Kristinuskon risti

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Latinalainen risti

Risti on kristillisen uskon tärkein tunnus ja kaikkien kristittyjen yhteinen tunnus.[1][2]

Merkitys ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ristin käytön perustana kristinuskossa on Jeesuksen ristiinnaulitseminen, ja se symboloi tavallisesti syntien sovitusta Jeesuksen ristiinnaulitsemisen yhteydessä.[3] Risti edustaa Jeesuksen ristinkuoleman kärsimystä seuranneen ylösnousemuksen kautta kristityille voittoa, toivoa ja elämää, mistä syystä ristejä käytetään hautausmailla ja kuolinilmoituksissa.[2] Risti on sijoitettu jokaisen kirkon korkeimmalle kohdalle. Ristiä käytetään yleisesti liturgisissa esineissä.[4] Risti esiintyy monen kristityn maan kansallislipussa.[5]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Risti on ollut symbolina käytössä jo ennen kristinuskoa. Risti oli myös teloitusväline, jolle kuolemaantuomittuja sidottiin tai naulattiin kuolemaan. Kristinuskoon symboli tuli, kun Jeesus Nasaretilainen kuoli ristillä. Jeesuksen ristin on arvioitu olleen T:n muotoinen, joskin myös nykyisin yleisin muoto oli siihen aikaan käytössä.[2]

Rististä tuli kristillinen symboli Jeesuksen ristiinnaulitsemisen seurauksena vähitellen ajanlaskun ensimmäisinä vuosisatoina. Sen käyttö yleistyi etenkin 300-luvun alussa, kun kristinusko laillistettiin Roomassa. Seuraavalla vuosisadalla risti lisättiin kristityiksi kääntyneiden keisarien valtakunnanomeniin. 1000-luvulla ristiä oli alettu käyttää hallitsijoiden kruunuissa ja kirkkojen ornamentiikassa. Ristiretkeläiset ompelivat vuonna 1095 pukuihinsa ristin, mitä kautta siitä tuli eri muodoissaan monen ritarikunnan tunnus.[6]

Muodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristillisellä ristillä on useita muotoja, kuten latinalainen, ortodoksinen sekä tasasivuinen vino Andreaan risti.[1] Ortodoksit käyttävät kaksipoikkipuista tai kolmipoikkipuista ristiä eli slaavilaista ristiä. Kolmipoikkipuisesa ristissä ylin poikkipuu kuvaa Jeesuksen ristissä ollutta nimilaattaa ja alin jalkoja ja koko ruumista tukenutta poikkipuuta.[4]

Krusifiksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Krusifiksi on risti, jolla riippuu Jeesuksen ruumis. Kristityt alkoivat kuvata Jeesusta ristiinnaulittuna vasta 400-luvulla, ja krusifiksi yleistyi toisen vuosituhannen alussa.[2] Aluksi kristityt kuvasivat ristiinnaulittua Jeesusta karitsana, joka piteli ristiä jalkojensa välissä. Trullon konsiilissa vuonna 692 annettiin suositus että Jeesusta kuvattaisiin ihmishahmossa. Varsinaiset krusifiksit ovat tulleet taiteeseen 900-luvulla.[7]

Ristinmerkki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jotkut kristityt tekevät rukoillessaan ristinmuotoisen kuvion eli ristinmerkin koskettamalla sormillaan otsaa, rintaa ja olkapäitään. Ristinmerkki on uskontunnustus, joka kertoo että kristitty on otettu kasteessa Kristuksen opetuslapseksi ja kirkon jäseneksi.[2][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Opi symbolit aasta oohon Tiekirkot. Viitattu 25.3.2016.
  2. a b c d e Satu Väätäinen ja Hanna Karkkonen: Risti – kuoleman ja elämän merkki Kirkko & Koti. 16.4.2014. Viitattu 25.3.2016.
  3. Suomen evankelisluterilainen kirkko: Kristillisiä symboleja Viitattu 25.3.2016.
  4. a b c Risti Ortodoksi.net. Viitattu 25.3.2016.
  5. Snyder, Louis L.: Encyclopedia of Nationalism, s. 99–101. Paragon House, 1990. ISBN 1-55778-167-2.
  6. Milloin rististä tuli kristillinen symboli? National Geographic Suomi. 03.06.2014. Viitattu 25.3.2016.
  7. Pitkäperjantai - tie ristiltä armoon Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 25.3.2016.