Sirppi ja vasara

Sirppi ja vasara Neuvostoliiton lipussa.

Sirppi ja vasara (ven. серп и молот, serp i molot) on tunnetuimpia sosialismin ja kommunismin tunnuksista, jossa sirppi kuvaa maatyöläisiä ja vasara tehdastyöläisiä. Nämä symboloivat yhdessä maalla ja kaupungeissa työskentelevien ihmisten liittoa.

Tunnus yhdistetään usein Neuvostoliittoon, joka käytti tunnusta lipussaan ja vaakunassaan. Toinen tunnettu kommunismin tunnus on punainen tähti, jota käytettiin muun muassa Puna-armeijan lipussa.

Sirppi ja vasara -merkki on Unicode-merkistössä (☭).

Käyttö Neuvostoliitossa

Sirppi ja vasara -aiheinen kuvio oli Neuvostoliitossa laajassa käytössä. 1930-luvun keskivaiheille saakka sitä käytettiin valtakunnan pienoisvaakunana, joka esiintyi virallisissa asiakirjoissa ja leimoissa. Kuvio hyväksyttiin maalis-huhtikuun vaihteessa 1918, ja sen vahvisti neuvostojen viides kokous Moskovassa 10. heinäkuuta 1918. Ensimmäisen kerran sitä käytettiin virallisesti Venäjän SFNT:n kansankomissaarien neuvoston leimassa 26. heinäkuuta 1918. Vuoden 1923 jälkeen kuvion osat, sirppi ja vasara, olivat poikkeuksetta ristissä, kun ne saatettiin varhaisessa vaiheessa esittää symmetrisesti rinnakkain.

Kuviossa oli alun perin auran päällä oleva vasara, mutta symbolien merkitys oli samanlainen kuin myöhemminkin. Myös puna-armeija ja punakaarti kuuluivat symbolin varhaisimpiin käyttäjiin. Neuvostoliiton lippuun sirppi ja vasara tuli mukaan 1923, ja Neuvostoliiton perustuslaissa se mainittiin 1924.

Sirppi ja vasara -kuvio oli mukana paitsi maan lipussa ja vaakunassa, myös kaikkien neuvostotasavaltojen lipuissa ja vaakunoissa. Sen tyylitelty versio siipien kera oli osa Neuvostoliiton kansallisen lentoyhtiön Aeroflotin logoa, johon se kuuluu vielä tänäkin päivänä huolimatta siitä, ettei yhtiöllä ole enää mitään yhteyksiä aiempaan poliittiseen taustaansa Neuvostoliitossa.

Aeroflotin vanha logo

Muunnelmia

Viidakkoveitsi ja ratas (Angola)

Angolan lipussa symboliikka on säilynyt muuttumattomana, mutta sisältö ja graafinen suunnittelu on muuttunut. Maanviljelijöiden sirppi on korvattu sokeriruo'on viljelyssä käytetyllä viidakkoveitsellä ja vasaran tilalla on ratas.

Vasara ja tähkä (Unkari)

Unkarin vaakunassa käytettiin vuodesta 1949 vuoteen 1956 vasaraa työväenluokan ja tähkää maanviljelijöiden symbolina. Vaakuna oli kyseisellä ajanjaksolla käytössä myös Unkarin lipussa.

Vasara ja kuokka (Kongon kansantasavalta)

Kongon kansantasavallan (nykyään Kongon tasavalta) entisessä lipussa (1970-1991) on keskellä ristityt kuokka ja vasara, jotka symboloivat maanviljelijöiden ja tehdastyöläisten liittoa.

Vasara ja harppi (Saksan demokraattinen tasavalta)

Itä-Saksan vaakunassa kuvioiden symboliikaksi tuli vasara (työväenluokka) ja harppi (älymystö). Kuviot oli sijoitettu maanviljelijöihin viittaavan seppeleen sisään.

Kiinan kommunistien sirppi ja vasara

Kiinan kommunistinen puolue käyttää hieman muunneltua versiota kuviosta. Sirpin muoto on siinä esikuvaansa pyöreämpi, ja keltainen väri on vaaleampi.

Sirppi, vasara ja pensseli (Pohjois-Korea)

Pohjois-Korean hallitsevan puolueen, Korean työväenpuolueen, lipussa on sirppi talonpoikien symbolina, vasara työläisten symbolina sekä kirjoituspensseli älykköjen symbolina.

Käyttö kommunististen maiden ulkopuolella

Kommunististen maiden ulkopuolella vuonna vuosina 1919-1934 käytössä olleessa ja hieman muutettuna uudelleen vuodesta 1945 käytössä olevassa Itävallan vaakunassa esiintyvät sirppi ja vasara. Natsien vallattua Itävallan vuonna 1934 sirppi ja vasara poistettiin vaakunasta, mutta palautettiin jälleen vuonna 1945. Samalla vaakunaan lisätiin katkotut kahleet natsien vallan päättymisen symbolina.

Aiheesta muualla

• • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sirppi ja vasara Wikimedia Commonsissa