Tunturisara

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tunturisara
Carex bigelowii.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Sarakasvit Cyperaceae
Suku: Sarat Carex
Alasuku: Carex
Laji: bigelowii
Kaksiosainen nimi

Carex bigelowii
Torr. ex Schwein.

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Tunturisara Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Tunturisara Commonsissa

Tunturisara (Carex bigelowii) on monivuotinen tuntureilla kasvava saralaji.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunturisara kasvaa 10–40 senttimetriä korkeaksi. Juurakko on pitkä, vankka ja pitkähaarainen. Varsi on pysty, paksu, jäykkä, täyteinen, teräväsärmäinen ja sileä sekä yläosasta karhea. Tyvitupet ovat puna- tai kellanruskeat, kiiltävät, ehytlaitaiset, lavattomat ja pitkään säilyvät. Lehdet ovat ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 3–7 mm leveä, köliselkäinen ja laidoilta ylöspäin kiertyvä. Lehtien yläpinta on sileä sekä tummanvihreä ja alapinta on himmeä sekä nystermäinen. Kukinnon alimman tähkän tukilehti on kukintoa lyhyempi ja mustakorvakkeinen. Kukinto on monitähkäinen. Emi- ja hedekukat ovat eri tähkissä eli tunturisara on erilaistähkäinen saralaji. Hedetähkiä on yksi tai joskus kaksi ja emitähkiä kaksi tai kolme kappaletta. Hedetähkät ovat kukinnon latvassa ja emitähkät tyvellä. Tähkät ovat 10–35 mm pitkiä, pitkulaisia, lähekkäisiä, pystyjä ja alimmat lyhytperäisiä. Hedekukka on kolmiheteinen, emikukka kaksiluottinen, pullakon ympäröimä. Tähkäsuomut ovat noin 3 mm pitkiä, tylpähköjä, otakärkisiä, kapealti kalvolaitaisia ja mustanruskeita, keskisuoni vihreä. Pullakot ovat 2,5–3,5 mm pitkiä, suonettomia, vaaleanvihreitä tai tummanruskeita, odattomia. Tunturisaran hedelmä on pähkylä pullakon sisällä.[1][2]

Tunturisara jaetaan kahteen alalajiin: euroopantunturisara (ssp. ridiga, syn. ssp. dacica) ja siperiantunturisara (ssp. arctisibirica). Tunturisara risteytyy jokapaikansaran (Carex nigra) ja vesisaran (Carex aquatilis) kanssa melko yleisesti tunturialueella.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa tunturisaraa esiintyy Pohjois-Lapissa. Utsjoen ja Enontekiön alueella se on hyvin yleinen. Sen eteläisin esiintymispaikka Suomessa on Posiolla.[2][3]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunturisara kasvaa tunturikankailla ja -niityillä, pahdoilla, suonreunoilla, purojen varsilla, lumenviipymillä, poluilla ja tienvarsilla. Suomessa se on yleisin paljakalla ja koivuvyöhykkeessä.[2][1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Tunturisara (Carex bigelowii)
  2. a b c Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio, 4. uudistettu painos. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
  3. Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2016: Suomen putkilokasvien levinneisyyskartasto (Tunturisara Carex bigelowii) 2017. Helsinki: Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo.