Hirvensalmi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hirvensalmi
Hirvensalmi.vaakuna.svg Hirvensalmi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.hirvensalmi.fi
Sijainti 61°38′20″N, 026°46′50″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Mikkelin seutukunta
Hallinnollinen keskus Hirvensalmen kirkonkylä
Perustettu 1656
Kokonaispinta-ala 746,59 km²
161:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 465,28 km²
– sisävesi 281,31 km²
Väkiluku 2 225
254:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 4,78 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 10,7 %
– 15–64-v. 56,2 %
– yli 64-v. 33,1 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 97,2 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 2,5 %
Kunnallisvero 20 %
234:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Seppo Ruhanen
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • Muut
 • SDP
 • Ps.
 • KD

11
3
3
2
1
1

Hirvensalmi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa Jyväskylän, Mikkelin ja Heinolan välissä. Kunnassa asuu 2 225 henkeä,[2] ja sen pinta-alasta runsas kolmannes on vesistöjä. Hirvensalmi on hyvin suosittu kesänviettopaikka. Hirvensalmella vietetään joka kesä Tervaleppä-juhlat.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hirvensalmi sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa Puulaveden rannalla 34 kilometriä Mikkelistä länteen. Hirvensalmella on 127 järveä ja 327 saarta.[7] Hirvensalmen naapurikuntia ovat Joutsa, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju ja Pertunmaa.

Hirvensalmelta on matkaa Helsinkiin 212 km, Jyväskylään 104 km, Kuopioon 198 km, Mikkeliin 34 km, Ouluun 442 km, Tampereelle 232 km ja Turkuun 323 km. [8]

Hirvensalmen Natura-kohteita ovat Suonteen eteläosa, Sahinsuo, Vänkkäänsuo, Mäntyharjun reitin kosket, Vahvaselän - Vahvajärven metsät, Puulavesi ja Hirvensalmen Suurisuo.[9]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hirvenlahti, Hirvensalmi, Hurrila, Hämeenmäki, Kekkola, Kilkki, Kissakoski,Kotkatvesi, Kuitula, Lahnaniemi, Lelkola, Malvaniemi, Merrasmäki, Monikkala, Noitti, Parkkola, Puukonsaari, Pyörnilä (Björnilä), Pääskynsaari, Pöyry, Ripatti, Suonsalmi, Syväsmäki, Tuukkala, Vahvamäki, Vahvaselkä, Väisälä

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puulaveden rantamaat ovat Savon vanhimpia asutusseutuja, Hirvensalmella pysyvä asutus ajoittuu 1400-luvun lopulle. Hirvensalmi esiintyy pitkään emäseurakuntansa Mikkelin tiedoissa. Hirvensalmesta tuli oma kappeliseurakuntansa luultavasti vuonna 1656. Todennäköisesti jo ennen sitä Hirvensalmen nimellä oli pieni kirkko tai rukoushuone. Kappeliseurakunta oli osa emäseurakuntaa, mutta sillä oli oma kirkko, pappi ja hautausmaa. Seurakunta itsenäistyi 1851 Mikkelistä. Seurakunnan kirkonarkisto on tuhoutunut useaan otteeseen. Arkistoa on tuhoutunut pappilan paloissa vuosina 1822 ja 1928. Hirvensalmen kirkko paloi kokonaan 12. toukokuuta 1914.[10] Nykyinen kirkko valmistui vuonna 1915 ja se suunnitteli Josef Stenbäck.

Hirvensalmella on ollut merkittävää teollisuutta. Kissakosken kanava rakennettiin 1850-luvulla. Vuosina 1907-1920 Kissakoskella toimi Kissakosken paperitehdas ja puuhiomo vuosina 1907-1920 ja 1922-1939. Paperitehtaan ja puuhiomon omistanut Kissakoski Oy omisti myös Verlan pahvitehtaan, joka on nykyisin Unescon maailmanperintökohde. Kissakosken voimalaitos on tuottanut sähköä vuodesta 1939 ja ollut merkittävä tekijä alueen sähköistyksessä.

Piispa Maunu Tavast perusti 1442 piispanmajatalon Vahvajärvelle. Juuritaipaleen majatalo, nykyisen Lampuunlahden kohdalle.

Mikael Relander (1743-1806) määrättiin 16-vuotiaana Hirvensalmen lukkariksi. Pojanpojanpojanpoika oli presidentti Lauri Kristian Relander.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hirvensalmen kunnanjohtaja on Seppo Ruhanen. Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista yksitoista on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Hirvensalmi on investoinut nopeisiin tietoverkkoyhteyksiin tukeakseen kunnan yrittäjiä ja saadakseen nuoret ja kunnan alueella olevien noin 3000 kesämökin asukkaat harkitsemaan pysyväksi asukkaaksi jäämistä.[11]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hirvensalmen elinkeinorakenteessa maa-ja metsätalouden osuus (19.6%) on isompi kuin Etelä-Savossa keskimäärin. Jalostuksen osuus on 29.8% ja palveluiden 47,8%.[12]

Vuonna 2015 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Puulan Metsäkone, metallilankatuotteita, jousia ja ketjuja valmistava RANylund ja Suomen Talotekniikka Sähkö Mikkeli.[13]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hirvensalmen väkimäärän pienenemistä on hillinnyt entisten kesämökkiasukkaiden asettuminen kuntaan ympärivuotisiksi asukkaiksi.[14]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Hirvensalmen väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 165
1985
  
2 904
1990
  
2 835
1995
  
2 757
2000
  
2 666
2005
  
2 579
2010
  
2 439
2015
  
2 290
Lähde: Tilastokeskus.[15]

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 lopussa Hirvensalmella oli 2 274 asukasta, joista 812 asui taajamissa, 1 434 haja-asutusalueilla ja 28 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Hirvensalmen taajama-aste on 36,2 %.[16] Hirvensalmen taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[17]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hirvensalmella on kaksi koulua. Lahnaniemen koulussa opetetaan luokkia 1-6 kahdessa tai kolmessa opetusryhmässä. Elomaan koulussa on oppilaita noin 150.[18]

Hirvensalmella on oma kirjasto, ja siellä toimii Mikkelin kansalaisopiston ja musiikkiopiston alatoimipisteet. Sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä.[19]

Energialaitos ja Vesi- ja viemärilaitos ovat paikallisia liikelaitoksia. Lisäksi kunnan alueella toimii kolme vesiosuuskuntaa. Ympäristöpalvelut on järjestetty Mikkelin seudulla seudullisesti.[20]

Nähtävyyksiä ja tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hirvensalmen kirkko (J. D. Stenbäck, 1915)
  • Kissakosken tehdas- ja voimalamiljöö.[21]
  • Ahti Karjalaisen synnyinkotimuseo "Lepola".
  • Tervaleppäjuhlat
  • Herkkujen Yö
  • Race Hirvensalmi, ratamoottoriveneiden SM-, EM- ja MM-tason kilpailuja
  • Hirvensalmen Satama. Ravintola Sataman Herkku, järviterassi, polttoainejakelu myös veneille.
  • Kahvila Rantamakasiini.

Keväällä 2012-2017 Hirvensalmella on kuvattu televisiosarjan Vain elämää tuotantokaudet 1-5 ja 7.

Tunnettuja hirvensalmelaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. a b Kuntavaalit 2017, Hirvensalmi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Perustiedot Hirvensalmi. Viitattu 11.1.2018.
  8. Välimatkat Tiehallinto [vanhentunut linkki]
  9. Natura 2000 -alueet Etelä-Savossa (myös linkitetyt aluekohtaiset sivut) Ympäristö.fi. Viitattu 13.1.2018.
  10. Kirkollisten rakennusten kokopalot 1999. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 1.6.2008.
  11. Hirvensalmella rakennetaan tulevaisuutta nopeiden yhteyksien avulla MPY. Viitattu 12.1.2018.
  12. Taloussuunnitelma 2018-2020 Hirvensalmi. Viitattu 15.1.2018.
  13. Alueen Hirvensalmi yhteisöverotiedot Yle. 1.11.2016. Viitattu 13.1.2018. (toimialakuvaukset ko. yritysten kotisivuilta)
  14. Hirvensalmi on Etelä-Savon Kauniainen Yle. 2011. Viitattu 11.1.2018.
  15. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  16. Taajama-aste alueittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  17. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  18. Koulut (ja alasivut) Hirvensalmi. Viitattu 15.1.2018.
  19. Kirjasto (ja linkitetyt sivut) Hirvensalmi. Viitattu 20.1.2018.
  20. Liikelaitokset (ja linkitetyt sivut) Hirvensalmi. Viitattu 20.1.2018.
  21. [1]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hirvensalmi.