Ristikirkko

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tasavartinen Tuusulan kirkko helmikuussa 2009.
Ulkoviisteinen Kiimingin kirkko toukokuussa 2006.
Sisäviisteinen Ylöjärven kirkko toukokuussa 2008.
24-kulmainen Ylihärmän kirkko heinäkuussa 2008.

Ristikirkko on nimensä mukaisesti ristin muotoon rakennettu kirkko.[1]

Ristikirkot Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa vanhimmat ristikirkot ovat säilyneet 1600-luvun lopulta, mutta niiden kulta-aika elettiin vasta 1700-luvun loppupuolella. Etuna ristikirkossa oli muun muassa, että saarnastuoli voitiin sijoittaa pitkäkirkkoon verrattuna lähemmäksi kuulijoita. Tasavartisessa ristikirkossa kaikki ristisakarat ovat yhtä pitkät. Ristikirkkoja on tehty myös erivartisina.

Muunnoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perus-ristikirkon pohjakaavaa on muunneltu tekemällä osa nurkista viistettynä. Syynä oli tarve rakentaa isompia kirkkoja, mutta tarpeeksi pitkiä, kelvollisia hirsiä ei saanut. Ongelma ratkaisiin tekemällä kirkon ristisakaroiden ulkonurkkiin viisteet, jolloin kirkosta saatiin normaalipituisilla hirsillä pinta-alaltaan laajempi. Toinen laajennustapa oli tehdä viisteet ristikirkon sisänurkkiin. Suomessa on myös muutama 24-kulmainen ristikirkko, joissa sekä ulko- että sisänurkat ovat viistetyt.

Neljäs tapa laajentaa ristikirkkoa oli rakentaa suorakulmaiset laajennusulokkeet sisänurkkiin. Pohjanmaalla kehitetyn menetelmän tulos muistutti itäsuomalaista kahtamoiskirkkoa, mutta kattorakenne oli erilainen. Esimerkiksi Lohtajan kirkko on rakennettu tällä tavalla.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Valkeapää, Leena: Taidehistorian sanasto (PDF) 2003. Jyväskylän yliopisto, taidehistorian laitos. Viitattu 10.3.2014.
  2. Lohtajan (Sophia Magdalenan) kirkko Lohtajanseurakunta.fi. Viitattu 6.1.2012.
Tämä kirkkoihin tai muihin uskonnollisiin rakennuksiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.