmainen näytelmä, suom. Kaarle Halme, 1910.
  • Kaksi miesmonologia, suom. Antero Tiusanen, 2002.
  • Kauppa, kuunnelma,novellista Yleisradiolle dramatisoinut Solja Kievari ; dramaturgi: Annika Idström ; suom. V. V. Vankkoja.,1980.
  • Keikari sekä muita kertomuksia, suom. Larin Kyösti. 1911.
  • Legendoja, suom. Irmeli Niemi. 1972.
  • Legendoja ; Mestari Olavi, viisinäytöksinen näytelmä, 1987
  • Luonnon esteitä, kuunnelma,in novellista Yleisradiolle dramatisoinut Solja Kievari ; dramaturgi: Annika Idström ; suom. V. V. Vankkoja.1980.
  • Luostari / Ruots. teoksesta... suom. Kyllikki Villa. 1970.
  • Menneiden vuosisatain vaiheita / Johan August Strindberg ; suom. Santeri Ingman,1895.
  • Mestari Olavi, viisinäytöksinen näytelmä, näytelmän ensimmäisen kesällä 1872 kirjoitetun proosaversion mukaan suom. Veijo Meri 1978
  • Mestari Olavi, viisinäytöksinen näytelmä, suom. Yrjö Koskelainen 1909.
  • Mustat liput, suom. Kyllikki Villa, 1973.
  • Naimakauppoja, avioliittotarinoita, suom. V. V. Vankkoja,1947. Alkuteos: Giftas
  • Naimiskauppoja, avioliittotarinoita, suom. Topo Leistilä,1933. Alkuteos: Giftas
  • Narrien yhteiskunnasta / muutamia August Strindbergin kertomuksia ; suom. Väinö Tanner,1908.
  • Narrien yhteiskunta,1936.
  • Neiti Julie, naturalistinen murhenäytelmä, suom. Helena Anhava, 1988, Alkuteos: Fröken Julie
  • Noita, historiallinen kertomus,1912.
  • Onnellisten saari ja muita kertomuksia, suom. Antero Tiusanen. 1990
  • Onnellisten saari, kaksi kertomusta kokoelmasta "Svenska öden och äfventyr", suom. Ilmari Ahma. 1912.
  • Palkkapiian poika. 1 ja 2, suom. Kristiina Kivivuori ; säkeet suom. Aale Tynni. 1965.
  • Palvelusnaisen poika, sielun kehityshistoria (1849-1867), seitsemännestä painoksesta suom. S. O. 1915.
  • Pelikaani ; Talo on palanut, suom. Tove Idström. Aavesonaatti, suom. Jouko ja Maija-Liisa Turkka, 1984
  • Pieni katekismus, suom. Rauno Ekholm.1981
  • Punainen huone, kuvauksia taiteilija- ja kirjailijaelämästä,. 1909.
  • Punainen huone, kuvauksia taiteilija- ja kirjailijaelämästä, suom. Viljo Kajava. 2. tarkistettu p. 1960.
  • Punainen huone, kuvauksia taiteilija- ja kirjailijaelämästä, suom. Viljo Kajava. 1939.
  • Rajakivella / Karl Gustaf Verner von Heidenstam. Rakkaus ja viljanhinnat / Johan August Strindberg. 1904.
  • Rakkautta ja viljaa, kuunnelma,novellista Yleisradiolle dramatisoinut Solja Kievari ; dramaturgi: Annika Idström ; suom. V. V. Vankkoja. 1980.
  • Saaristolaiselämää, suom. Larin Kyösti. 1919.
  • Salatusta päiväkirjasta, August Strindbergin avioliitto Harriet Bossen kanssa, suom. sekä selityksin ja esipuhein varustanut Jyrki Mäntylä. 1966.
  • Satuja, suom. Larin Kyösti. [Näköisp.]. 2001. 1.p. 1912.
  • Suuri maantie, Vaellusdraama, jossa on seitsemän pysähdyspaikkaa / Suom. Toini Havu.1967
  • Suuri soraseula, kuunnelma, kertomuksesta Yleisradiolle suom. ja dramatisoinut Tove Idström ; [dramaturgi:] Johanna Rajamaa. 1985.
  • Toteutuneita unelmia, neljä kertomusta, suom. Yrjö Sirola. 1907.
  • Tschandala, suom. Aarni Kouta. 1916.
  • Tunnissa taiteentuntijaksi, suom. Maija Hirvonen. 1996
  • Tupakkaladon salaisuus, kuunnelma,in kertomuksesta Yleisradiolle suom. ja dramatisoinut Tove Idström ; [dramaturgi:] Johanna Rajamaa. 1985.
  • Ulkosaaristossa, suom. Antero Tiusanen. 1999
  • Uninäytelmä, suom. Lauri Sipari. 1985
  • Uninäytelmä = Ett drömspel, 1901-06, suom. ja sovittanut Jusa Peltoniemi. 2000.
  • Uudistalo, kertomus 1901.
  • Vaiheita, kokoelma kertomuksia, suom. Larin Kyösti. 1907.
  • Vieroksuttu, suom. Larin-Kyösti. 1906.
  • Vihkimättä ja vihittyinä, kuunnelma, novellista Yleisradiolle dramatisoinut Solja Kievari ; dramaturgi: Annika Idström ; suom. V. V. Vankkoja. 1980.
  • Voimakkaampi, näytelmä  ; Yleisradiolle ruotsinkielestä suom. ja sov. Tuija Rovamo ; dramaturgi: Mirjam Polkunen. 1984.
  • Yksin, suom. Laura Sorma. 1913.
  • Yleisestä tyytymättömyydestä, suom. Erik Rosendahl. 1997
  • Äidinrakkaus, näytelmä, dramaturgi: Heljä Talvikki Ahonen; suom. Taisto-Bertil Orsmaa, 1980

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aspenberg, Karin: Strindbergs värld: En tematisk författarskapsläsning. S.l.: Ellerströms, 2012. ISBN 978-91-7247-302-7.
  • Balzano, Elena: August Strindberg: Ansikten och öde. (August Strindberg: Visages et destin, 1999.) Översättning av Fredrik Ekelund. Stockholm: Atlantis, 2012. ISBN 978-91-7353556-4.
  • Bohman, Stefan – Höök, Erik – Larsson, Camilla – Ludvigsson, Lina – Olson, Stina: Strindberg i Blå tornet. Stockholm: Carlsson Bokförlag, 2012. ISBN 978-91-7331-4770.
  • Ekman, Hans-Göran: Teatermästaren Strindberg: Två studier. S.l.: Gidlunds Förlag, 2012. ISBN 978-91-7844-847-0.
  • Koponen, Jari: Mielikuvituksen mestarit (13 unohdettua fantastia). Jyväskylä: Atena, 2000. ISBN 951-796-219-3.
  • Prodeaux, Sue: Strindberg: A Life. New Haven: Yale University Press, 2012. ISBN 978-0-300-13693-7.
  • Regnell, Astrid: Att see stjärnor på ljusa dagen: Förvandling och försoning i August Strindbergs En blå bok. S.l.: Ellerströms, 2009. ISBN 978-91-7274-204-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta August Strindberg.
Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma August Strindberg -sitaatteja.