Sarat
Sarat | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
![]() | ||||||||||||||||
Piukkasaran (Carex elata) kukinto. Ylemmät tähkät ovat hedekukallisia, alemmat emikukallisia. Valkoiset osat ovat emikukkien luotteja. | ||||||||||||||||
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
| ||||||||||||||||
Katso myös | ||||||||||||||||
![]() |

Sarat (Carex) on sarakasvien (Cyperaceae) heimon runsaslukuisin suku. Siihen arvellaan kuuluvan tuhannesta jopa kahteen tuhanteen lajia.[1]
Sarat ovat levittäytyneet koko maailmaan, mutta tyypillisesti lajit viihtyvät lauhkean ja kylmän vyöhykkeen soilla, kosteilla niityillä ja rannoilla.[2] Sarojen maavarret levittäytyvät laajalle alueelle ja ne muodostavat tiheitä verkostoja, minkä ansiosta ne kantavat märilläkin soilla niitä ylittävää hirveä ja ihmistä.lähde?
Sisällysluettelo
Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sarojen varret ovat haarattomia ja useimmiten kolmikulmaisia, mikä erottaa ne heinistä. Sarojen kukinnot voivat olla tiiviitä tähkiä tai erilaisia kerrannaiskukintoja. Kukat ovat rakenteeltaan varsin yksinkertaisia ja ne sijaitsevat tähkäsuomujen peitossa. Emikukkaa ympäröivää esilehteä sanotaan pullakoksi, joka monilla lajeilla muistuttaa muodoltaan pulloa. Pullakon muoto ja emikukan luottien lukumäärä (kaksi tai kolme) ovat tärkeitä tuntomerkkejä lajien tunnistuksessa. Sarojen siemen eli hedelmä on pullakon sisällä kypsyvä pähkylä.[3] Pullakoissa loisii Anthracoidea-suvun nokisieniä.
Hede- ja emikukat voivat sijaita samoissa tähkäkukinnoissa (yhtäläistähkäiset ja useimmat yksitähkäiset lajit), saman kasviyksilön eri tähkäkukinnoissa (erilaistähkäiset lajit) tai eri kasviyksilöissä (kaksikotiset lajit).[3]
Systematiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa tavattavat noin 90 saralajia jaetaan kolmeen alasukuun: Vignea, Carex ja Psyllophora. Jako perustaa lähinnä kukintojen rakenteeseen. Useimmat sarat, varsinkin lähisukuiset lajit, risteytyvät helposti keskenään. Monet risteymät ovat martoja eli hedelmättömiä, mutta joissain tapauksissa risteymät voivat olla myös hedelmällisiä, jolloin takaisinristeytymisen vuoksi syntyy vaikeasti tulkittavia lajiryhmiä. Suomessa esimerkiksi keltasara (Carex flava) muodostaa lähilajeineen tällaisen lajiryhmän ("keltasararyhmä"), jossa tulkinnasta riippuen on viisi tai paljon enemmän lajeja.[3] Saroja tutkivaa tieteenalaa sanotaan caricologiaksi.
Lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa tavattavat saralajit, -alalajit ja -muunnokset:[3][4][5]
|
|
Pohjoismaissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjoismaissa tavattavia saralajeja ja -alalajeja, joita Suomessa ei tavata:[11][12][5]
|
|
Muita lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muualla maailmassa luonnonvaraisia saralajeja ja -alalajeja:[13][5]
- amerikantunturisara – Carex bigelowii subsp. bigelowii
- azoriensara – Carex hochstetterana
- azorienvirnasara – Carex pilulifera subsp. azorica
- falklandinsara – Carex trifida
- harmosojosara – Carex divulsa subsp. divulsa
- hiekkasara – Carex physodes
- idänvarjosara – Carex siderosticta
- japaninsara – Carex morrowii
- jyväsara – Carex distachya
- kaartosara – Carex curvula
- kanariansara – Carex canariensis
- keniantähkäsara – Carex monostachya
- kultasara eli aarresara – Carex aurea
- kuparisara – Carex buchananii
- madeiransara – Carex lowei
- makaronesianristasara – Carex demissa subsp. cedercreutzii
- napahapsisara – Carex capillaris subsp. fuscidula
- oshimasara – Carex oshimensis
- palmusara – Carex muskingumensis
- piikkinuijasara – Carex grayi
- pronssisara – Carex comans
- roikkosara – Carex debilis
- rotkosara – Carex vulcani
- ruostesara – Carex ferruginea
- ruwenzorinsara – Carex runssoroensis
- siperiantunturisara – Carex bigelowii subsp. arctisibirica
- sirosara – Carex brunnea
- sonomansara – Carex albida
- teneriffanlähdesara – Carex paniculata subsp. calderae
- teneriffansara – Carex perraudieriana
- varjosara – Carex plantaginea
- vaskisara – Carex tenuiculmis
- Carex duriuscula
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Carex, starrar 25. marraskuuta 2005. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 20. toukokuuta 2007. (ruotsiksi)
- Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Anthony Darrouzet-Nardi: Systematics of the genus Carex 5. toukokuuta 2003. Viitattu 20. toukokuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ Leinonen, Matti, Nyberg, Teuvo & Veistola, Simo: Koulun biologia: Metsät ja suot, s. 134–135. Otava, 2007.
- ↑ a b c d Retkeilykasvio 1998, s. 542–576.
- ↑ Hämet-Ahti, L., Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila., P. & Väre, H. 2005: Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen – Lutukka 21:41–85.
- ↑ a b c Finto: Kassu: Carex Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. Viitattu 23.1.2017.
- ↑ Hämet-Ahti, L., Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila, P. & Väre, H. 2005: Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen – Lutukka 21:109–116.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2015: Suomen putkilokasvien levinneisyyskartasto (Lehtosara Carex sylvatica) 2016. Helsinki: Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo.
- ↑ a b Laji.fi – Suomen Lajitietokeskus: Sarat (Carex) Laji.fi. Viitattu 30.12.2017.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2015: Suomen putkilokasvien levinneisyyskartasto (Carex pilosa) 2016. Helsinki: Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2015: Suomen putkilokasvien levinneisyyskartasto (Carex secalina) 2016. Helsinki: Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo.
- ↑ Den virtuella floran Viitattu 11.3.2009. (ruotsiksi)
- ↑ Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 784–819. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
- ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja nro 363. Helsinki 2012. ISBN 978-951-8942-92-7
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kuvia Carex-suvun lajeista Markku Savelan sivuilla
- ITIS: Carex (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Carex (englanniksi)
- Flora of North America: Carex (englanniksi)
- Flora of China: Carex (englanniksi)