Hedelmä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo hedelmästä kasvitieteen käsitteenä. Joissain yhteyksissä, etenkin ruoasta puhuttaessa, hedelmiksi kutsutaan syötäviä pehmeä- ja mehukaslihaisia kasvinosia, jonka sisässä on siemeniä.
Erilaisia hedelmiä.

Hedelmä on kasvitieteen määritelmän mukaan emin sikiäimestä hedelmöityksen jälkeen kehittynyt elin, jossa ovat kasvin siemenet.

Hedelmät jaetaan kasvitieteessä kuiviin ja meheviin hedelmiin. Kuivissa hedelmissä sikiäimen seinän solukot kuivuvat ja kovettuvat soluseinien paksuuntuessa ja puutuessa. Mehevissä hedelmissä sikiäimen seinän solukot laajenevat ja osa niistä kehittyy ohutseinäisiksi ja meheviksi. Kuivat hedelmät jaetaan kolmeen tyyppiin sen mukaan, minkälaisista sikiäimistä ne kehittyvät, eli aukeaviin hedelmiin, pähkylöihin ja lohkohedelmiin. Mehevät hedelmät jaetaan marjoihin ja luumarjoihin.

Pohjushedelmiksi (pohjusmarja, pohjuspähkylä) nimitetään hedelmiä, jossa hedelmän muodostumiseen osallistuu sikiäimen lisäksi myös kukkapohjus ja sen osuus on suuri hedelmämäisestä rakenteesta. Meheviä pohjushedelmiä ovat muun muassa mansikka, omena ja kiulukka (ruusun pohjushedelmä). Nimitys epähedelmä perustuu tulkintaan, jossa hedelmään katsotaan kuuluvan vain sikiäimestä peräisin olevat solukot.[1]

Kuivia hedelmiä:

  • aukeavat hedelmät kehittyvät yksi- tai useampilokeroisista sikiäimistä, jossa lokerossa on useita siemenaiheita.
    • tuppilo, yhdestä emilehdestä muodostuva, saumaa myöten aukeava kuiva hedelmä
    • palko, yhdestä emilehdestä muodostuva, saumasta ja selkäsuonesta avautuva hernekasvin hedelmä
    • kota, useasta emilehdestä muodostuva aukeava hedelmä. Useita tyyppejä kuten laitaluomainen kota, hammasluomainen kota, kansiluomainen kota, reikäluomainen kota, tuppilokota ja litu.
  • pähkylä, kuiva ja aukeamaton hedelmä, joka kehittyy sikiäimestä, jossa on yksi ainoa siemenaihe. Pähkylöihin luetaan myös jyvät. Isoja pähkylöitä nimitetään pähkinöiksi.
  • lohkohedelmä, kuiva ja aukeamaton hedelmä, joka kehittyy kaksi- tai useampilokeroisesta sikiäimestä, joiden kussakin lokerossa on vain yksi siemenaihe.[1]

Meheviä hedelmiä:

  • marja, mehevä, yleensä monisiemeninen hedelmä
  • luumarja, hedelmä, jossa mehevä tai kuiva ja kuituinen kerros peittää kovan siemenkuoren, jonka sisällä on itse siemen
  • kerrannaisluumarja

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Antero Pankakoski: Puutarhurin kasvioppi 2. Ammattikasvatushallitus, 1987. ISBN 951–860–391–X.