Kansallislippu

Kansallislippu on lippu, joka toimii valtion tai maan kansallissymbolina.

Historiaa

Alun perin liput olivat käytössä hallitsijasukujen symboleja. Kansa omaksui lippujen käytön Ranskan vallankumouksen myötä 1700-luvulla. Tällöin syntyivät kansallisliput ja lippujen kuviointi yksinkertaistui. Kolme neljäsosaa nykyisistä kansallislipuista on toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta ja vain 12 valtiolla on lippu, joka on otettu käyttöön ennen vuotta 1800. Vanhin kansallislippu on Tanskalla, joka on 1200-luvulta.

Muoto

Kansallisliput ovat lähes aina suorakaiteen muotoisia, toisin kun niitä edeltäneet keskiajan armeijoiden liput, jotka olivat muodoltaan vaihtelevampia. Nykyisin Nepalin lippu on ainoa kansallislippu, joka ei ole suorakulmio.

Värit

Viron lipun värisymboliikkaa: Sininen kuvaa uskollisuutta sekä taivasta, merta ja järviä. Musta symbolisoi kansan historiallisia kärsimyksiä, maaperää ja maanviljelijän perinteistä mustaa takkia. Valkoinen edustaa hyveellisyyttä ja vapaustaistelua.

Kansallislipun väreillä on yleensä jokin määrätty symbolinen merkitys:

• Punainen symbolisoi kansallislipuissa perinteisesti voimaa, rohkeutta, vallankumousta, sitkeyttä ja verenvuodatusta.
• Vihreä edustaa usein luontoa, maataloutta, hedelmällisyyttä, toivoa tai rakkautta. Se on myös islamin väri.
• Sininen voi symbolisoida lipussa oikeudenmukaisuutta, menestystä ja peräänantamattomuutta. Monen saarivaltion lipussa sininen edustaa merta.
• Keltainen edustaa tavallisesti Aurinkoa, vaurautta, yltäkylläisyyttä ja satoisuutta. Auringonpaisteen symbolina se on yleinen Afrikan lipuissa.
• Musta on vakava väri, joka liitetään lipuissa usein kamppailun aikakauteen. Se symbolisoi päättäväisyyttä, rotua ja luonteenlujuutta vihollisten edessä.
• Valkoinen symboloi lipuissa muun muassa rauhaa tai aselepoa, puhtautta ja viattomuutta.

Ainoa yksivärinen kansallislippu oli Libyan kokovihreä lippu, jota maa käytti vuosina 1977–2011. Sen jälkeen ei ole ollut kansallislippua, jossa ei olisi joko valkoista, punaista tai keltaista väriä.

Symbolit

Yhdysvaltain lipun tähtien ja raitojen lukumäärät edustavat nykyisten ja alkuperäisten osavaltioiden lukumääriä

Joidenkin valtioiden lipuissa on hallitsijasuvun vaakuna. Joskus lipun symboli edustaa jotain poliittista tai uskonnollista ideologiaa, tai se liittyy maatalouteen tai merenkulkuun, tai se voi edustaa jopa kansanluonnetta.

Uskontoon liittyvät symbolit ovat kansallislipuissa yleisiä. Monen kristityn maan lipussa on kristinuskon risti, Israelin lipussa on juutalaisuutta edustava daavidintähti, ja monen islamilaisen valtion lipussa on kuunsirppi. Neuvostoliiton lipussa oli kommunismia edustavat sirppi ja vasara.

Yhdysvaltain lipun 13 raitaa edustavat maan alkuperäisiä 13 osavaltiota, ja sen 50 tähteä edustavat nykyisiä osavaltioita. Ison-Britannian lipussa yhdistyvät maan osien, Englannin, Skotlannin ja Irlannin kansallispyhimysten ristit.

Lippuperheet

Pohjoismaiset ristiliput muodostavat lippuperheen.

Jotkin kansallisliput muistuttavat toisiaan silloin kun mailla on joitain kulttuurisia yhteyksiä. Tällaisia kansallislippujen ryhmiä ovat esimerkiksi pohjoismaiset ristiliput sekä liput, joiden osana on Ison-Britannian lippu, kuten Australian ja Uuden-Seelannin liput.

Panafrikkalaiset värit punainen, keltainen, vihreä ja musta yhdistävät monia afrikkalaisia lippuja, ja panarabialaiset värit musta, valkoinen, vihreä ja punainen yhdistävät arabilippuja.

Merkitys ja käyttö

Valtion kansalainen näkee kansallislippunsa usein oman kansalaisuutensa tärkeänä merkkinä ja voi tuntea uskollisuutta lipulleen.

Kansallislipulla liputetaan puolitangossa surun merkkinä.

Katso myös

• Luettelo itsenäisten valtioiden lipuista
• Luettelo itsehallintoalueiden lipuista

Lähteet

• Jones, Gareth (toim.): Complete Flags of the World. DK, 2014. ISBN 978-1-4654-1967-5

Aiheesta muualla

• Time: What is the most patriotic color?