Tähkä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vehnäntähkiä

Tähkällä tarkoitetaan arkikielessä usein viljakasvien, erityisesti vehnän, ohran tai rukiin, kukintoa tai maissin syötävää osaa. Kasvitieteellisesti tähkä on tertunkaltainen kukintotyyppi, jossa kukat ovat perättömiä, kun tertussa ne ovat perällisiä. Kukintotyyppinä tähkän muodostavia kasvilajeja on useissa kasviheimoissa. Heinä- ja sarakasvien tähkät koostuvat useista tähkylöistä, mutta niiden tähkylät ovat kuitenkin rakenteeltaan hieman erilaiset.

Sarakasvien (Cyperaceae) tähkät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarakasvien heimoon kuuluvilla saroilla (Carex) monikukkainen tähkä tai kukinto on usean perällisen tähkän muodostama tähkistö. Pieneksi surkastunella kukalla ei ole kehää tai sen kehälehdet ovat surkastuneet karvamaisiksi kehäsukasiksi. Kukissa on 2-3 hedettä ja 2-3 luottia.[1]

Tähkistön kaikki tähkät voivat ovat keskenään samannäköisiä, jolloin sara on yhtäläistähkäinen[2], tai erinäköisiä, jolloin sara on erilaistähkäinen.[1]

Yhtäläistähkäisillä saroilla yhdessä tähkässä on sekä hede- että emikukkia, kun taas erilaistähkäisillä saroilla hede- ja emikukat ovat omissa, erillisissä tähkissään. Erilaistähkäisten sarojen hede- ja emitähkät ovat ulkonäöltään yleensä selvästi erinäköiset; hedetähkät ovat usein ohuempia ja sijaitsevat varressa korkeammalla kuin emitähkät.[1]

Joillakin saroilla voi olla myös tähkiä, joissa hede- ja emikukat ovat jakautuneet tähkän eri päihin, minkä myötä tähkän alapää ja yläpää voivat olla hyvinkin erinäköiset. Suomessa tavattavista saralajeista yhtäläistähkäisiä ovat esimerkiksi jänönsara ja harmaasara ja erilaistähkäisiä esimerkiksi vesisara ja pullosara.

Muista sarakasvien heimoon kuuluvista suvuista ainakin luikissa (Eleocharis), tupasluikissa (Trichophorum) ja suovilloissa (Eriophorum) useilla lajeilla kukinto koostuu pelkästään yhdestä tähkästä ja piirtoheinissä (Rhynchospora), kaisloissa (Scirpus) ja järvikaisloissa (Schoenoplectus) useiden lajien kukinto koostuu useasta tähkästä.

Heinäkasvien (Poaceae) tähkät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäkasveilla korren latvaan muodostuva kukinto on tähkylöistä muodostuva tähkä joka voi koostua yhdestä tai useammasta tähkästä. Useasta tähkästä koostuvaa tähkännäköistä kukintoa kutsutaan kerrannaistähkäksi. Useasta tähkästä koostuvaa tähkännäköistä kukintoa kutsutaan kerrannaistähkäksi. Kerrannaistähkän muodostavia heinälajeja ovat esimerkiksi juolavehnä (Elymus repens), englanninraiheinä (Lolium perenne) sekä maissi (Zea mays).

Tähkylässä on kaksi suomuriviä, joiden vastakkaiset suomut ovat vuorottain pitkin tähkylä keskirankaa. Kahta alinta yleensä eri pituista suomua sanotaan kaleiksi ja ylmpiä helpeiksi. Niistä saattaa lähteä jäykkiä karvoja joita kutsutaan vihneiksi. Tähkylä voi olal yksi-, kaksi-, tai monikukkainen. Yksikukkaisessa tähkylässä on kaleiden sisällä kaksi helvettä ja useampikukkaisessa niitä on useita pareja. Ulko- ja sisähelpeen välissä olevassa kukassa on 2-3 hedettä ja 1-3 luottia. Heinäkasvien kukasta kehittyvää hedlmää sanotaan jyväksi.[1]

Tähkä kukintotyyppinä muissa kasviheimoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eri kasvilajeilla kukintotyypiltään tähkä oleva kukinto voi näyttää hyvinkin erilaiselta. Suomalaisista lajeista tähkämäisen kukinnon muodostavat esimerkiksi ukontulikukka (Verbascum thapsus), piharatamo (Plantago major) ja jänönapila (Trifolium arvense).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tirri, R.; Lehtonen, J.; Lemmetyinen, R.; Pihakaski, S. & Portin: Biologian sanakirja. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu: Kustannusyhtiö Otava, 1993. ISBN 951-1-11390-9.
  • Rikkinen, Jouko: Heinät ja sarat Suomen luonnossa. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu: Kustannusyhtiö Otava, 2014. ISBN 978-951-1-27817-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Rikkinen, Jouko: Heinät ja sarat Suomen luonnossa. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu: Kustannusyhtiö Otava, 2014. ISBN 978-951-1-27817-7.
  2. Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Liereäsara (Carex diandra) Viitattu 10.11.2017.
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.