Tähkä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

{{Lähteetön|Artikkeli on käytännös lähteetön. Alkuperäinen lähteistetty artikkeli käsitti vain tekstin: "Tähkä on kasvin kukinto. Tähkä koostuu useista tähkylöistä. Tähkä on tyypillinen etenkin heinäkasvien heimossa Poaceae. Tähkäpäitä kasvattavat esimerkiksi vehnä, ruis, ohra ja timotei."}

}

Vehnäntähkiä

Tähkällä tarkoitetaan arkikielessä usein viljakasvien, erityisesti vehnän, ohran tai rukiin, kukintoa tai maissin syötävää osaa. Kasvitieteellisesti tähkä on tertunkaltainen kukintotyyppi, jossa kukat ovat perättömiä, kun tertussa ne ovat perällisiä. Kukintotyyppinä tähkän muodostavia kasvilajeja on useissa kasviheimoissa. Heinä- ja sarakasvien tähkät koostuvat useista tähkylöistä, mutta niiden tähkylät ovat kuitenkin rakenteeltaan hieman erilaiset.

Sarakasvien (Cyperaceae) tähkät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarakasvien heimoon kuuluvilla saroilla (Carex) kukinto on usein usean tähkän muodostama tähkistö. Tähkistön kaikki tähkät voivat ovat keskenään samannäköisiä, jolloin sara on yhtäläistähkäinen, tai erinäköisiä, jolloin sara on erilaistähkäinen. Yhtäläistähkäisillä saroilla yhdessä tähkässä on sekä hede- että emikukkia, kun taas erilaistähkäisillä saroilla hede- ja emikukat ovat omissa, erillisissä tähkissään, Erilaistähkäisten sarojen hede- ja emitähkät ovat ulkonäöltään yleensä selvästi erinäköiset; hedetähkät ovat usein ohuempia ja sijaitsevat varressa korkeammalla kuin emitähkät. Joillakin saroilla voi olla myös tähkiä, joissa hede- ja emikukat ovat jakautuneet tähkän eri päihin, minkä myötä tähkän alapää ja yläpää voivat olla hyvinkin erinäköiset. Suomessa tavattavista saralajeista yhtäläistähkäisiä ovat esimerkiksi jänönsara ja harmaasara ja erilaistähkäisiä esimerkiksi vesisara ja pullosara.

Muista sarakasvien heimoon kuuluvista suvuista ainakin luikissa (Eleocharis), tupasluikissa (Trichophorum) ja suovilloissa (Eriophorum) useilla lajeilla kukinto koostuu pelkästään yhdestä tähkästä ja piirtoheinissä (Rhynchospora), kaisloissa (Scirpus) ja järvikaisloissa (Schoenoplectus) useiden lajien kukinto koostuu useasta tähkästä.

Heinäkasvien (Poaceae) tähkät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tähkämäisen kukinnon muodostavilla heinäkasveilla kukinto voi koostua yhdestä tai useammasta tähkästä. Useasta tähkästä koostuvaa tähkännäköistä kukintoa kutsutaan kerrannaistähkäksi. Kerrannaistähkän muodostavia lajeja ovat esimerkiksi juolavehnä, englanninraiheinä sekä maissi.

Tähkä kukintotyyppinä muissa kasviheimoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eri kasvilajeilla kukintotyypiltään tähkä oleva kukinto voi näyttää hyvinkin erilaiselta. Suomalaisista lajeista tähkämäisen kukinnon muodostavat esimerkiksi ukontulikukka, piharatamo ja jänönapila.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tirri, R.; Lehtonen, J.; Lemmetyinen, R.; Pihakaski, S. & Portin, P. 1993: Biologian sanakirja. Otava. Keuruu. ISBN 951-1-11390-9
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.