Sigurd Wettenhovi-Aspa

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sigurd Wettenhovi-Aspa
Sigurd Wettenhovi-Aspa vuonna 1919.
Sigurd Wettenhovi-Aspa vuonna 1919.
Syntynyt 7. toukokuuta 1870
Helsinki
Kuollut 18. helmikuuta 1946 (75 vuotta)
Helsinki
Ammatti taiteilija
Aktiivisena 1892-1943
Puoliso Marie Sophie (Divina) Paillard
Gerty Jendritzky

Georg Sigurd Wettenhovi-Aspa (vuoteen 1939 Wetterhoff-Asp, synt. Asp; 7. toukokuuta 1870 Helsinki18. helmikuuta 1946 Helsinki)[1] oli suomalainen maalari, kuvanveistäjä, runoilija, säveltäjä, kielentutkija, rotuteoreetikko, keksijä, kanava-arkkitehti, vapaamuurari, punavankileirin päällikkö, egyptologi, Hitleriä ihaileva fennomaani ja astronomi [2]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wettenhovi-Aspan vanhemmat olivat Helsingin yliopiston anatomian professori Georg Asp (1834–1901) ja naisvoimistelun kehittäjä Mathilda Sofia Wetterhoff (1840–1920). Vanhemmat erosivat vuonna 1890[1], minkä jälkeen Mathilda Asp muutti nuorimpien lasten kanssa Ruotsiinlähde?.

Wettenhovi-Aspa opiskeli taidetta Kööpenhaminassa Tanskan kuninkaallisessa taideakatemiassa ja Kröyerin taideakatemiassa 1888–1891. Taiteilijan uransa hän aloitti 1892 ja osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin 1895 ja 1896. Hän sai II palkinnon valtion taidekilpailussa 1898, sekä ulkomaisina palkintoina kultamitalin kansainvälisessä taidenäyttelyssä Saint-Étiennessä 1895 ja hopeamitalin kansainvälisessä taidenäyttelyssä Arcachonissa, Ranskassa 1895.[3]

Wettenhovi-Aspa joutui mielestään virallisen taidemaailman syrjimäksi, niinpä hän asetti teoksiaan näytteille Helsingissä 1896–1903 pitämissään ”vapaissa taidenäyttelyissä”. Wettenhovi-Aspan maalaukset olivat usein valtavan kokoisia, ja hän oli liittänyt niihin mukaan esitteitä, joissa lueteltiin teosten ulkomailla saamia kiittäviä arvosteluja sekä lainattiin Wettenhovi-Aspan omia ajatuksia taiteesta. Wettenhovi-Aspa teki myös paljon muotokuvia käyttäen usein mallina pelkkää valokuvaa kyseisestä henkilöstä. Monet aikalaiset pitivät Wettenhovi-Aspaa symbolismin rappeutumisilmiönä. Hänen suurikokoisia taulujaan pidettiin latteina ja plakaattimaisina, ja hänen omahyväinen käytöksensä ärsytti ihmisiä.[1]

Politiikan alalla Wettenhovi-Aspa kannatti aktivistien venäläisvastaista linjaa ja suhtautui ihailevasti Saksaan ja saksalaiseen kulttuuriin. Suomen itsenäistyttyä hän ajoi ”Kaarle Kustaa Mannerheimon” (kuten hän ja eräät muut Carl Gustav Mannerheimin nimen halusivat suomentaa) valintaa Suomen kuninkaaksi. Vaikka Wettenhovi-Aspan oma suomen kielen taito oli heikko, hän oli myös kiihkeä suomalaisuusaatteen kannattaja, mikä ilmeni myöhemmin hänen kielitieteellisissä teorioissaan.

Eräs Wettenhovi-Aspan erikoisuus olivat erilaiset suurisuuntaiset hankkeet, joihin hän käytti varojaan ja aikaansa, mutta jotka eivät johtaneet koskaan mihinkään konkreettiseen tulokseen. Tällaisia hankkeita olivat esimerkiksi Euraasian ja Amerikan rautatieverkkojen yhdistäminen Beringinsalmen yli rakennettavalla sillalla, timanttien kaivaminen Saharasta, kullanhuuhdonta Lapissa ja Kuurmanpohjan vesivoimalaitoksen suunnittelu.[1]

Wettenhovi-Aspa rakennutti 1900-luvun alussa itse suunnittelemansa pyramidikattoisen Vilniemen huvilan Karjalohjalle ja asui siellä aika ajoin. Huvilan yläkerros oli 10 metriä korkea ateljee ja varsinaiset asuintilat olivat alakerrassa. Wettenhovi-Aspa oli naimisissa kaksi kertaa. Ensimmäinen puoliso oli 1895 pariisilainen näyttelijätär Marie Sophie (Divina) Paillard (k. 1915) ja toinen puoliso saksalainen viulutaiteilija Gertrud Gerty Jendritzky (1888–1945 jälkeen) vuosina 1915-1934. Wettenhovi-Aspa lähti 1904 pitkälle Euroopan kiertomatkalla jättäen puolisonsa Divinan Vilniemeen. Eristyksissä ja puutteessa elänyt Divina joutui 1908 Lapinlahden mielisairaalaan, jossa hän myös kuoli.[4]

Vuonna 1934 Wettenhovi-Aspa sai eron toisesta vaimostaan, viulutaiteilija Gertrud (Gerty) Jendritzkystä. Wettenhovi-Aspa oli myynyt Vilniemen jo 1928 valekaupalla Mandi Autiolle välttääkseen tilan jaon avioeron yhteydessä. Wettenhovi-Aspa joutui kuitenkin käymään pitkän oikeustaistelun ennen kuin kauppa julistettiin 1937 mitättömäksi ja hän sai taas huvilan haltuunsa. Wettenhovi-Aspa muutti 1930-luvulla asumaan apteekkari Hanna Lappalaisen (1881–1966) luokse Helsinkiin, ensin Aurorankadulle ja sitten 1937 Arkadiankatu 21:een, josta Lappalainen oli ostanut kokonaisen kivitalon. Wettenhovi-Aspa oli tutustunut Lappalaiseen 1930-luvun alussa, ja hän oli muun muassa tämän seuralaisena ulkomaanmatkoilla.

Wettenhovi-Aspan hauta Hietaniemen hautausmaalla

Varakas Hanna Lappalainen toimi Wettenhovi-Aspan mesenaattina. Hän kunnostutti muun muassa vuonna 1938 Vilniemen huvilan sekä kustansi hänen kirjojensa julkaisun. Vaikka heidän suhteensa katkesi 1945 Wettenhovi-Aspan uskottomuuteen, Lappalainen jatkoi taloudellista tukeaan Wettenhovi-Aspan kuolemaan saakka ja kustansi vielä muistomerkin Wettenhovi-Aspan haudalle.[5]

Viimeiset vuotensa Wettenhovi-Aspa vietti Vilniemen huvilassa. Hän testamenttasi huvilan Suomen Kuvataidejärjestöjen liitolle, jonka hallussa huvilan tontti on edelleen, vaikka alkuperäinen huvilarakennus purettiin jo vuonna 1981. Tontilla sijaitsee vuonna 1994 valmistunut Aspan työtupa, jota vuokrataan Wettenhovi-Aspan tahdon mukaisesti kuvataiteilijoille virkistyskäyttöön. Wettenhovi-Aspan kirjasto, paperit ja muu irtaimisto ovat kuitenkin hävinneet suurimmaksi osaksi vuosien varrella.[6][7]

Wettenhovi-Aspan maalaus Psykosynteesi päätyi Iho- ja sukupuolitautien klinikan omistukseen ja on keväällä 2010 Iho- ja allergiasairaalassa toisen kerroksen aulan seinällä.

Pseudokielitieteelliset teoriat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1900-luvun alussa Wettenhovi-Aspasta tuli innokas fennomaani, ja hän alkoi kehitellä omia kvasikielitieteellisiä teorioitaan, joiden mukaan kaikki sivistys oli lähtöisin Suomesta. Mielikuvituksellisilla etymologioillaan Wettenhovi-Aspa halusi osoittaa, että monet ulkomaiset paikannimet ja vieraiden kielten sanat olivat johdettavissa suomenkielisestä alkumuodosta.[1]

Näitä teorioitaan Wettenhovi-Aspa esitteli useissa julkaisemissaan kirjoissa, joista kuuluisimmaksi tuli vuonna 1935 ilmestynyt Kalevala ja Egypti, Suomen Kultainen Kirja II. Kirjassa Wettenhovi-Aspa väittää, että muinaisen Egyptin kulttuurin olivat kehittäneet sinne Jaavalta[2] Intian kautta vaeltaneet suomalaiset ja että indoeurooppalaiset kielet polveutuisivat suomalais-egyptiläisestä alkukielestä, joka on samalla ihmiskunnan alkukieli[2]. Teoriaansa Wettenhovi-Aspa kutsui ”fennoegyptologiaksi”. Wettenhovi-Aspa väitti myös, että saksalaiset olivat alun perin suomalais-ugrilaista kansaa, joka oli vuosisatojen kuluessa siirtynyt käyttämään germaanista kieltä.

Wettenhov-Aspa väitti muun muassa, että pyramidi tulee sanasta ”pyhät raamit”, seepra sanasta ”seurahepo”, Espanja eli Hispanja sanasta ”Hiisipainijaisenmaa”, Berkeley sanasta ”perkele”, ruotsin kielen sana människa sanasta ”maannussija” ja niin edelleen. Saksassa teoria ihastutti Heinrich Himmleriä ja hänen salaseuraansa.

Wettenhovi-Aspan käsitysten taustat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wettenhovi-Aspan tutkimuksia voi pitää gööttiläisen historiankirjoituksen myöhäisenä seuraajana. Tämä suuntaus sai alkunsa Ruotsissa 1500- ja 1600-luvuilla. Senaikaiset historiantutkijat Johannes Magnus, Johannes Messenius, Georg Stiernhielm ja Olof Rudbeck vanhempi osoittivat tutkimuksissaan, että Ruotsi oli maailman vanhin valtakunta (perustettu sata vuotta vedenpaisumuksen jälkeen) ja että ruotsalaiset olivat aikoinaan hallinneet koko Eurooppaa ja luoneet sen sivistyskulttuurit. Näiden väitteiden lähdeaineistoa saatiin Raamatusta, antiikin kertomuksista ja muinaisislantilaisista saagoista.[8]

Wettenhovi-Aspan edeltäjänä voidaan pitää 1700-luvulla elänyttä Daniel Jusleniusta joka uskoi suomalaisten olevan yksi Israelin kadonneista heimoista[2].

Wettenhovi-Aspa perusti teoriansa myös eräiden Egyptin vanhan kielen ja suomen kielen sanojen samankaltaisuuteen. Suomen kielen yhteys Egyptiin sekä käsitys samaan alkurotuun kuulumisesta kuten myös Kalevalan erityinen merkitys pohjaavat 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun teosofiseen keskusteluun.[8]

Ajatusten vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikalaiset pitivät etenkin Wettenhovi-Aspan kielitieteellisiä päätelmiä perustelemattomina, ja ne otettiin vastaan ivallisesti. Myönteistä suhtautumista näkemykseen edusti lähinnä teosofi Pekka Ervast, joka totesi, että se tulee lähelle salatieteellisiä seikkoja.[8][9] Wettenhovi-Aspan lähestymistapa aiheeseen oli pitkälti sama kuin ystävällään August Strindbergillä.[10] Strindbergin kohdalla myös vaihetta on epäilty mielenhäiriöstä johtuvaksi, kun ei ole tunnistettu samankaltaisuuksiin perustuvan uskomuksen swedenborgilaista luonnetta, joka aikanaan oli melko yleinen.[8] On esitetty myös, että Wettenhovi-Aspa ei olisi ollut tosissaan, vaan kyseessä olisi ollut vain parodia ajan kielitieteellisistä teorioista ja provokaatio ruotsalaisuusmielisiä vastaan.[11] Toisaalta monet aikalaiset ja samanmieliset ottivat hänet todesta, sillä uskomus ei ollut salatiedepiireissä poikkeuksellinen. Wettenhovi-Aspa piti siitä kiinni elämänsä loppuun, kun väittelykumppanit eli lähinnä Strindberg olivat jo kuolleet.[8]

Esimerkkejä Wettenhovi-Aspan sanajohdoksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Buckingham = Pukinhamina[2]
  • Berliini = perälinna
  • Egypti = Äijäkupittaa
  • Tunisia = tuonensija (Aurinko laskee länteen eli tuonensijaan ja Egyptistä katsoen Tunisia on lännessä)
  • prinssi = piirinseppä
  • labyrintti = läpiriento
  • Marseille = Merisäiliö
  • Memphis = Mäenpisteaita
  • neekeri = Ne hahsi kush (egyptiä, väitettiin tulevan sanoista "Ne haisevat kuselle")
  • Malakka = maa lakkaa
  • die (saksaa) = tissi
  • geysir = käy siristen
  • harmonia = haarapuumoniaisuus
  • kulttuuri = kultaura
  • muumio = muu mies[2]
  • seepra = seurahepo
  • Ferse (saksaa) = jalkaperse
  • Kemi = Kemi
  • Venetsia =Venesija[2]
  • Pariisi = Parisaaret[2]
  • Shakespeare = Haaksenperä[2]
  • Maa = Má[12]
  • Meri = Meri[12]
  • Harmaa kissa = Harmáchis'
  • Tumma = Thum (alkupimeyden jumala)[12]
  • Punainen = puna
  • Sininen = Sini
  • ammoin (aikaa sitten) = Ammon (Ylä-Egyptin alkujumala)[12]
  • Aarre-kivet ("kirjastoissa") = Ar'chiv (= arkisto)
  • Ratas-mies = Rada'més (= faaraon ajuri)
  • Maatupa = Mastuba→ mastaba (= hauta)
  • Niiloaa (= virran vesi"niiloaa") = Niilos (= niilin virta)
  • Huoruus = H'orus (= rakkauden jumala)[12]
  • Neiti = Neith (= taivaan neito)[12]
  • Totta (= tosi, totta) = Tott (= totuuden, oikeuden ja viisauden jumala)[12]
  • Pyramidi = Pyhä Raamattu, myös paikka, missä faarao Ra tai muumies eli muumio nukkuu
  • Pyramidit = pyhät raamit[2]
  • Muumio= muu mies
  • Abu Simbel = Simpele
  • Valtameri → Valtamer' → Valdemar
  • Jalomeri → Jalm'er' → Jalmar = Hjalmar (suomalainen nykyinen muoto Jalmari)
  • kotilinna → Kot'lin'
  • Pikkulinnan sikiö → Pik'ulinski'
  • Kurupään sikiö → K'rupe'ns'ki
  • Mer(i)linnansikiö → Merlinski
  • Sepänlinna → Ze'pelin
  • Seppälä → Sephala
  • Sepänkylä → Sepkyl'
  • Varjelusjoukko → varjojoukko → Varj'jåg → Varjag
  • Kalameri → Kalamare → Kal'mare → Kalmar
  • Vehkaselkä → vehk'sel → veiksel
  • varpunen → varpuhnen[11]

Wettenhovi-Aspan hengenheimolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[13]

Veistoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hautakammiossa sureva nainen. Savi. 1892
  • Aino-legenda. Kipsireliefi. 1893
  • Ainon pää. 1893
  • Marttyyri. 1893
  • Elämän ja kuoleman kello. Pronssi. 1894
  • Elias Lönnrot. Kipsi 1894
  • Runonlaulaja. Pronssi.
  • Beethoven. (esillä Ainolassa, Järvenpäässä) 1903
  • Väinämöinen. Pronssi. 1906

Maalauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[14]

  • Juudas.1895
  • Elias Lönnrot. 1896
  • Ristiinnaulittu, Ylivieskan kirkon alttaritaulu. 1897
  • Metsästäjä 70 x 40 cm. 1899
  • Tuhlaajapoika. 1900
  • Orleansin neitsyt 70 x 50 cm. 1907
  • Gizen pyramidi. 1909
  • Akseli Gallen-Kallela Afrikasta palattuaan. 1911
  • Lalli surmaa piispa Henrikin. 1930
  • Adolf Hitler Immalan järven rannalla Mannerheimin syntymäpäivillä 1942. 1942
  • Adolf Hitler. 150 x 200 cm. 1943
  • Lentäviä kurkia. 27 x 35 cm. 1943 (esillä Järvenpäässä Ainolassa)

Kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Katalog öfver den fria utställningen 1898 i Ateneum, Helsingfors 1896 (nimellä Sigurd Wetterhoff-Asp)
  • Pro patria: första samlingen: dikter, Helsingfors 1900 (nimellä Sigurd Wetterhoff-Asp)
  • La crise russe: Nicolas II tel qu’il est, Libraire universelle, Paris 1905 (nimellä Sigurd Wetterhoff-Asp)
  • Finlands Gyllene bok I, Svar på "Svenskt i Finland", Helsingfors 1915
    • Suomen Kultainen kirja I; suomentanut J. Raekallio, Helsinki 1915
  • Lördagsqvällar: finska nationalfestspel 1, Helsingfors 1916
  • Några spikar till förbudslagens likkista, Sana, Helsingfors 1919
    • Nauloja kieltolain ruumisarkkuun sekä reseptikokoelma kotimaisten viinien ja liköörien valmistamista varten, Sana, Helsinki 1920
  • Lauantai-iltoja: suomalaisia kansallisjuhlanäytelmiä 1, WSOY 1922
  • Jutelmia ja muistelmia 1890-luvun Parisista ja August Strindbergin Inferno-vuosista; paljon mukana olleena Strindbergin ystävänä kert. S. Wettenhovi-Aspa, Kustannus Oy Kirja, Helsinki 1927
  • Lipeäkala, 1927
  • Suomen Kultainen kirja II: Kalevala ja Egypti; riemujuhlajulkaisu Kalevalan satavuotispäiväksi 28.11.1835–28.11.1935, Helsinki 1935
  • Fenno-ägyptischer Kulturursprung der alten Welt: Kommentare zu den vorhistorischen Völkerwanderungen, Genius Verlag, Leipzig (Helsinki) 1935
  • The Diamondking of Sahara, Helsinki 1935
  • Finnische Ortsnamen in Gallia transalpina und Frankreich, Genius Verlag, Leipzig (Helsinki) 1935
  • August Strindberg intim: Aufzeichnungen eines Zeitgenossen, Helsinki 1936
  • Suezin kolme kanavaa I–III. Sisältö: 1. Ikivanha Farao-kanava, 2. Lesseps-kanava, 3. Tulevaisuuden kanava, Helsinki, [kustantaja tuntematon], 1940 sivut 13–22, eripainos Suomen Sosialidemokraatti 26.5.1940
  • Suezin kolme kanavaa I–IV, Helsinki, [kustantaja tuntematon], 1940 sivut 25–27. Eripainos Suomen sosialidemokraatti 26.5.1940.
  • Miten Suomi pelastui hevosasevelvollisuudesta maailmansodassa v. 1915, Tekijä, Helsinki 1940

Lisäksi Wettenhovi-Aspa kirjoitti runoja ja näytelmiä sekä teki käännöksiä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Harry Halén: Wettenhovi-Aspa, Sigurd (1870 - 1946) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 24.2.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. a b c d e f g h i j Jukka Lindfors: Wettenhovi-Aspa ja utopia Suomen mahdista (Sisältää linkin mp3-tiedostoon Suomi ihmiskunnan alkukielenä) Yle Elävä Arkisto. 4.01.2011, päivitetty 28.08.2015. Yleisradio. Viitattu 30.3.2017.
  3. http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/ryhmat.asp?id=1618
  4. Vilniemen tarina
  5. Hanna Lappalainen
  6. http://www.artists.fi/skjl/yleista.html#vilniemi
  7. Vilniemi. Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto
  8. a b c d e Pitkälä, Pekka: Pyhät raamit – Sigurd Wettenhovi-Aspan (1870–1946) näkemykset suomen kielestä ja suomalaisten historiasta pro gradu. 2010. Turun yliopisto.
  9. Ervast, Pekka: Toimittajalta. Tietäjä. Teosofinen aikakauskirja 12, 1915.
  10. Wettenhovi-Aspa, Sigurd: Jutelmia ja muistelmia 1890-luvun Parisista ja August Strindbergin Inferno-vuosista. Paljon mukana olleena Strindbergin ystävänä kertonut Sigurd Wettenhovi-Aspa. Kustannusosakeyhtiö Kirja, 1927.
  11. a b Erkki Urpilainen: Gööttiläiset kuninkaat (Kaltio 2/02)
  12. a b c d e f g Wettenhovi-Aspa, Sigurd: Kalevala ja Egypti. Suomen kultainen kirja II. Riemujuhlajulkaisu Kalevalan satavuotispäiväksi 28/II 1835–28/II 1935, s. 64. , 1935.
  13. Halén & Tukkinen 1984, s. 312–322.
  14. Wettenhovi-Aspan maalauksia

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]